Seksihepenet

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä vähän samaa. Mies aikoinaan osteli paljon hepeneitä enkä pitänyt oloani mukavana niitä päällä pitäessä, lähinnä tuli nolo olo että mitä ihmettä nämä päällä nyt pitäisi sitten tehdä. Ja niitä ei siis paljoa käytetty. Nyt vuosia myöhemmin ostin itse seksikkäät alusvaatteet ja koitin ne päällä miehelle keikistellä niin katsoi vaan kyllästyneesti tai melkeinpä yritti olla katsomatta ja sanoi että ketä varten nuo ostit eikä innostunut yhtään. Että se siitä sitten.

Ymmärrän miestäsi. Itse yritin kanssa vuosia vaimolle vihjailla leluista, jääpaloista, hepeneistä, lyhyemmistä hameista, mutta ei mistään innostunut. Liian kinkyä, väärän mallisia tai hän oli liian lihava. Vuosien jälkeen ymmärsin olevani vain likainen pervo, jonka halut on vääriä. Kun vaimo jossain vaiheessa hankki itse näyttävämpiä pitsialusvaatteita niin en voinut ymmärtää miksi ja ketä varten. Nehän on likaisia eikä varsinkaan minulle kehtaa niissä näyttäytyä. Voihan se toki olla, että on muuttanut mielensä. Voi vaan mennä pitkään ennen kuin minut saa vakuutettua. Niin pitkään olen noista saanut paskaa niskaan, että ihan heti en uskalla tunnustaa että näyttää niissä hyvältä. Jokin itsesuojeluvaisto minullakin sentään on.

Minä en silti ymmärrä miestäni, koska en hänelle missään vaiheessa sanonut ettö ostokset olisivat jotenkin väärin tai että kiusallani en niitä haluaisi pitää. Tottakai olisin halunnut miestäni miellyttää, olla rohkea rietas ja estoton asujen käyttäjä joka itsevarmasti itseään esittelee pervoissa asennoissa. Kaunis vartalokin minulla silloin oli. Mutta ei , minua jännitti, ahdisti ja pelotti. En osannut olla asuissani. Nyt kun olen kerännyt rohkeutta ja haluni ovat erilaisia niin sitten ei kelpaakaan. Se on surullista.

On se surullista, mutta niin se taitaa mennä. Myös minä olen saanut kokea olevani rasittava seksuaalinen häiritsijä kun olen ostanut mielestäni laadukkaita alusvaatteita lahjaksi ja ehdottanut monenlaisia kokeiluja. Aikoinani sain ymmärtää, että minussa on näiden kiinnostusten takia paljon vikaa. Sadat torjunnat ovat tehneet tehtävänsä. Pidän lähinnä ironisena ajatusta, että vaimoni nyt olisi valmis loppuvuosiksi pääsemään estoistaan - 30 vuoden jälkeen. Mielummin jatkaisin loppuun samalla tavalla kuin tajuaisin, että olenkin hukannut seksuaalisuuteni turhaan. En ole missään nimessä yleisesti katkera ihminen ja suhteemme on hyvä, mutta tuossa yllättäen menee rajani. Jäin suhteesen rakkauden, lasten ja muuten hyvän dynamiikan takia. En todellakaan innostuisi jos vaimoni nyt haluaisi yllättää minut 'iloisesti'. Se olisi liian paljon suolaa jo hiljalleen arpeutuvaan haavaan. M53

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä vähän samaa. Mies aikoinaan osteli paljon hepeneitä enkä pitänyt oloani mukavana niitä päällä pitäessä, lähinnä tuli nolo olo että mitä ihmettä nämä päällä nyt pitäisi sitten tehdä. Ja niitä ei siis paljoa käytetty. Nyt vuosia myöhemmin ostin itse seksikkäät alusvaatteet ja koitin ne päällä miehelle keikistellä niin katsoi vaan kyllästyneesti tai melkeinpä yritti olla katsomatta ja sanoi että ketä varten nuo ostit eikä innostunut yhtään. Että se siitä sitten.

