Lue keskustelun säännöt.
Mies aikoo tehdä tulevalle lapselle isyystestin vaikkei edes epäile mitään, sanoo että vain varmuudeksi että tietää ennen kuin investoi koko...
27.11.2019 |
Onko tällainen tilanne epäluottamuslause vai pitäisikö tätä ymmärtää miehen kantilta ja astua miehen saappaisiin ennen kuin reagoi ikävästi?
Naisenahan tietää aina, että se on oma lapsi kun se itsestä pullahtaa ulos. Mies kuitenkaan ei koskaan voi olla varma, ei koskaan. Pitääkö miehen kantaa ymmärtää tässä ja antaa hänen tehdä se testi, että hän voi olla sitten hyvillä mielin ja investoida loppuelämänsä VARMUUDELLA omaan lapseen?
Kommentit (7876)
Vierailija kirjoitti:
Älä nyt kesken lopeta.
Se tuli selväksi alkumetreillä että ei sinulla ole mitään sanottavaa.
Jospa nyt annetaan ainakin hetkeksi tilaa myös muille keskustelijoille, olen mielestäni vastaillut ihan tarpeeksi yhdelle päivälle...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäisiä olette? Ettekö tosiaan ole koskaan puhuneet lasten mahdollisuudesta? Onko vaimosi sanonut olevansa vela?
No vaimoni on sanonut: "haluan joskus EHKÄ lapsia, mutta niiden aika ei ole juuri nyt"
Olen vastannut: "totta, eihän tässä mikään kiire ole, nuoria vielä ollaan"
Eli sellaista kepeää keskustelua, ei mitään vakavaa lasten suunnittelua.
Ei hei viitsitä ruokkia tätä trollia. Tää on niin huono ettei mene edes viihteestä.
Passaa minullekin erinomaisen hyvin, ei minulla aiheesta oikein muuta sanottavaa enää olekaan
Vähän kuin pääministeri kun joku sanoo että luottamuspula on henkilökohtainen heitetään pyyhe kehään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yltä sinun tai jonkun aateveljesi hengentuotetta lainaten:
” Tarkoitin sitä että loukkaantumisen syy realisoituu loukkaantumisen tunteeksi vasta siinä vaiheessa kun puoliso saa tietää puolisonsa epäluottamuksesta.”Nainen saa tiedon luottamuspulasta, jota mies yrittää kieroilemalla piilotella. Mikä tässä on mielestäsi väärin?
No se, että jos nainen saa tiedon luottamuspulasta, välittömästi vedetään tämä: ”etkö luota!? Sitten otan sinusta eron!!”-kortti esiin...
Eli edelleen tuo ”panttivanki”Edelleen: Miksi haluat olla parisuhteessa sellaisen henkilön kanssa, johon et luota näin isossa asiassa? Miksi nainen haluaisi olla parisuhteessa sellaisen henkilön kanssa, joka ei luota häneen näin isossa asiassa?
Luuletko, ettei tuo luottamuspula realisoidu jossain vaiheessa kuitenkin? Jälki on sitä rumempaa, mitä kauemmin näytteleminen on kestänyt.
Koska haluan olla parisuhteessa, mutta en luota 100% keheenkään
Etkä halua antaa naiselle mahdollisuutta päättää (ajoissa), haluaako hän tuhlata elämänsä parisuhteessa jossa ei ole luottamusta? En näe mitään syytä pitää sinua yhtään sen parempana kuin isyydellä huijaavia naisia.
Millä tavalla hän tuhlaa elämäänsä?
Hän nauttii seurastani, enkä tuo mitenkään ilmein, elein, sanoin taikka teoin ilmi tuota vajaata (vähemmän kuin 100%) luottamustani.
Tämä "vajavainen" luottamukseni ei siis luo mitään jännitteitä eikä konflikteja suhteeseemme, koska peitän sen niin hyvin (lue: käyttäydyn samoin kuin aidosti 100% kumppaniinsa luottavat)
Where's the problem?
Ei kai vaan nainen syö turhaan hormoneja ja kärsi sivuvaikutuksista vain siksi, että sinä pimität häneltä hänen terveyteensä vaikuttavan tiedon?
Mikä tämä "syö turhaan pillereitä ja vaarantaa terveytensä"-keppihevonen nyt oikein on??
Maailmassa miljoonat ja taas miljoonat naiset syö pillereitä ja käyttää hormonaalista ehkäisyä, ja ymmärtääkseni nämä ehkäisymenetelmät on ihan naistenkin mielestä hyviä?
(jos ei olisi, näitä ei olisi markkinoilla, olisi vaan kondomeja)
Ehdotatko että vain kondomi on naista "kunnioittava" ehkäisymenetelmä, ja tällä perusteella kaikki muut romukoppaan?
Kyllä se minulle sopii, mutta ei poista tässä ketjussa puitua dilemmaa
Pilleriasia on monelle naiselle valinta ruton ja koleran välillä. Miehet ei niitä sivuvaikutuksia kestäisi, mutta naisten on pakko, sillä ei toivottu raskaus on vielä kauheampi vaihtoehto. Kumma, ettet tuota ymmärrä.
No sattuneesta syystä mulla ei ole omakohtaisia kokemuksia NAISTEN ehkäisyvälineiden sivuvaikutuksista , eli joo, en voi väittää täysin ymmärtäväni niitä.
