Miksiköhän aina valitetaan, että nykylapsilla ja -nuorilla on liian helppoa?

Ongelma on siinä, että kun asiat ovat liian hyvin, sitä aletaan pitämään itsestäänselvyytenä. Sitten voidaankin vaatia "parannusta" asioihin sosialismilla tajuamatta, että sosialismi tuhoaa ne nykyiset elinolosuhteet

Ok, millennial snowflake

Vierailija kirjoitti:

Ongelma on siinä, että kun asiat ovat liian hyvin, sitä aletaan pitämään itsestäänselvyytenä. Sitten voidaankin vaatia "parannusta" asioihin sosialismilla tajuamatta, että sosialismi tuhoaa ne nykyiset elinolosuhteet

Täh :D

Koskaan ei tiedä mitä tapahtuu. Kun on liikaa first world problemsseja niin sitten ei pärjää vaikeampien ongelmien kanssa jos ja kun niitä tulee.

Olen miettinyt, että vaikka asioiden paraneminen oman elämän aikana ilahduttaa, niin tekeekö asioiden paraneminen uudesta sukupolvesta edellistä sukupolvesta tyytyväisempää? Jokainen kuitenkin vertaa nykytilaa enemmän itselle tuttuihin lähtökohtiin kuin ihmiskunnan historiaan. Siksi näemme aina parannettavaa. Vaikka tekisimme miten paljon hyvää tulevaisuuden eteen, niin tulevat sukupolvet haluavat parantaa aina jotain. Eipä sillä että se haittaisi, mutta tuntuu vaan joskus turhauttavalta, kun ajattelee että maailma ei ole koskaan "valmis".

Ei varmasti ole, tukitoimia on nykyään vaikea saada, lääkitys on oikeastaan se yleisin mitä tarjotaan, mutta kun se yksin ei todellakaan riitä..

Mä olen halunnut tarjota mahdollisuuksien mukaan (ei olla rikkaita) lapsilleni myös paljon. Mutta välillä tuntuu, ettei mikään riitä kuitenkaan. Ei mitään kiitollisuutta. Omassa lapsuudessani oltiin iloisia, jos saatiin oma huone. Nämä valittavat, kun huone on liian iso/pieni/väärän mallinen. Ehkä huono esimerkki, mutta kuitenkin.

Huvittava väite tosiaan, varsinkin siksi, että muakin on vaadittu koko aikuisiäni alistumaan työntekoon herrojen orjaksi ja sitten yritetty väkisin pakottaa alistumaan rangaistuksella, kun en suostunut. Ei tosiaan helpolla pääse, vaan orjuuttajat tekevät kaikkensa orjuttaakseen jokaisen ihmisen.

Nää nykyajan paineet ovat niin erilaisia ennen se työ rasitti fyysisesti jopa lapsia, mutta nykyään kaikki käy lähinnä mielenterveyden päälle (minkä huomaa kyllä kun nää ongelmat ovat selvästi kasvaneet), kokoajan pitää olla täysillä mukana jossain somessa ja tätä kautta sitä informaatiota tulee ihan liikaa ja välillä todella traumaattisia tapauksia, varsinkin kaikki nää lapsiin kohdistuvat hyväksi käytöt, päihteiden helppo saatavuus yms. Ja se kiusaaminen on jotain ihan muuta kuin ennen, enää ei painita pihalla, mutta koko koulu voi saada susta kuvan ku oot alasti jumppasalin suihkussa... Sairasta... Mutta meidän vanhempien pitäisi valmistella lapsia tähän maailmaan, ja todella välittää siitä mitä juuri se oma lapsi touhuaa...

Ennen ongelmat oli yksinkertaisempia nykyään monimutkaisempia.