Ymmärrän miestäsi. Itse yritin kanssa vuosia vaimolle vihjailla leluista, jääpaloista, hepeneistä, lyhyemmistä hameista, mutta ei mistään innostunut. Liian kinkyä, väärän mallisia tai hän oli liian lihava. Vuosien jälkeen ymmärsin olevani vain likainen pervo, jonka halut on vääriä. Kun vaimo jossain vaiheessa hankki itse näyttävämpiä pitsialusvaatteita niin en voinut ymmärtää miksi ja ketä varten. Nehän on likaisia eikä varsinkaan minulle kehtaa niissä näyttäytyä. Voihan se toki olla, että on muuttanut mielensä. Voi vaan mennä pitkään ennen kuin minut saa vakuutettua. Niin pitkään olen noista saanut paskaa niskaan, että ihan heti en uskalla tunnustaa että näyttää niissä hyvältä. Jokin itsesuojeluvaisto minullakin sentään on.

Minä en silti ymmärrä miestäni, koska en hänelle missään vaiheessa sanonut ettö ostokset olisivat jotenkin väärin tai että kiusallani en niitä haluaisi pitää. Tottakai olisin halunnut miestäni miellyttää, olla rohkea rietas ja estoton asujen käyttäjä joka itsevarmasti itseään esittelee pervoissa asennoissa. Kaunis vartalokin minulla silloin oli. Mutta ei , minua jännitti, ahdisti ja pelotti. En osannut olla asuissani. Nyt kun olen kerännyt rohkeutta ja haluni ovat erilaisia niin sitten ei kelpaakaan. Se on surullista.

On se surullista, mutta niin se taitaa mennä. Myös minä olen saanut kokea olevani rasittava seksuaalinen häiritsijä kun olen ostanut mielestäni laadukkaita alusvaatteita lahjaksi ja ehdottanut monenlaisia kokeiluja. Aikoinani sain ymmärtää, että minussa on näiden kiinnostusten takia paljon vikaa. Sadat torjunnat ovat tehneet tehtävänsä. Pidän lähinnä ironisena ajatusta, että vaimoni nyt olisi valmis loppuvuosiksi pääsemään estoistaan - 30 vuoden jälkeen. Mielummin jatkaisin loppuun samalla tavalla kuin tajuaisin, että olenkin hukannut seksuaalisuuteni turhaan. En ole missään nimessä yleisesti katkera ihminen ja suhteemme on hyvä, mutta tuossa yllättäen menee rajani. Jäin suhteesen rakkauden, lasten ja muuten hyvän dynamiikan takia. En todellakaan innostuisi jos vaimoni nyt haluaisi yllättää minut 'iloisesti'. Se olisi liian paljon suolaa jo hiljalleen arpeutuvaan haavaan. M53

Toi on kyllä ihan totta. Jos kaikkien näiden välinpitämättömien vuosien jälkeen vaimo päättäisi "yllättää" jollain seksihepenillä, pitäisin sitä lähinnä v*ttuiluna.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä vähän samaa. Mies aikoinaan osteli paljon hepeneitä enkä pitänyt oloani mukavana niitä päällä pitäessä, lähinnä tuli nolo olo että mitä ihmettä nämä päällä nyt pitäisi sitten tehdä. Ja niitä ei siis paljoa käytetty. Nyt vuosia myöhemmin ostin itse seksikkäät alusvaatteet ja koitin ne päällä miehelle keikistellä niin katsoi vaan kyllästyneesti tai melkeinpä yritti olla katsomatta ja sanoi että ketä varten nuo ostit eikä innostunut yhtään. Että se siitä sitten.

Ymmärrän miestäsi. Itse yritin kanssa vuosia vaimolle vihjailla leluista, jääpaloista, hepeneistä, lyhyemmistä hameista, mutta ei mistään innostunut. Liian kinkyä, väärän mallisia tai hän oli liian lihava. Vuosien jälkeen ymmärsin olevani vain likainen pervo, jonka halut on vääriä. Kun vaimo jossain vaiheessa hankki itse näyttävämpiä pitsialusvaatteita niin en voinut ymmärtää miksi ja ketä varten. Nehän on likaisia eikä varsinkaan minulle kehtaa niissä näyttäytyä. Voihan se toki olla, että on muuttanut mielensä. Voi vaan mennä pitkään ennen kuin minut saa vakuutettua. Niin pitkään olen noista saanut paskaa niskaan, että ihan heti en uskalla tunnustaa että näyttää niissä hyvältä. Jokin itsesuojeluvaisto minullakin sentään on.