Mutta johan tuossa edellä totesin, että mikäli joku keksii "kondomipakon" , se on minulle ihan ok.
Esim. jos nykyinen vaimoni ehdottaisi tuollaista, olisin valmis mukisematta.
Hän nyt vaan ei ole toistaiseksi valitellut pillereistään, vaan ollut nykyiseen järjestelyyn ihan tyytyväinen
On varmasti tyytyväinen, koska hän ei nyt halua ei toivottua raskautta. Etkö vieläkään ymmärrä, että hän syö niitä turhaan?
Nainen on lapsi joka ei saa suutaan auki ja päätä itse hormoneistaan? Sekin on miehen vika?
Minä olen kieltäytynyt syömästä pillereitä. Olihan se ihan stananmoinen itku ja hammastenkiristys ukolla, kun tajusi joutuvansa ottamaan ehkäisyn kontolleen. Semmoinen lapsi sekin. Mutta valitsi sitten ruton ja koleran välitä hän vuorostaan.
Kaikkien naisten pitäisi toimia näin ainakin parisuhteessa, jossa vahingon isä on kiinni ja vastuuseen saatavissa.
Jos teillä ei ole sitä paljon puhuttua luottamuspulaa niin ei nyt kovin ihanalta kuulosta teidän parisuhde kyllä muutenkaan.
Mitä vikaa on aikuisessa naisessa, joka päättää itse hormoneistaan? Eikös täällä ihan äsken sellaista peräänkuulutettu?
Siitä ei ole kyse vaan siitä miten epäkunnioittavasti puhut puolisostasi. Pitäisköhän sun vaihtaa vähän parempaan, ettei tarvi lapsen kanssa olla?
Se mikään lapsi enää ole, kasvatti pallit ja opetteli käyttämään kondomia.
Suosittelen muuten sullekin, tai saattaa vielä pianaikaa käydä niin, ettei enää ole sitä vaimoa huijattavaksi ja kiusattavaksi, kun veritulppa vie siltä hengen.
Ai ihan kasvatti pallit. Kyllä on vakka kantensa löytänyt teidänkin tapauksessa.
Ja en ole tuo mies, joka huijaa vaimoaan.
Molemmat olette ihan sekaisin päästänne.
Käyttääkö vaimo pillereitä? Ai ei ole vaimoa? Sepä yllätys.
Vierailija kirjoitti:
Eikö vaimosi ansaitse rehellisyyttä? Mitä kostat hänelle?
En minä mitään kosta hänelle.
Olen parhaani mukaan rakastettava kumppani, ja viihdymme yhdessä, ei kai se nyt ole keneltäkään pois?
Rakastava kumppani ei huijaa toiselta lisääntymismahdollisuutta. Olet ymmärtänyt tuon käsitteen ihan väärin. Olet itsekäs ja kiero, et rakastava.
Luit väärin... kirjoitin RAKASTETTAVA.
Eli siis sellainen jota hänen on helppo rakastaa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yltä sinun tai jonkun aateveljesi hengentuotetta lainaten:
” Tarkoitin sitä että loukkaantumisen syy realisoituu loukkaantumisen tunteeksi vasta siinä vaiheessa kun puoliso saa tietää puolisonsa epäluottamuksesta.”Nainen saa tiedon luottamuspulasta, jota mies yrittää kieroilemalla piilotella. Mikä tässä on mielestäsi väärin?
No se, että jos nainen saa tiedon luottamuspulasta, välittömästi vedetään tämä: ”etkö luota!? Sitten otan sinusta eron!!”-kortti esiin...
Eli edelleen tuo ”panttivanki”Edelleen: Miksi haluat olla parisuhteessa sellaisen henkilön kanssa, johon et luota näin isossa asiassa? Miksi nainen haluaisi olla parisuhteessa sellaisen henkilön kanssa, joka ei luota häneen näin isossa asiassa?
Luuletko, ettei tuo luottamuspula realisoidu jossain vaiheessa kuitenkin? Jälki on sitä rumempaa, mitä kauemmin näytteleminen on kestänyt.
Koska haluan olla parisuhteessa, mutta en luota 100% keheenkään
Etkä halua antaa naiselle mahdollisuutta päättää (ajoissa), haluaako hän tuhlata elämänsä parisuhteessa jossa ei ole luottamusta? En näe mitään syytä pitää sinua yhtään sen parempana kuin isyydellä huijaavia naisia.
Millä tavalla hän tuhlaa elämäänsä?
Hän nauttii seurastani, enkä tuo mitenkään ilmein, elein, sanoin taikka teoin ilmi tuota vajaata (vähemmän kuin 100%) luottamustani.
Tämä "vajavainen" luottamukseni ei siis luo mitään jännitteitä eikä konflikteja suhteeseemme, koska peitän sen niin hyvin (lue: käyttäydyn samoin kuin aidosti 100% kumppaniinsa luottavat)
Where's the problem?
Ei kai vaan nainen syö turhaan hormoneja ja kärsi sivuvaikutuksista vain siksi, että sinä pimität häneltä hänen terveyteensä vaikuttavan tiedon?
Mikä tämä "syö turhaan pillereitä ja vaarantaa terveytensä"-keppihevonen nyt oikein on??
Maailmassa miljoonat ja taas miljoonat naiset syö pillereitä ja käyttää hormonaalista ehkäisyä, ja ymmärtääkseni nämä ehkäisymenetelmät on ihan naistenkin mielestä hyviä?
