Vaihdevuodet, PMS, stressi vai mikä ihme? Koen negatiiviset tunteet aiempaa vahvempina ja olen selvästi aiempaa kyynisempi ja pahantuulisempi.

Olen nelikymmpinen, työssäkäyvä äiti. Vaihdoin juuri työpaikkaa ja teen samalla opintoja. Mulla on kaksi lasta ja olen yh. Taloudellisesti tulen ihan hyvin toimeen, isä näkee lapsia usein ja olen tyytyväinen työhön ja muuhun elämään. Stressiä on kyllä melkoisesti ja välillä uuvuttaa tosi paljon.

Nyt olen huomannut, että aina kun tulee jotain ikävää, koen sellaisen negatiivisen tunnekuohun, joka on selvästi pippurisempi kuin miten ennen olen reagoinut. Ajattelen tuntemattomista ihmisistä ikävästi, mitä en ennen tehnyt. Odotan aina ikäviä uutisia, kun puhelin soi tai tulee sähköpostia. Kuitenkin olen ihan tyytyväinen elämääni enkä haluaisi muuttaa mitään.

Miten lähtisin kääntämään reaktioitani taas positiivisempaan suuntaan? En halua muuttua kärttyiseksi ämmäksi. Olen aina ollut suht positiivinen ja löytänyt helposti valonpilkahduksia vaikeinakin aikoina. Nyt ei ole edes mikään vaikea aika, vaan suht seesteistä.
Haluan vain olla oma iloinen itseni!