Minä en silti ymmärrä miestäni, koska en hänelle missään vaiheessa sanonut ettö ostokset olisivat jotenkin väärin tai että kiusallani en niitä haluaisi pitää. Tottakai olisin halunnut miestäni miellyttää, olla rohkea rietas ja estoton asujen käyttäjä joka itsevarmasti itseään esittelee pervoissa asennoissa. Kaunis vartalokin minulla silloin oli. Mutta ei , minua jännitti, ahdisti ja pelotti. En osannut olla asuissani. Nyt kun olen kerännyt rohkeutta ja haluni ovat erilaisia niin sitten ei kelpaakaan. Se on surullista.

On se surullista, mutta niin se taitaa mennä. Myös minä olen saanut kokea olevani rasittava seksuaalinen häiritsijä kun olen ostanut mielestäni laadukkaita alusvaatteita lahjaksi ja ehdottanut monenlaisia kokeiluja. Aikoinani sain ymmärtää, että minussa on näiden kiinnostusten takia paljon vikaa. Sadat torjunnat ovat tehneet tehtävänsä. Pidän lähinnä ironisena ajatusta, että vaimoni nyt olisi valmis loppuvuosiksi pääsemään estoistaan - 30 vuoden jälkeen. Mielummin jatkaisin loppuun samalla tavalla kuin tajuaisin, että olenkin hukannut seksuaalisuuteni turhaan. En ole missään nimessä yleisesti katkera ihminen ja suhteemme on hyvä, mutta tuossa yllättäen menee rajani. Jäin suhteesen rakkauden, lasten ja muuten hyvän dynamiikan takia. En todellakaan innostuisi jos vaimoni nyt haluaisi yllättää minut 'iloisesti'. Se olisi liian paljon suolaa jo hiljalleen arpeutuvaan haavaan. M53

Toi on kyllä ihan totta. Jos kaikkien näiden välinpitämättömien vuosien jälkeen vaimo päättäisi "yllättää" jollain seksihepenillä, pitäisin sitä lähinnä v*ttuiluna.

Minä näin 20+ vuoden jälkeen ottaisin vielä suurena voittona, jos vaimo joskus vielä innostuisi hepeneistä, leluista, yhteisestä itsetyydytyksestä jne ja yllättäisi sillä saralla. Samalla lailla olen näistä vihjaillut ja ehdotellut, ja aina saan saman vastauksen, että en minä sellaista, en tykkää, en kehtaa. No, ehkä sillä tavalla kuitenkin hyväksyvästi, että varsinaisesti minun mielenkiintoani noita kohtaan ei tyrmätä tai tuomita, mutta sen oman kynnyksen yli ei vaan millään haluta mennä. Vaikka se kynnys omasta näkökulmasta ihan naurettavalta vaikuttaakin, niin sitä kunnioitan, vaikka samalla yritänkin aina milli kerrallaan hivuttaa mukavuusalueen rajaa kauemmas. Oma esimerkki, aktiivinen mutta ei-painostava asian esillä pitäminen ja positiivisen palautteen antaminen pieniinkin asioihin muuttaa kuitenkin aina jotain. Milli kerrallaan, ainakin niin kauan kuin rouva muuten pysyy niin 100% seksipositiivisena kuin hän nyt on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä vähän samaa. Mies aikoinaan osteli paljon hepeneitä enkä pitänyt oloani mukavana niitä päällä pitäessä, lähinnä tuli nolo olo että mitä ihmettä nämä päällä nyt pitäisi sitten tehdä. Ja niitä ei siis paljoa käytetty. Nyt vuosia myöhemmin ostin itse seksikkäät alusvaatteet ja koitin ne päällä miehelle keikistellä niin katsoi vaan kyllästyneesti tai melkeinpä yritti olla katsomatta ja sanoi että ketä varten nuo ostit eikä innostunut yhtään. Että se siitä sitten.