(jos ei olisi, näitä ei olisi markkinoilla, olisi vaan kondomeja)
Ehdotatko että vain kondomi on naista "kunnioittava" ehkäisymenetelmä, ja tällä perusteella kaikki muut romukoppaan?
Kyllä se minulle sopii, mutta ei poista tässä ketjussa puitua dilemmaa
Pilleriasia on monelle naiselle valinta ruton ja koleran välillä. Miehet ei niitä sivuvaikutuksia kestäisi, mutta naisten on pakko, sillä ei toivottu raskaus on vielä kauheampi vaihtoehto. Kumma, ettet tuota ymmärrä.
No sattuneesta syystä mulla ei ole omakohtaisia kokemuksia NAISTEN ehkäisyvälineiden sivuvaikutuksista , eli joo, en voi väittää täysin ymmärtäväni niitä.
Mutta johan tuossa edellä totesin, että mikäli joku keksii "kondomipakon" , se on minulle ihan ok.
Esim. jos nykyinen vaimoni ehdottaisi tuollaista, olisin valmis mukisematta.
Hän nyt vaan ei ole toistaiseksi valitellut pillereistään, vaan ollut nykyiseen järjestelyyn ihan tyytyväinen
On varmasti tyytyväinen, koska hän ei nyt halua ei toivottua raskautta. Etkö vieläkään ymmärrä, että hän syö niitä turhaan?
Nainen on lapsi joka ei saa suutaan auki ja päätä itse hormoneistaan? Sekin on miehen vika?
Minä olen kieltäytynyt syömästä pillereitä. Olihan se ihan stananmoinen itku ja hammastenkiristys ukolla, kun tajusi joutuvansa ottamaan ehkäisyn kontolleen. Semmoinen lapsi sekin. Mutta valitsi sitten ruton ja koleran välitä hän vuorostaan.
Kaikkien naisten pitäisi toimia näin ainakin parisuhteessa, jossa vahingon isä on kiinni ja vastuuseen saatavissa.
Jos teillä ei ole sitä paljon puhuttua luottamuspulaa niin ei nyt kovin ihanalta kuulosta teidän parisuhde kyllä muutenkaan.
Mitä vikaa on aikuisessa naisessa, joka päättää itse hormoneistaan? Eikös täällä ihan äsken sellaista peräänkuulutettu?
Siitä ei ole kyse vaan siitä miten epäkunnioittavasti puhut puolisostasi. Pitäisköhän sun vaihtaa vähän parempaan, ettei tarvi lapsen kanssa olla?
Se mikään lapsi enää ole, kasvatti pallit ja opetteli käyttämään kondomia.
Suosittelen muuten sullekin, tai saattaa vielä pianaikaa käydä niin, ettei enää ole sitä vaimoa huijattavaksi ja kiusattavaksi, kun veritulppa vie siltä hengen.
Ai ihan kasvatti pallit. Kyllä on vakka kantensa löytänyt teidänkin tapauksessa.
Ja en ole tuo mies, joka huijaa vaimoaan.
Molemmat olette ihan sekaisin päästänne.
Käyttääkö vaimo pillereitä? Ai ei ole vaimoa? Sepä yllätys.
Olen naimisissa oleva nainen enkä ikinä puhu miehestäni tuohon sävyyn. Hyi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vähän kuin pääministeri kun joku sanoo että luottamuspula on henkilökohtainen heitetään pyyhe kehään.
Ei välttämättä, aika vaan loppuu tänään kesken...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yltä sinun tai jonkun aateveljesi hengentuotetta lainaten:
” Tarkoitin sitä että loukkaantumisen syy realisoituu loukkaantumisen tunteeksi vasta siinä vaiheessa kun puoliso saa tietää puolisonsa epäluottamuksesta.”Nainen saa tiedon luottamuspulasta, jota mies yrittää kieroilemalla piilotella. Mikä tässä on mielestäsi väärin?
No se, että jos nainen saa tiedon luottamuspulasta, välittömästi vedetään tämä: ”etkö luota!? Sitten otan sinusta eron!!”-kortti esiin...
Eli edelleen tuo ”panttivanki”Edelleen: Miksi haluat olla parisuhteessa sellaisen henkilön kanssa, johon et luota näin isossa asiassa? Miksi nainen haluaisi olla parisuhteessa sellaisen henkilön kanssa, joka ei luota häneen näin isossa asiassa?
Luuletko, ettei tuo luottamuspula realisoidu jossain vaiheessa kuitenkin? Jälki on sitä rumempaa, mitä kauemmin näytteleminen on kestänyt.
Koska haluan olla parisuhteessa, mutta en luota 100% keheenkään
Etkä halua antaa naiselle mahdollisuutta päättää (ajoissa), haluaako hän tuhlata elämänsä parisuhteessa jossa ei ole luottamusta? En näe mitään syytä pitää sinua yhtään sen parempana kuin isyydellä huijaavia naisia.
Millä tavalla hän tuhlaa elämäänsä?
Hän nauttii seurastani, enkä tuo mitenkään ilmein, elein, sanoin taikka teoin ilmi tuota vajaata (vähemmän kuin 100%) luottamustani.
