Demiseksuaalin ongelma eron jälkeen: ei valmis aloittamaan uutta suhdetta, irtoseksi ei tunnu hyvältä
Toivon, että tämä keskustelu saisi olla täällä yleisellä puolella, jossa siihen voi tulla järkeviä vastauksiakin. Jos tämä siirretään seksiosioon, ketään järkevää ei enää kiinnosta kommentoida. Toiveeni on asiapohjainen, ei seksuaalissävytteinen keskustelu.
Olen eronnut puoli vuotta sitten miehestä, jonka kanssa seksi oli valtavan ihanaa. Muuten suhde oli sellainen, että sitä ei vain voinut jatkaa (henkistä väkivaltaa, kontrollointia ja alistamista, jotka tulivat hiljalleen pintaan suhteen syventyessä - alussa mies oli itse enkeli ja siksi häneen rakastuin). Nyt olen parannellut suhteen jättämiä haavoja, ja prosessi jatkunee vielä jonkin aikaa. En halua etsiä uutta parisuhdetta ennen kuin olen mahdollisimman hyvin parantunut. Muuten on riski että haavani estävät minua onnistumasta seuraavan kumppanin kanssa.
Olen kuitenkin fyysisesti kovin yksinäinen ja kaipaan toisen ihmisen kosketusta ja seksiä. Normaalisti kai tässä tilanteessa ihminen menisi baariin hakemaan yhden yön seuraa. Minulla irtoseksi ei kuitenkaan toimi, koska olen demiseksuaali, eli haluan seksuaalisesti vain sellaista ihmistä, jonka tunnen ja josta pidän ihmisenä. Seksiä tuntemattoman kanssa olen kokeillut sen verran että tiedän, kuinka vähän siitä nautin, joten siihen en tule ryhtymään.
Onko palstalla kohtalotovereita? Miten olette ratkaisseet asian?
N40
Kommentit (7)
Sillä ainoalla mahdollisella mikä jää jäljelle, kun ei ole suhdetta ja irtopanot ei ole vaihtoehto. Itseä ei kiinnosta mikään fwb-viritelmäkään, koska siinä ei olisi tunteita mukana. Baarista en uskaltaisi tuntemattomia iskeä, joten siltä kannalta en koe häviäväni mitään.
Sama ongelma kuin ap:lla. Sillä erotuksella että olen vielä suhteessa. En jaksaisi enää hetkeäkään olla suhteessa jossa toinen käyttää henkistä väkivaltaa. Ero pelottaa monesta syystä ja pelko läheisyyden ja hellyyden puutteesta on yksi muiden joukossa. Olen seksuaalisesti aktiivinen ja tarvitsen läheisyyttä ja hellyyttä. En vain halua sitä kuin ihmisen kanssa joka rakastaa minua ja minä häntä.
Tiedän ettei ole reilua, mutta välillä toivon että löytäisin uuden vielä suhteessa ollessani. Olisi helpompi irtautua nykyisestä suhteesta kun olisi joku joka auttaisi ja tukisi. Tuntuu että olen liian väsynyt lähtemään. En jaksa tätä nykyistä elämää.
Ap:n ei auta kuin hankkia mahdollisimman hyviä seksileluja ja etsiä materiaalia joka kiihottaa, haaveilla ja käydä läpi omia haavoja ettei enää menisi samaan vipuun uudestaan.
Onko sulla jotain eksää, siis vanhempaa eksää kuin tuo viimeisin, jonka kanssa voisi olla tunteita ja kemiaa? En oikein muuta keksi kuin, että olet joko ilman kunnes löydät uuden ihastuksen tai sitten panet eksääsi.
Itse aiheutettuja ongelmia. Minäkin olen ujo ja hiljainen ihminen, mutta olen pakottanut itseni poistumaan mukavuusalueeltani ja nyt pystyn puhumaan seminaarissa 100+ kuulijan edessä omasta työstäni.
Kyllä itseään voi ja pitää kehittää.
No eipä tuossa auttane kuin koettaa etsiä sellaista seuraa, jolta saat läheisyyttä ilman parisuhdetta ja ehkä myös ilman seksiä. Vaikeaa se voi olla, toki voihan joku olla juuri samassa tilanteessa kuin sinäkin. Siinähän voi rauhassa edetessä käydä niinkin, että oletkin valmis parisuhteeseen. Itse en voisi kuvitella irtoseksin harrastamista, sillä mielestäni seksi vaatii myös tunteita partneria kohtaan, mutta en voisi kuvitella hakevani myöskään pelkkää haliseuraa, jos sinkku mutta ei valmis parisuhteeseen olisin. Koska siihen halimiseen kun tarvisi tunteita, muuten sekin tuntuisi väärältä..
M41
Komppaan edellistä kirjoittajaa. Pienin askelin elämässä edetään muutenkin. Isot harppaukset on usein pakon sanelemia. Kärsivällisyyttä ja optimismia tarvitaan.
Ei ole muuta ratkaisua kuin että olet ilman niin kauan kuin uus äijä löytyy. Sor, sor, sormileikki alkaa...