Ymmärrän miestäsi. Itse yritin kanssa vuosia vaimolle vihjailla leluista, jääpaloista, hepeneistä, lyhyemmistä hameista, mutta ei mistään innostunut. Liian kinkyä, väärän mallisia tai hän oli liian lihava. Vuosien jälkeen ymmärsin olevani vain likainen pervo, jonka halut on vääriä. Kun vaimo jossain vaiheessa hankki itse näyttävämpiä pitsialusvaatteita niin en voinut ymmärtää miksi ja ketä varten. Nehän on likaisia eikä varsinkaan minulle kehtaa niissä näyttäytyä. Voihan se toki olla, että on muuttanut mielensä. Voi vaan mennä pitkään ennen kuin minut saa vakuutettua. Niin pitkään olen noista saanut paskaa niskaan, että ihan heti en uskalla tunnustaa että näyttää niissä hyvältä. Jokin itsesuojeluvaisto minullakin sentään on.

Minä en silti ymmärrä miestäni, koska en hänelle missään vaiheessa sanonut ettö ostokset olisivat jotenkin väärin tai että kiusallani en niitä haluaisi pitää. Tottakai olisin halunnut miestäni miellyttää, olla rohkea rietas ja estoton asujen käyttäjä joka itsevarmasti itseään esittelee pervoissa asennoissa. Kaunis vartalokin minulla silloin oli. Mutta ei , minua jännitti, ahdisti ja pelotti. En osannut olla asuissani. Nyt kun olen kerännyt rohkeutta ja haluni ovat erilaisia niin sitten ei kelpaakaan. Se on surullista.

On se surullista, mutta niin se taitaa mennä. Myös minä olen saanut kokea olevani rasittava seksuaalinen häiritsijä kun olen ostanut mielestäni laadukkaita alusvaatteita lahjaksi ja ehdottanut monenlaisia kokeiluja. Aikoinani sain ymmärtää, että minussa on näiden kiinnostusten takia paljon vikaa. Sadat torjunnat ovat tehneet tehtävänsä. Pidän lähinnä ironisena ajatusta, että vaimoni nyt olisi valmis loppuvuosiksi pääsemään estoistaan - 30 vuoden jälkeen. Mielummin jatkaisin loppuun samalla tavalla kuin tajuaisin, että olenkin hukannut seksuaalisuuteni turhaan. En ole missään nimessä yleisesti katkera ihminen ja suhteemme on hyvä, mutta tuossa yllättäen menee rajani. Jäin suhteesen rakkauden, lasten ja muuten hyvän dynamiikan takia. En todellakaan innostuisi jos vaimoni nyt haluaisi yllättää minut 'iloisesti'. Se olisi liian paljon suolaa jo hiljalleen arpeutuvaan haavaan. M53

Toi on kyllä ihan totta. Jos kaikkien näiden välinpitämättömien vuosien jälkeen vaimo päättäisi "yllättää" jollain seksihepenillä, pitäisin sitä lähinnä v*ttuiluna.

Niinpä. Se on vähän sama kuin nainen olisi joutunut perheen lapset täysin yksin hoitamaan ja leikittämään, kun miestä ei millään ole saanut lasten hoitoon osallistumaan. Ei vaikka kuinka on yrittänyt selittää ja pyytää.

Sitten kun lapset on vihdoin maailmalla niin mies alkaisi puhumaan miten kaipaa lapsia ja niiden kanssa leikkimistä. Miten hienoa olisikaan saada vielä yksi vauva, jonka vaippoja voisi vaihdella yms. Kuinka moni nainen osaisi vielä innostua, että "mahtavaa - totta kai yritetään vielä yhtä lasta"?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä vähän samaa. Mies aikoinaan osteli paljon hepeneitä enkä pitänyt oloani mukavana niitä päällä pitäessä, lähinnä tuli nolo olo että mitä ihmettä nämä päällä nyt pitäisi sitten tehdä. Ja niitä ei siis paljoa käytetty. Nyt vuosia myöhemmin ostin itse seksikkäät alusvaatteet ja koitin ne päällä miehelle keikistellä niin katsoi vaan kyllästyneesti tai melkeinpä yritti olla katsomatta ja sanoi että ketä varten nuo ostit eikä innostunut yhtään. Että se siitä sitten.