Tämä "vajavainen" luottamukseni ei siis luo mitään jännitteitä eikä konflikteja suhteeseemme, koska peitän sen niin hyvin (lue: käyttäydyn samoin kuin aidosti 100% kumppaniinsa luottavat)
Where's the problem?
Ei kai vaan nainen syö turhaan hormoneja ja kärsi sivuvaikutuksista vain siksi, että sinä pimität häneltä hänen terveyteensä vaikuttavan tiedon?
Mikä tämä "syö turhaan pillereitä ja vaarantaa terveytensä"-keppihevonen nyt oikein on??
Maailmassa miljoonat ja taas miljoonat naiset syö pillereitä ja käyttää hormonaalista ehkäisyä, ja ymmärtääkseni nämä ehkäisymenetelmät on ihan naistenkin mielestä hyviä?
(jos ei olisi, näitä ei olisi markkinoilla, olisi vaan kondomeja)
Ehdotatko että vain kondomi on naista "kunnioittava" ehkäisymenetelmä, ja tällä perusteella kaikki muut romukoppaan?
Kyllä se minulle sopii, mutta ei poista tässä ketjussa puitua dilemmaa
Pilleriasia on monelle naiselle valinta ruton ja koleran välillä. Miehet ei niitä sivuvaikutuksia kestäisi, mutta naisten on pakko, sillä ei toivottu raskaus on vielä kauheampi vaihtoehto. Kumma, ettet tuota ymmärrä.
No sattuneesta syystä mulla ei ole omakohtaisia kokemuksia NAISTEN ehkäisyvälineiden sivuvaikutuksista , eli joo, en voi väittää täysin ymmärtäväni niitä.
Mutta johan tuossa edellä totesin, että mikäli joku keksii "kondomipakon" , se on minulle ihan ok.
Esim. jos nykyinen vaimoni ehdottaisi tuollaista, olisin valmis mukisematta.
Hän nyt vaan ei ole toistaiseksi valitellut pillereistään, vaan ollut nykyiseen järjestelyyn ihan tyytyväinen
On varmasti tyytyväinen, koska hän ei nyt halua ei toivottua raskautta. Etkö vieläkään ymmärrä, että hän syö niitä turhaan?
Nainen on lapsi joka ei saa suutaan auki ja päätä itse hormoneistaan? Sekin on miehen vika?
Minä olen kieltäytynyt syömästä pillereitä. Olihan se ihan stananmoinen itku ja hammastenkiristys ukolla, kun tajusi joutuvansa ottamaan ehkäisyn kontolleen. Semmoinen lapsi sekin. Mutta valitsi sitten ruton ja koleran välitä hän vuorostaan.
Kaikkien naisten pitäisi toimia näin ainakin parisuhteessa, jossa vahingon isä on kiinni ja vastuuseen saatavissa.
Jos teillä ei ole sitä paljon puhuttua luottamuspulaa niin ei nyt kovin ihanalta kuulosta teidän parisuhde kyllä muutenkaan.
Mitä vikaa on aikuisessa naisessa, joka päättää itse hormoneistaan? Eikös täällä ihan äsken sellaista peräänkuulutettu?
Siitä ei ole kyse vaan siitä miten epäkunnioittavasti puhut puolisostasi. Pitäisköhän sun vaihtaa vähän parempaan, ettei tarvi lapsen kanssa olla?
Se mikään lapsi enää ole, kasvatti pallit ja opetteli käyttämään kondomia.
Suosittelen muuten sullekin, tai saattaa vielä pianaikaa käydä niin, ettei enää ole sitä vaimoa huijattavaksi ja kiusattavaksi, kun veritulppa vie siltä hengen.
Ai ihan kasvatti pallit. Kyllä on vakka kantensa löytänyt teidänkin tapauksessa.
Ja en ole tuo mies, joka huijaa vaimoaan.
Molemmat olette ihan sekaisin päästänne.
Käyttääkö vaimo pillereitä? Ai ei ole vaimoa? Sepä yllätys.
Olen naimisissa oleva nainen enkä ikinä puhu miehestäni tuohon sävyyn. Hyi.
Etpä tietenkään. HYI! Annat miehen pyyhkiä itseesi kenkänsä aina töistä tullessaan, eikö niin? Ja syöt ilolla hormoneita, vaikka verisuoni pohkeessa pingottaakin. Kohta se sanoo POKS!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaatteko vielä, miksi teillä naiset tulisi olla varmuus kuka on lapsenne, mutta miehellä ei tarvitse olla vastaavasti?
Ei täällä kukaan ole sanonutkaan, että miehellä ei pitäisi olla varmuutta lapsensa isyydestä. Siksihän ne isyystestit onkin mahdollista tehdä, jos on epäilys tai tieto siitä, että nainen on ollut muidenkin miesten kanssa lapsen alkuun saattamisen aikoihin. Joten tottakai - JOS EPÄILEE ETTÄ NAISELLA ON OLLUT MUITA, KANNATTAA TIETENKIN TEHDÄ SE TESTI. Tästä ei kai kukaan ole ollut eri mieltä.
Syy, miksi parisuhteessa ei normaalisti tehdä niitä testejä, on juuri se, että kumpikaan osapuoli ei epäile miehen isyyttä. Jos nainen ei ole ollut muiden kanssa, ei ole mitään syytä tehdä turhaan isyystestejä. Nyt te sitten palaatte tietysti tähän, että "eihän mies voi olla tästä varma" - niin, aivan, juuri sitä sanoinkin: jos mies ei luota tai usko siihen, että kumppaninsa ei ole ollut muiden kanssa, hänen kannattaa tuoda epäilynsä julki ja pyytää isyystestiä.
