Sara Sieppi on paitsi kaunis myös fiksu kun ajattelee luontoa, ja kätevä käsistään

Ulkonäkö on tuurista kiinni... kaikista ei saa kauniita vaikka vääntäis salilla kaiket illat.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin mietin tuota pohjakäsittelyä. Olen kunnostanut ja maalannut muutamia huonekaluja. Hiontapöly on ihan karsea. Sitä varten pitää olla erillinen tila, muuten pöly leviää koko kämppään. Hionnan jälkeen olen kitannut kolot ja hionut pinnan uudestaan. Sen jälkeen imuroinut / pyyhkinyt pölyt ja roskat.

Jokaisen maalauskerroksen jälkeen pitäisi tehdä uusi hionta, jotta maalaisjälki olisi tasainen.

Ilman hiontaa maalaustulos on karsea ja maalit ja lika saavat maalin hilseilemään. Kirppikset on täynnä väärin maalattuja huonekaluja, joita kukaan ei halua tai jaksa kunnostaa uudelleen.

Eli ei ole mikään ekoteko, jos ei viitsi kunnostaa oikein vanhoja huonekaluja. Tietysti jos ei haittaa hilseilevä huonekalu, niin mikäs siinä.

Ja hilseilevä ei tarkoita samaa, kuin vanhannäköiseksi maalattu huonekalu.

Olen tehnyt samat pohjatyöt ja maalausten väliset hionnat kuin sinäkin. Sen ansiosta maalatut huonekalut ovat säilyneet hyvännäköisinä seuraavat 10 - 15 vuotta. Youtube on kuitenkin täynnä videoita, joissa vloggaajat kunnostavat huonekalujaan yksinkertaisesti vain maalaamalla kalkkimaalilla. Mitään pohjatyötä ei tehdä ja välihionnasta ei ilmeisesti ole kuultukaan. Silti kommentoijat kilvan kehuvat lopputulosta. Ilmeisesti se on ajan henki että minkään ei tarvitse kestää, kun mieli sisustuksenkin suhteen vaihtuu jo seuraavana vuonna täysin uudeksi.

Oon aina tykännyt Sarasta. Ei mitään katkeruutta mistään, tai jos jotain on, osaa käsitellä sen vihaamatta muita.

Kaappi oli kaunis ennen maalausta. Nyt pilalla.

Vanhojen huonekalujen kunnostaminen OIKEIN on ekoteko. Tämä ajatus ei nyt liity Sieppiin. Olen kunnostanut huonekaluja jo ihan nuoresta, asuimme nuorempana maalla, jossa hiominen oli helppo tehdä ulkona. Kaupunkiin muutettuani olen usein harmitellut sitä, kun ei ole tiloja kunnostaa huonekaluja. Vaikka olisi aikaa siihen. Pienessä asunnossa on hankala hioa huonekaluja hiontapölyn takia.

Ilokseni olen havainnut, miten joissain kirjastoissa voi nykyisin tehdä puutöitä, tosin tilat ovat rajalliset. Joissain kaupunginosissa on asukkaiden käytössä puuverstas.

Enemmän tuollaisia yhteiskäyttöön tarkoitettuja verstaita, joissa olisi pieni päivävuokra, vaikkapa 5 euroa.

Kaikki kunnostamaan huonekalut olen tehnyt huolellisesti: odotettavissa oleva siisti käyttöikä on 50 vuotta. Tämä vaatii tietysti huolellisen pohjatyön ja maalauksen vähintään kahteen kertaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin mietin tuota pohjakäsittelyä. Olen kunnostanut ja maalannut muutamia huonekaluja. Hiontapöly on ihan karsea. Sitä varten pitää olla erillinen tila, muuten pöly leviää koko kämppään. Hionnan jälkeen olen kitannut kolot ja hionut pinnan uudestaan. Sen jälkeen imuroinut / pyyhkinyt pölyt ja roskat.

Jokaisen maalauskerroksen jälkeen pitäisi tehdä uusi hionta, jotta maalaisjälki olisi tasainen.