Ymmärrän miestäsi. Itse yritin kanssa vuosia vaimolle vihjailla leluista, jääpaloista, hepeneistä, lyhyemmistä hameista, mutta ei mistään innostunut. Liian kinkyä, väärän mallisia tai hän oli liian lihava. Vuosien jälkeen ymmärsin olevani vain likainen pervo, jonka halut on vääriä. Kun vaimo jossain vaiheessa hankki itse näyttävämpiä pitsialusvaatteita niin en voinut ymmärtää miksi ja ketä varten. Nehän on likaisia eikä varsinkaan minulle kehtaa niissä näyttäytyä. Voihan se toki olla, että on muuttanut mielensä. Voi vaan mennä pitkään ennen kuin minut saa vakuutettua. Niin pitkään olen noista saanut paskaa niskaan, että ihan heti en uskalla tunnustaa että näyttää niissä hyvältä. Jokin itsesuojeluvaisto minullakin sentään on.

Minä en silti ymmärrä miestäni, koska en hänelle missään vaiheessa sanonut ettö ostokset olisivat jotenkin väärin tai että kiusallani en niitä haluaisi pitää. Tottakai olisin halunnut miestäni miellyttää, olla rohkea rietas ja estoton asujen käyttäjä joka itsevarmasti itseään esittelee pervoissa asennoissa. Kaunis vartalokin minulla silloin oli. Mutta ei , minua jännitti, ahdisti ja pelotti. En osannut olla asuissani. Nyt kun olen kerännyt rohkeutta ja haluni ovat erilaisia niin sitten ei kelpaakaan. Se on surullista.

On se surullista, mutta niin se taitaa mennä. Myös minä olen saanut kokea olevani rasittava seksuaalinen häiritsijä kun olen ostanut mielestäni laadukkaita alusvaatteita lahjaksi ja ehdottanut monenlaisia kokeiluja. Aikoinani sain ymmärtää, että minussa on näiden kiinnostusten takia paljon vikaa. Sadat torjunnat ovat tehneet tehtävänsä. Pidän lähinnä ironisena ajatusta, että vaimoni nyt olisi valmis loppuvuosiksi pääsemään estoistaan - 30 vuoden jälkeen. Mielummin jatkaisin loppuun samalla tavalla kuin tajuaisin, että olenkin hukannut seksuaalisuuteni turhaan. En ole missään nimessä yleisesti katkera ihminen ja suhteemme on hyvä, mutta tuossa yllättäen menee rajani. Jäin suhteesen rakkauden, lasten ja muuten hyvän dynamiikan takia. En todellakaan innostuisi jos vaimoni nyt haluaisi yllättää minut 'iloisesti'. Se olisi liian paljon suolaa jo hiljalleen arpeutuvaan haavaan. M53

Toi on kyllä ihan totta. Jos kaikkien näiden välinpitämättömien vuosien jälkeen vaimo päättäisi "yllättää" jollain seksihepenillä, pitäisin sitä lähinnä v*ttuiluna.

Minä näin 20+ vuoden jälkeen ottaisin vielä suurena voittona, jos vaimo joskus vielä innostuisi hepeneistä, leluista, yhteisestä itsetyydytyksestä jne ja yllättäisi sillä saralla. Samalla lailla olen näistä vihjaillut ja ehdotellut, ja aina saan saman vastauksen, että en minä sellaista, en tykkää, en kehtaa. No, ehkä sillä tavalla kuitenkin hyväksyvästi, että varsinaisesti minun mielenkiintoani noita kohtaan ei tyrmätä tai tuomita, mutta sen oman kynnyksen yli ei vaan millään haluta mennä. Vaikka se kynnys omasta näkökulmasta ihan naurettavalta vaikuttaakin, niin sitä kunnioitan, vaikka samalla yritänkin aina milli kerrallaan hivuttaa mukavuusalueen rajaa kauemmas. Oma esimerkki, aktiivinen mutta ei-painostava asian esillä pitäminen ja positiivisen palautteen antaminen pieniinkin asioihin muuttaa kuitenkin aina jotain. Milli kerrallaan, ainakin niin kauan kuin rouva muuten pysyy niin 100% seksipositiivisena kuin hän nyt on.