Se on sitten toinen asia, kestääkö suhde aiheettomia pettämisepäilyjä. Mutta se ongelmahan ei liity vain isyystestiin. Yleensä suhteessa ei mene hyvin, jos toinen epäilee ilman mitään syytä. On turha heittäytyä draamakuningattareksi sen vuoksi, jos joku ei halua olla suhteessa, josta puuttuu luottamus ja yhteenkuuluvuuden tunne. Mutta ehkä sellaisessa suhteessa on alunperinkin ollut jotain vikaa, ja ongelma nousee esiin nyt sitten vaan tämän asian yhteydessä?
Toki moni voi silti jatkaakin suhteessa, vaikka tunteekin, että jokin taika on kadonnut. Kyllähän moni pysyy yhdessä vaikka lasten ja yhteisen asunnon vuoksi. Joten voi olla, ettei tuosta mitään eroa synny. Ainoa muutos on vain se, että naisen romanttiset kuvitelmat yhteisestä rakkaudesta ovat muuttuneet realismiksi. Se on sitten sellainen kaverillinen järkisuhde.
Rautalangasta vielä kerran sinulle. Jos minä epäilisin vaimoani pettämisestä, pitäisi minun seurata ja stalkata häntä kokoajan. Isyystesti ei kerro mitään vaimoni uskollisuudesta vaan sillä selvitän lasteni isyyden. Siis toki silloin kertoo jos käenpojan synnyttänyt nainen kärähtää, mutta muuten testi ei kerro mitään.
Vasta isyystesti siis selvittää miehelle lapsen isyyden. Mies ei siis tiedä ennen testitulosten saapumista, onko lapsi käenpoika. Miten ajattelet raskausajan sujuvan? Miten tunneside lapseen mielestäsi lähtee muodostumaan, jos mies suhtautuu tulokkaaseen kuin käenpoikaan siihen asti, kunnes todistetaan, että lapsi on oma?
Edelleenkin ihmettelen, miten kuvittelet parisuhteen voivan säilyä vaurioitta, jos nainen joutuu kantamaan yhdessä toivottua lasta yksin 9 kuukautta, synnyttämään lapsen ja hoitamaan vastasyntynyttä ilman miehen tukea - naisella on ”rakastava” kumppani ja lapsella isä vasta, kun miehellä on todiste näpissä. En vain pysty ymmärtämään tällaisen miehen tunne-elämää. En millään. Onko sellaista?
On aivan normaalia ja yleinen fakta, että miehen side lapseen alkaa kehittyä vasta syntymän jälkeen. Tätäkö et ole tiennyt?
Miten kuvittelet parisuhteen voivan säilyä vaurioitta jos nainen alistaa miestä kynnysmaton asemaan sillä, että loukkaantuu siitä kun mies haluaisi kovasti tietää onko hänellä lapsi vai ei? En vain pysty ymmärtämään tällaisen naisen tunne-elämää. Sinun mielestä miehen elämä pitäisi ikäänkuin olla naisen "hallussa", miehelle ei liikaa tietoa tule sallia vaan naisella tulisi olla oikeus tietää yksinään lapsien isyydet. Millainen nainen on noin tyranni ja tunnevammainen?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vastaatteko vielä, miksi teillä naiset tulisi olla varmuus kuka on lapsenne, mutta miehellä ei tarvitse olla vastaavasti?
Ei täällä kukaan ole sanonutkaan, että miehellä ei pitäisi olla varmuutta lapsensa isyydestä. Siksihän ne isyystestit onkin mahdollista tehdä, jos on epäilys tai tieto siitä, että nainen on ollut muidenkin miesten kanssa lapsen alkuun saattamisen aikoihin. Joten tottakai - JOS EPÄILEE ETTÄ NAISELLA ON OLLUT MUITA, KANNATTAA TIETENKIN TEHDÄ SE TESTI. Tästä ei kai kukaan ole ollut eri mieltä.
Syy, miksi parisuhteessa ei normaalisti tehdä niitä testejä, on juuri se, että kumpikaan osapuoli ei epäile miehen isyyttä. Jos nainen ei ole ollut muiden kanssa, ei ole mitään syytä tehdä turhaan isyystestejä. Nyt te sitten palaatte tietysti tähän, että "eihän mies voi olla tästä varma" - niin, aivan, juuri sitä sanoinkin: jos mies ei luota tai usko siihen, että kumppaninsa ei ole ollut muiden kanssa, hänen kannattaa tuoda epäilynsä julki ja pyytää isyystestiä.
Se on sitten toinen asia, kestääkö suhde aiheettomia pettämisepäilyjä. Mutta se ongelmahan ei liity vain isyystestiin. Yleensä suhteessa ei mene hyvin, jos toinen epäilee ilman mitään syytä. On turha heittäytyä draamakuningattareksi sen vuoksi, jos joku ei halua olla suhteessa, josta puuttuu luottamus ja yhteenkuuluvuuden tunne. Mutta ehkä sellaisessa suhteessa on alunperinkin ollut jotain vikaa, ja ongelma nousee esiin nyt sitten vaan tämän asian yhteydessä?
