Mä en haluaisi tuntea näin!

Miksi tämä vauvakuume on mulla näin kova? Tänään taas yksi kaveri laittoi viestin että on raskaana, onneksi tieto tuli viestillä eikä päin naamaa. Tiedän etten olisi saanu t hymyä naamalle edes väkisin. Nyt kun asian tiedän onnittelut irtoaa jo ihan ilman irvistyksiä.



Tiedeän ettei kenenkään muun raskaaksi tulo ole minulta pois, mutta kyllä se silti joka kerta sattuu. Miksi ei ollut jo minun vuoro! Miksi toiset saa lapsia paljon helpommin kuin toiset?



Iloinen yritän olla jokaisesta vauva uutisesta, enkä koskaan ikinä näyttäisi oikeata tunnettani kaverille joka vauva uutisen kertoo. TAi ainakin yritän näyttää iloiselta ja siihen auttaa paljon tämä etten ensimmäistä kertaa kuule uutista kasvotusten.



Oikasti pahalle on tuntunut se kun kaksi tuttuani on tehnyt abortin tässä lähiaikoina. Toisella syy oli se että hän on aina halunnut tytön, pojan, koiran ja talon. Nämä kaikki hänellä jo on niin vauva ei enää haluttu. Ja toisella syy se että olisi tullut liian pieni ero esikoisen ja kakkosen välille (1½v.) Hän haluaa toisen lapsen vasta sitten joskus myöhemmin. Nämäkin päätökset on toki jokaisen omia enkä heitäkään ole tuominnut, mutta silti tuntuu vaan niin pahalta.



Tietenkin olen iloinen esikoisestani! Häntäkin tehtiin pidemmän kaavan kautta ja nämä samat tunteet on tuttuja siltä ajalta. Kuitenkin silloin luulin ,että niin ei tarvitsisi enää tuntea kun yhden lapsen saa niin ei vauvakuumekkaan varmasti niin kova olisi seuraavan kohdalla, mutta niin se vaan näköjään kasvaa päivä päivältä suuremmaksi.



Inhoan vain tätä tunnetta, miksi en voi iloita toisten raskauksista ihan aidosti. Niinkuin silloin ennen vauvakuumetta.



Kiitos että sain purkaa! Kenellekkään en tästä kehtaa " valittaa" .