On aika iso ero siinä, että kieltäytyykö vetoamalla siihen ettei kehtaa vai tyrmääkö suoraan tyyliin "En varmasti!", "Yök", "Mähän näyttäisin ihna hirveältä". Ensimmäisessä ei arvostella itse ideaa ja annetaan selkeästi ymmärtää, että kyse on vain uskalluksesta. Jälkimmäiset tekevät selväksi, että koko idea on vastenmielinen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä vähän samaa. Mies aikoinaan osteli paljon hepeneitä enkä pitänyt oloani mukavana niitä päällä pitäessä, lähinnä tuli nolo olo että mitä ihmettä nämä päällä nyt pitäisi sitten tehdä. Ja niitä ei siis paljoa käytetty. Nyt vuosia myöhemmin ostin itse seksikkäät alusvaatteet ja koitin ne päällä miehelle keikistellä niin katsoi vaan kyllästyneesti tai melkeinpä yritti olla katsomatta ja sanoi että ketä varten nuo ostit eikä innostunut yhtään. Että se siitä sitten.

Ymmärrän miestäsi. Itse yritin kanssa vuosia vaimolle vihjailla leluista, jääpaloista, hepeneistä, lyhyemmistä hameista, mutta ei mistään innostunut. Liian kinkyä, väärän mallisia tai hän oli liian lihava. Vuosien jälkeen ymmärsin olevani vain likainen pervo, jonka halut on vääriä. Kun vaimo jossain vaiheessa hankki itse näyttävämpiä pitsialusvaatteita niin en voinut ymmärtää miksi ja ketä varten. Nehän on likaisia eikä varsinkaan minulle kehtaa niissä näyttäytyä. Voihan se toki olla, että on muuttanut mielensä. Voi vaan mennä pitkään ennen kuin minut saa vakuutettua. Niin pitkään olen noista saanut paskaa niskaan, että ihan heti en uskalla tunnustaa että näyttää niissä hyvältä. Jokin itsesuojeluvaisto minullakin sentään on.

Minä en silti ymmärrä miestäni, koska en hänelle missään vaiheessa sanonut ettö ostokset olisivat jotenkin väärin tai että kiusallani en niitä haluaisi pitää. Tottakai olisin halunnut miestäni miellyttää, olla rohkea rietas ja estoton asujen käyttäjä joka itsevarmasti itseään esittelee pervoissa asennoissa. Kaunis vartalokin minulla silloin oli. Mutta ei , minua jännitti, ahdisti ja pelotti. En osannut olla asuissani. Nyt kun olen kerännyt rohkeutta ja haluni ovat erilaisia niin sitten ei kelpaakaan. Se on surullista.

On se surullista, mutta niin se taitaa mennä. Myös minä olen saanut kokea olevani rasittava seksuaalinen häiritsijä kun olen ostanut mielestäni laadukkaita alusvaatteita lahjaksi ja ehdottanut monenlaisia kokeiluja. Aikoinani sain ymmärtää, että minussa on näiden kiinnostusten takia paljon vikaa. Sadat torjunnat ovat tehneet tehtävänsä. Pidän lähinnä ironisena ajatusta, että vaimoni nyt olisi valmis loppuvuosiksi pääsemään estoistaan - 30 vuoden jälkeen. Mielummin jatkaisin loppuun samalla tavalla kuin tajuaisin, että olenkin hukannut seksuaalisuuteni turhaan. En ole missään nimessä yleisesti katkera ihminen ja suhteemme on hyvä, mutta tuossa yllättäen menee rajani. Jäin suhteesen rakkauden, lasten ja muuten hyvän dynamiikan takia. En todellakaan innostuisi jos vaimoni nyt haluaisi yllättää minut 'iloisesti'. Se olisi liian paljon suolaa jo hiljalleen arpeutuvaan haavaan. M53

Toi on kyllä ihan totta. Jos kaikkien näiden välinpitämättömien vuosien jälkeen vaimo päättäisi "yllättää" jollain seksihepenillä, pitäisin sitä lähinnä v*ttuiluna.