Toki moni voi silti jatkaakin suhteessa, vaikka tunteekin, että jokin taika on kadonnut. Kyllähän moni pysyy yhdessä vaikka lasten ja yhteisen asunnon vuoksi. Joten voi olla, ettei tuosta mitään eroa synny. Ainoa muutos on vain se, että naisen romanttiset kuvitelmat yhteisestä rakkaudesta ovat muuttuneet realismiksi. Se on sitten sellainen kaverillinen järkisuhde.
Rautalangasta vielä kerran sinulle. Jos minä epäilisin vaimoani pettämisestä, pitäisi minun seurata ja stalkata häntä kokoajan. Isyystesti ei kerro mitään vaimoni uskollisuudesta vaan sillä selvitän lasteni isyyden. Siis toki silloin kertoo jos käenpojan synnyttänyt nainen kärähtää, mutta muuten testi ei kerro mitään.
Vasta isyystesti siis selvittää miehelle lapsen isyyden. Mies ei siis tiedä ennen testitulosten saapumista, onko lapsi käenpoika. Miten ajattelet raskausajan sujuvan? Miten tunneside lapseen mielestäsi lähtee muodostumaan, jos mies suhtautuu tulokkaaseen kuin käenpoikaan siihen asti, kunnes todistetaan, että lapsi on oma?
Edelleenkin ihmettelen, miten kuvittelet parisuhteen voivan säilyä vaurioitta, jos nainen joutuu kantamaan yhdessä toivottua lasta yksin 9 kuukautta, synnyttämään lapsen ja hoitamaan vastasyntynyttä ilman miehen tukea - naisella on ”rakastava” kumppani ja lapsella isä vasta, kun miehellä on todiste näpissä. En vain pysty ymmärtämään tällaisen miehen tunne-elämää. En millään. Onko sellaista?
On aivan normaalia ja yleinen fakta, että miehen side lapseen alkaa kehittyä vasta syntymän jälkeen. Tätäkö et ole tiennyt?
Miten kuvittelet parisuhteen voivan säilyä vaurioitta jos nainen alistaa miestä kynnysmaton asemaan sillä, että loukkaantuu siitä kun mies haluaisi kovasti tietää onko hänellä lapsi vai ei? En vain pysty ymmärtämään tällaisen naisen tunne-elämää. Sinun mielestä miehen elämä pitäisi ikäänkuin olla naisen "hallussa", miehelle ei liikaa tietoa tule sallia vaan naisella tulisi olla oikeus tietää yksinään lapsien isyydet. Millainen nainen on noin tyranni ja tunnevammainen?
Kerro sille tapaamallesi naiselle jo ensitreffeillä, että aiot testauttaa tulevat lapsesi isyyden varmistamiseksi. Jos nainen loukkaantuu siinä vaiheessa eikä halua nähdä sinua toista kertaa, niin mitään vahinkoa ei ole tapahtunut. Ihan jokainen ihminen loukkaantuu, kun on itse kuvitellut eläneensä vuosikausia hyvässä parisuhteessa ja sitten toinen kertookin, että epäilee toisen pettäneen vaikka aihetta ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihminen, jonka ihanteena on 100% luottamus on haihatteleva romantikko...
Tai korjaan: Ihminen jolle tämä on kynnyskysymys, on "vähän" todellisuudesta irrallaan.
Ymmärrän pettymyksen tunteet, me kaikki koemme niitä enemmän tai vähemmän elämämme aikana.
Ymmärrän senkin että pettymys ja loukkaus sattuu enemmän läheisen aikaansaamana.
Tästäpä syystä, en halua puolisoni "kipupisteitä" painella, vaan käyttäydyn mahdollisimman paljon niin, että käytökseni vastaa tai on edes lähelle hänen IHANNETTAAN
Niin, ehkä hän onkin haihatteleva romantikko. Mutta se on taas toisen keskustelun aihe. Edelleen sanon, että samanlaiset sopivat yhteen, eli haihattelevat romantikot keskenään ja viileät realistit keskenään. Nämä kun mieltävät todennäköisesti parisuhteen eri tavoin. Ja puhun nyt siis vakiintuneesta, pitksätä suhteesta - en suhteen alkuajoista tai lyhyemmistä tai kevyemmistä suhteista. Näiden osalta ei kannata olla liian haihatteleva romantikkokaan.
Mitä järkeä on siinä, että suhteeseen keskenään ryhtyvät ihmiset, jotka haluavat täysin erilaista suhdetta ja joiden asennoituminen suhteeseen ja kumppaniin on täysin erilainen niin, että ristiriitojen todennäköisyys on enemmän kuin suuri?
Vierailija kirjoitti:
Kerro sille tapaamallesi naiselle jo ensitreffeillä, että aiot testauttaa tulevat lapsesi isyyden varmistamiseksi. Jos nainen loukkaantuu siinä vaiheessa eikä halua nähdä sinua toista kertaa, niin mitään vahinkoa ei ole tapahtunut. Ihan jokainen ihminen loukkaantuu, kun on itse kuvitellut eläneensä vuosikausia hyvässä parisuhteessa ja sitten toinen kertookin, että epäilee toisen pettäneen vaikka aihetta ei ole.
Eiköhän tämä ehdottamasi ratkaisumalli ole tässä ketjussa jo niin moneen kertaan puitu ja käsitelty että sitä ei tarvitse enää papukaijan lailla toistella...