Ilman hiontaa maalaustulos on karsea ja maalit ja lika saavat maalin hilseilemään. Kirppikset on täynnä väärin maalattuja huonekaluja, joita kukaan ei halua tai jaksa kunnostaa uudelleen.

Eli ei ole mikään ekoteko, jos ei viitsi kunnostaa oikein vanhoja huonekaluja. Tietysti jos ei haittaa hilseilevä huonekalu, niin mikäs siinä.

Ja hilseilevä ei tarkoita samaa, kuin vanhannäköiseksi maalattu huonekalu.

Olen tehnyt samat pohjatyöt ja maalausten väliset hionnat kuin sinäkin. Sen ansiosta maalatut huonekalut ovat säilyneet hyvännäköisinä seuraavat 10 - 15 vuotta. Youtube on kuitenkin täynnä videoita, joissa vloggaajat kunnostavat huonekalujaan yksinkertaisesti vain maalaamalla kalkkimaalilla. Mitään pohjatyötä ei tehdä ja välihionnasta ei ilmeisesti ole kuultukaan. Silti kommentoijat kilvan kehuvat lopputulosta. Ilmeisesti se on ajan henki että minkään ei tarvitse kestää, kun mieli sisustuksenkin suhteen vaihtuu jo seuraavana vuonna täysin uudeksi.

Olen maalannut huonekaluja sillä ajatuksella, että olisi kiva, että säilyisivät lapsenlapsilleni (jos haluavat). Joihinkin olen tehnyt koristekuvioita salmiakkikuvioin. Maalipinnan pitäisi kestää kymmeniä vuosia, jos on kuivassa paikassa.

Huonekalun kunnostamisesta on iso työ, joten ei kannata hutiloida. Kun tekee kerralla hyvin, ei tarvitse korjailla.

Välillä kirppiksillä näkyy design-huonekaluja, jotka on vedetty valkoiseksi paksulla maalilla kertamaalauksella. Huonekalu on näin pilattu. Maalin poistamisessa on muutenkin kaksinkertainen työ. Lisäksi maalinpoistoaineet ovat myrkkyjä: turhaa kuormitusta ympäristölle.

Vierailija kirjoitti:

Oon aina tykännyt Sarasta. Ei mitään katkeruutta mistään, tai jos jotain on, osaa käsitellä sen vihaamatta muita.

Onhan hän herttainen. Jos jokin asia ärsyttää, niin mielikuva siitä, miten hän menee sieltä, mistä aita on matalin. Tietysti en tunne häntä tai tiedä sen enempää elämästänsä, mutta tämä on mielikuva, joka on tullut mediasta.

Sääli että tuollainen harrastelija meni pilaamaan kauniin kaapin! Olisi antanut homman asiantuntijan hoidettavaksi jos kerran pakko oli maalata.

Vierailija kirjoitti:

Sara Siepin hymy saa miehen sydämen sulamaan.

Sara saa kylläkin jotain muuta kovettumaan

Ton naisen julkisuushakuisuudella ei oo mitään rajoja. Töhrii jonkun vanhan kaapin valkoisella maalilla ja sitten paistattelee lehtien palstoilla muka ekoteollaan. Olisi kannattanut jättää kaappi sellaselleen tai antaa työ ammattilaiselle, kun jälki on kuin lapsen töhrimä. sitten vielä yrittää selittää että just tällaista vaikutelmaa hän olikin hakemassa. Niin varmaan juu!

Yhtä Totta kuin puheet siitä, että pyrkii hankkimaan huonekalut vanhoina. Ei ole kuin vähän aikaa siitä kun narisi siitä että Posti oli hukannut hänen ostamansa jotexin sohvan. Muutenkin kämppä kasattu täyteen kaikenmaailman rojua ja roinaa, joita on raahannut ympäri maailmaa: kovasti ekologista sekin.

Samoin kuin se että kehuskelee nyt taas tulevalla kaukomatkallaan. No, kovalla rummutuksella ennen sitä pistää taas viisi euroa hyväntekeväisyyteen ja mainostaa sitä lehtien palstoilla, niin on hyvä omatunto taas matkustaa!