Minä näin 20+ vuoden jälkeen ottaisin vielä suurena voittona, jos vaimo joskus vielä innostuisi hepeneistä, leluista, yhteisestä itsetyydytyksestä jne ja yllättäisi sillä saralla. Samalla lailla olen näistä vihjaillut ja ehdotellut, ja aina saan saman vastauksen, että en minä sellaista, en tykkää, en kehtaa. No, ehkä sillä tavalla kuitenkin hyväksyvästi, että varsinaisesti minun mielenkiintoani noita kohtaan ei tyrmätä tai tuomita, mutta sen oman kynnyksen yli ei vaan millään haluta mennä. Vaikka se kynnys omasta näkökulmasta ihan naurettavalta vaikuttaakin, niin sitä kunnioitan, vaikka samalla yritänkin aina milli kerrallaan hivuttaa mukavuusalueen rajaa kauemmas. Oma esimerkki, aktiivinen mutta ei-painostava asian esillä pitäminen ja positiivisen palautteen antaminen pieniinkin asioihin muuttaa kuitenkin aina jotain. Milli kerrallaan, ainakin niin kauan kuin rouva muuten pysyy niin 100% seksipositiivisena kuin hän nyt on.

On aika iso ero siinä, että kieltäytyykö vetoamalla siihen ettei kehtaa vai tyrmääkö suoraan tyyliin "En varmasti!", "Yök", "Mähän näyttäisin ihna hirveältä". Ensimmäisessä ei arvostella itse ideaa ja annetaan selkeästi ymmärtää, että kyse on vain uskalluksesta. Jälkimmäiset tekevät selväksi, että koko idea on vastenmielinen. 

Jälkimmäisestä käy selväksi että naisesi ei pidä itseään haluttava

Minä pidin seksihepeniä ja puin niitä sovitusti ja välillä vain halusta yllättää ja ilahduttaa miestäni..no kun tarpeeksi saa pakkeja alkaa tulemaan mitta täyteen. Lopetin koko homman kun huomasin että netistä kyllä kelpasi jatsoa naisista kuvia ja kun itse yritin iski aina väsy tai paikkoja kolotti. Nyt jos pyytää niin kuuroille korville menee. KIITOS EI SITÄ NÖYRYYTYSTÄ ENÄÄ IKINÄ!

N35

Vierailija kirjoitti:

Minä pidin seksihepeniä ja puin niitä sovitusti ja välillä vain halusta yllättää ja ilahduttaa miestäni..no kun tarpeeksi saa pakkeja alkaa tulemaan mitta täyteen. Lopetin koko homman kun huomasin että netistä kyllä kelpasi jatsoa naisista kuvia ja kun itse yritin iski aina väsy tai paikkoja kolotti. Nyt jos pyytää niin kuuroille korville menee. KIITOS EI SITÄ NÖYRYYTYSTÄ ENÄÄ IKINÄ!

N35

Näin se on. Pihtaaminen, mitä kutsutaan myös haluttomuudeski, rikkoo suhteen, tappaa rakkauden, eikä sitä yleensä voi korjata mitenkään. Humpty Dumpty.

No, jotkut ehkä voi, mutta useimmat ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä pidin seksihepeniä ja puin niitä sovitusti ja välillä vain halusta yllättää ja ilahduttaa miestäni..no kun tarpeeksi saa pakkeja alkaa tulemaan mitta täyteen. Lopetin koko homman kun huomasin että netistä kyllä kelpasi jatsoa naisista kuvia ja kun itse yritin iski aina väsy tai paikkoja kolotti. Nyt jos pyytää niin kuuroille korville menee. KIITOS EI SITÄ NÖYRYYTYSTÄ ENÄÄ IKINÄ!