Naiselle tämä ratkaisumalli olisi tietysti mitä ihanteellisin. Tietäisi jo ensitreffeillä että aha, nyt tuli vastaan sellainen tapaus, jonka kanssa pitää olla tarkkana ja huolellinen (lue: vieraiden miesten kanssa vehdatessa täytyy pitää huolta ehkäisystä)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nuo panttivankihölinät on ihan turhia. Jokainen mies voi ihan ensimmäisillä treffeillä kertoa naiselle, että jos hän saa lapsia, niin hän vaatii Isyystestin. Mitään eroja ei synny, kun ei ole vielä mitään suhdettakaan. Hassua, että yksikään mies ei ottanut tätä asiaa esiin.
No ei sitä minusta ekoilla treffeillä tarvitse ottaa puheeksi, eihän ekoilla treffeillä yleensä puhuta lapsista. Mutta tietysti kannattaa ottaa asia esiin siinä vaiheessa, kun puhutaan joko lapsista tai mahdollisesta avioliitosta. Tai yleensä luottamuksesta suhteessa.
Järkevä ratkaisu kun ottaa huomioon miten uskollisia naiset ovat. Isyystestin pitäisi olla itseasiassa automaatio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo panttivankihölinät on ihan turhia. Jokainen mies voi ihan ensimmäisillä treffeillä kertoa naiselle, että jos hän saa lapsia, niin hän vaatii Isyystestin. Mitään eroja ei synny, kun ei ole vielä mitään suhdettakaan. Hassua, että yksikään mies ei ottanut tätä asiaa esiin.
Voi apua... Kun miehen ei pitäisi edes joutua tuohon vaatimistilanteeseen, missä nainen voi kiristää, missään vaiheessa suhdetta taikka ORASTAVAA suhdetta
Miten niin "kiristää"?
Jos suhteen alkuvaiheessa kävisi ilmi, että toinen haluaa odottaa seksiä hääyöhön asti uskonnollisen vakaumuksensa vuoksi, mutta toiselle taas tällainen ei käy, niin onko se kiristystä, jos ei-uskis toteaa, että arvot ja elämäntavat eivät nyt kohtaa, ja että halutaan sen verran erilaista suhdetta, että voisi olla paras, kun jatketaan omiin suuntiin? Esimerkkejä voisi olla muitakin. Jos toisen lähtökohta on se, että koska kumppaniin ei voi koskaan luottaa 100%, ei myöskään mies voi olla varma isyydestään, joten isyystesti on tehtävä, ja toinen taas on sitä mieltä, että haluaa suhteen, joka perustuu 100% luottamukseen eikä isyystestejä tarvita ilman että oikeasto olisi ollut pettämistä, niin miksi sinusta on kiristystä, jos jompi kumpi osapuolista ei halua jatkaa suhdetta? Tässähän ei ole kyse siitä, ett toisen tapa olisi huonompi, vaan heillä on erilaiset toiveet ja ajatukset suhteelta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro sille tapaamallesi naiselle jo ensitreffeillä, että aiot testauttaa tulevat lapsesi isyyden varmistamiseksi. Jos nainen loukkaantuu siinä vaiheessa eikä halua nähdä sinua toista kertaa, niin mitään vahinkoa ei ole tapahtunut. Ihan jokainen ihminen loukkaantuu, kun on itse kuvitellut eläneensä vuosikausia hyvässä parisuhteessa ja sitten toinen kertookin, että epäilee toisen pettäneen vaikka aihetta ei ole.
Eiköhän tämä ehdottamasi ratkaisumalli ole tässä ketjussa jo niin moneen kertaan puitu ja käsitelty että sitä ei tarvitse enää papukaijan lailla toistella...
Naiselle tämä ratkaisumalli olisi tietysti mitä ihanteellisin. Tietäisi jo ensitreffeillä että aha, nyt tuli vastaan sellainen tapaus, jonka kanssa pitää olla tarkkana ja huolellinen (lue: vieraiden miesten kanssa vehdatessa täytyy pitää huolta ehkäisystä)
Eikö tuo ole yhtä ihanteellinen tilanne myös miehelle? Miksi mies haluaisi sellaisen naisen, jolla on ihan erilainen käsitys parisuhteesta kuin miehellä? Siinähän tulee ero vuorenvarmasti, joten miksi edes aloittaa sellaista suhdetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nuo panttivankihölinät on ihan turhia. Jokainen mies voi ihan ensimmäisillä treffeillä kertoa naiselle, että jos hän saa lapsia, niin hän vaatii Isyystestin. Mitään eroja ei synny, kun ei ole vielä mitään suhdettakaan. Hassua, että yksikään mies ei ottanut tätä asiaa esiin.
No ei sitä minusta ekoilla treffeillä tarvitse ottaa puheeksi, eihän ekoilla treffeillä yleensä puhuta lapsista. Mutta tietysti kannattaa ottaa asia esiin siinä vaiheessa, kun puhutaan joko lapsista tai mahdollisesta avioliitosta. Tai yleensä luottamuksesta suhteessa.
Tarkoitat siis, että pari seurustelee monta vuotta, muuttaa yhteen, ostaa ehkä yhteisen asunnon ja joskus sen jälkeen mies kertoo periaatteestaan? Ihan liian myöhään minun mielestä, kun kyseessä on noin iso asia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä on siinä, että suhteeseen keskenään ryhtyvät ihmiset, jotka haluavat täysin erilaista suhdetta ja joiden asennoituminen suhteeseen ja kumppaniin on täysin erilainen niin, että ristiriitojen todennäköisyys on enemmän kuin suuri?
Tällä planeetalla ei olisi ainoatakaan parisuhdetta, jos kuvailemasi "perfect match"-ideologia olisi parisuhteen muodostumisen ehtona...
Kaihta ajatusmaailmaltaan täysin identtistä ihmistä kun ei ole.
Eli... jos ajatusmaailmat mahtuu riittävällä "osumaprosentilla" yhteen, ja on vielä sitä kuuluisaa kemiaakin, ihmiset pariutuu keskenään, as simple as that.
On ihan tavallista, että tämän osumaprosentin maksimoimiseksi "naamioimme" itseämme vastaamaan puolison (tai potentiaalisen puolison) ihannetta, tai tarkemmin sanoen omaa mielikuvaamme tuosta puolison ihanteesta.
Toiset meistä venyttää itseään pidemmälle kuin toiset, that's life.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro sille tapaamallesi naiselle jo ensitreffeillä, että aiot testauttaa tulevat lapsesi isyyden varmistamiseksi. Jos nainen loukkaantuu siinä vaiheessa eikä halua nähdä sinua toista kertaa, niin mitään vahinkoa ei ole tapahtunut. Ihan jokainen ihminen loukkaantuu, kun on itse kuvitellut eläneensä vuosikausia hyvässä parisuhteessa ja sitten toinen kertookin, että epäilee toisen pettäneen vaikka aihetta ei ole.
Eiköhän tämä ehdottamasi ratkaisumalli ole tässä ketjussa jo niin moneen kertaan puitu ja käsitelty että sitä ei tarvitse enää papukaijan lailla toistella...
Naiselle tämä ratkaisumalli olisi tietysti mitä ihanteellisin. Tietäisi jo ensitreffeillä että aha, nyt tuli vastaan sellainen tapaus, jonka kanssa pitää olla tarkkana ja huolellinen (lue: vieraiden miesten kanssa vehdatessa täytyy pitää huolta ehkäisystä)
Eikö tuo ole yhtä ihanteellinen tilanne myös miehelle? Miksi mies haluaisi sellaisen naisen, jolla on ihan erilainen käsitys parisuhteesta kuin miehellä? Siinähän tulee ero vuorenvarmasti, joten miksi edes aloittaa sellaista suhdetta.
Ei ole, koska tällainen ratkaisumalli karsisi lähes 100% kumppaniehdokkaista.
Johan se näkyy näistä lähes 1700 vastauksestakin....
Periaatteessa isyystestit hyväksytään, mutta kuitenkaan ei haluta olla missään tekemisissä miesten kanssa jotka tuon haluaisivat teettää
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kerro sille tapaamallesi naiselle jo ensitreffeillä, että aiot testauttaa tulevat lapsesi isyyden varmistamiseksi. Jos nainen loukkaantuu siinä vaiheessa eikä halua nähdä sinua toista kertaa, niin mitään vahinkoa ei ole tapahtunut. Ihan jokainen ihminen loukkaantuu, kun on itse kuvitellut eläneensä vuosikausia hyvässä parisuhteessa ja sitten toinen kertookin, että epäilee toisen pettäneen vaikka aihetta ei ole.
Eiköhän tämä ehdottamasi ratkaisumalli ole tässä ketjussa jo niin moneen kertaan puitu ja käsitelty että sitä ei tarvitse enää papukaijan lailla toistella...
Naiselle tämä ratkaisumalli olisi tietysti mitä ihanteellisin. Tietäisi jo ensitreffeillä että aha, nyt tuli vastaan sellainen tapaus, jonka kanssa pitää olla tarkkana ja huolellinen (lue: vieraiden miesten kanssa vehdatessa täytyy pitää huolta ehkäisystä)
Eikö tuo ole yhtä ihanteellinen tilanne myös miehelle? Miksi mies haluaisi sellaisen naisen, jolla on ihan erilainen käsitys parisuhteesta kuin miehellä? Siinähän tulee ero vuorenvarmasti, joten miksi edes aloittaa sellaista suhdetta.
Ei ole, koska tällainen ratkaisumalli karsisi lähes 100% kumppaniehdokkaista.
Johan se näkyy näistä lähes 1700 vastauksestakin....
Periaatteessa isyystestit hyväksytään, mutta kuitenkaan ei haluta olla missään tekemisissä miesten kanssa jotka tuon haluaisivat teettää
Millainen parisuhteesta tulee, jos kumpikin jättää kertomatta isoja, myös toiseen vaikuttavia asioita? Mitä sinä haluaisit kuulla tapailemalta naiselta etukäteen, jotka on sinulle ehdoton ei suhteen jatkon kannalta? Vai oletko sinä niitä miehiä, joille on ihan sama millainen nainen on, kunhan on vaan joku, jonka voi vaihtaa heti toiseen paremman tullessa vastaan? Aika kurja tilanne sille toiselle, joka on täysillä mukana suhteessa ja kuvittelee sen jatkuvan elämän loppuun asti.
Rakastava kumppani ei huijaa toiselta lisääntymismahdollisuutta. Olet ymmärtänyt tuon käsitteen ihan väärin. Olet itsekäs ja kiero, et rakastava.