N35

Näin se on. Pihtaaminen, mitä kutsutaan myös haluttomuudeski, rikkoo suhteen, tappaa rakkauden, eikä sitä yleensä voi korjata mitenkään. Humpty Dumpty.

No, jotkut ehkä voi, mutta useimmat ei. 

Juu näin se valitettavasti on. Ja se nöyryytyksen tunne ja syrjäytetyksi tulemisen olo syö sisältä ja sitä ei toinen voi jälkeenpäin korjata millään sanoilla tai teoilla. Vahinko tapahtui jo.

N35

Vierailija kirjoitti:

Minä pidin seksihepeniä ja puin niitä sovitusti ja välillä vain halusta yllättää ja ilahduttaa miestäni..no kun tarpeeksi saa pakkeja alkaa tulemaan mitta täyteen. Lopetin koko homman kun huomasin että netistä kyllä kelpasi jatsoa naisista kuvia ja kun itse yritin iski aina väsy tai paikkoja kolotti. Nyt jos pyytää niin kuuroille korville menee. KIITOS EI SITÄ NÖYRYYTYSTÄ ENÄÄ IKINÄ!

N35

Jätä se sika ja ota sika joka palvoo maatakin sellaisen naisen alla joka yllättää seksihepenissä.

t. sika joka palvoo maatakin sellaisen naisen alla joka yllättää seksihepenissä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä pidin seksihepeniä ja puin niitä sovitusti ja välillä vain halusta yllättää ja ilahduttaa miestäni..no kun tarpeeksi saa pakkeja alkaa tulemaan mitta täyteen. Lopetin koko homman kun huomasin että netistä kyllä kelpasi jatsoa naisista kuvia ja kun itse yritin iski aina väsy tai paikkoja kolotti. Nyt jos pyytää niin kuuroille korville menee. KIITOS EI SITÄ NÖYRYYTYSTÄ ENÄÄ IKINÄ!

N35

Näin se on. Pihtaaminen, mitä kutsutaan myös haluttomuudeski, rikkoo suhteen, tappaa rakkauden, eikä sitä yleensä voi korjata mitenkään. Humpty Dumpty.

No, jotkut ehkä voi, mutta useimmat ei. 

Juu näin se valitettavasti on. Ja se nöyryytyksen tunne ja syrjäytetyksi tulemisen olo syö sisältä ja sitä ei toinen voi jälkeenpäin korjata millään sanoilla tai teoilla. Vahinko tapahtui jo.

N35

Valitettavan moni ymmärtää tämän vasta kun se nöyryytys tapahtuu omalle kohdalle. Pahimmillaan toisen mielipahalle vain nauretaan.

Up

Vaimolla on helmipikkarit. Kiihoittavan näköistä, kun helmet uppoavat märkään p,i,l,l,u,u,n.

M50

Vierailija kirjoitti:

Vaimolla on helmipikkarit. Kiihoittavan näköistä, kun helmet uppoavat märkään p,i,l,l,u,u,n.

M50

😂 niin varmaan. N 50

En ole koskaan ollut mitenkään erityisesti seksiasujen perään, mutta kesällä baarikierrokselta kotiakohti palatessa tyttis raahasi mut syrjään puiston polulta ja nosti hameen helmaa korkkarit jalassa. Tuo tapaus aukas jotain meissä molemmissa ja nyt minihame ja korkkarit on meidän yhteinen fetissi. Ei taida enää kaapista korkkariparia löytyä joita ei olisi kerran spermattu.

Mä käytän mielelläni, haluaisin myös seksiä miestäni useammin.

Tämä on todellakin hermoille käyvää. Miksi pihdata ilmasta kivaa?

Meillä on sovittu niin että sukkanauha sukilla tai stay-upeilla saa seksiä aina. Yleensä kyllä laittaa päälle myös jonkun kivan yläosankin.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on sovittu niin että sukkanauha sukilla tai stay-upeilla saa seksiä aina. Yleensä kyllä laittaa päälle myös jonkun kivan yläosankin.

onko tiellä enää alakouluikäisia lapsia vai miten teillä menee noin lujaaa,,, siis te kaikki parit joilla nainen viihtyy hepeneissa ja tekee ylläreitä miehelle seksin saralla?