Onko kukaan muu kokenut "virheitä matrixissa"/ glitch in the matrix -tyyppisiä tilanteita?

Vierailija kirjoitti:

Minulla on sattunut pari kertaa tilanteita, joiden todennäköisyys on todella pieni. Esim. törmäsin kerran ihastukseeni (eli kyseinen ihminen oli pyörinyt minulla ajatuksissa melko intensiivisesti) sellaisessa paikassa, jossa itse kävin kerran elämässä. Ja jotenkin tuo ihminen oli siellä yhtä aikaa minun kanssani ja käveli suoraan minun luo halaamaan. Saman ihmisen kanssa meillä oli pitkään myös muuten hyvin telepaattinen suhde, jossa ennakoitiin toistemme tilanteet ilman mitään näkyvää viestintää. Näin myös kerran unta hänen kuolleesta siskostaan (en tiennyt siskosta, enkä siitä, että hän oli juuri kuollut), jossa hän kysyi minulta veljensä kuulumisia. Kun myöhemmin näin kuvan tästä siskosta, se vastasi unessa näkemääni naista. Huoh.

Eli uskon, että voimakkaat tunnetilatkin voivat jotenkin laukaista universumiin 'madonreikiä', jotka mahdollistavat outoja yhteyksiä.

Kaksoisliekkisuhde?

Kuten joku mainitsi, joskus aivoihin tulee ikäänkuin hikka. Muisto tuntuu kuin uudelta kokemukselta hetken päästä.

Joskus mielikuvitus myös näkee mitä haluaa. Näkömme ei ole valokuvatarkka, vaan aivot täydentävät ja koodaavat dataa joka on epäterävyysalueella kuten toisella puolella katua.

Nämä, ja vielä se että joskus nähdään unta joka muuttuu myöhemmin "oikeaksi muistoksi". Usein jouten ikkunasta tuijotellessa tuleekin pieni torkahdus jolloin aivotyö nuopahtaa. Valveunia tulee helposti etenkin jos unirytmi on ollut epäsäännöllinen.

Kyllä tämä todellisuus on koodattua, mutta ihan oman päämme sisältä. Todellisuus on kaikille vähän erilainen, riippuen omista kokemuksista. Sitä kokemista voidaan jopa muokata terapialla. Se on todellista magiikkaa.

Parikymppisenä kuulin kun naapurin pikkutytöt supisivat ohikulkiessani: Toi on kyllä noita.

Etiäisiä ja telepatiaa olen kokenut, minulla on monen tutun ja tuntemattoman mielestä salaperäiset ja "sulle en uskalla alkaa" -silmät, vaikka omasta mielestäni olen hyvinkin lauhkea tyyppi, en edes pukeudu kovinkaan kummallisesti. Monenlaiset miehet tuntevat vetoa minuun, osa on haaveillut vuosikymmeniä tietämättäni, vaikken millään tavalla tyrkytä enkä juuri osaa aloitteitakaan tehdä. Sisällä palaa vahva seksuaalisuus.

Lapset usein rauhoittuvat lähelläni, jäävät tuijottamaan, eläimet pitävät minusta vaikken itse ole kovin eläinrakas. Toiveeni tuntuvat usein toteutuvan, tosin yleensä vasta sitten kun olen lähes unohtanut sellaisia toivoneeni.

Vierailija kirjoitti:

Näin itseni kävelemässä toisella puolella Espan puistoa parikymmentä vuotta sitten. Katsoin kerran ja toisen Kävelin eteenpäin jotain 20m ja mietin että ei tietenkään voi olla. Oli pakko lopulta lähteä puiston läpi tarkistamaan ja näin tyypin n 100m päässä kääntymässä oikealle. Panin juoksuksi ja kun käännyin, hän oli tietysti kadonnut. Mielikuvitus vaan kai temppuili.

Näit siis peilikuvan itsestäsi, koska peilin kautta olet naamaasi tottunut tuijottelemaan muidenkin tavoin ja  tyyppi ei oikeasti ollut saman näköinen.

Vierailija kirjoitti:

Aina kun yritän vältellä kohtaamasta koiranulkoiluttajaa, tulee näitä henkilöitä joka suunnasta. Pieni kaupunki mutta silti näen kun kolmesta suunnasta tulee koiria. Liian usein myös kävelen 5 minuuttia ulkoiluttajan takana. Kävelee tasan samaa vauhtia kuin minä, mutta kiihdyttää kun olen ohittamassa. Miehelleni koirat myös haukkuvat vaikka hän on eläinrakas.

Minua vainoaa autot, joka saakelin kerta kun olen pyörällä tai kävellen liikkeellä eikä autoja lähimaillakaan, jostain tupsahtaa se yksi auto jonka on pakko päästä kääntymään juuri sille tielle jota olen ylittämässä. Ne ei koskaan voi jatkaa matkaansa suoraan ohitseni. Ja luonnollisestikin risteykset poksahtaa täyteen autoja saapuessani siihen risteykseen, vaikka sitä ennen myöskään ei autoja olisi näkynyt lainkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on sattunut pari kertaa tilanteita, joiden todennäköisyys on todella pieni. Esim. törmäsin kerran ihastukseeni (eli kyseinen ihminen oli pyörinyt minulla ajatuksissa melko intensiivisesti) sellaisessa paikassa, jossa itse kävin kerran elämässä. Ja jotenkin tuo ihminen oli siellä yhtä aikaa minun kanssani ja käveli suoraan minun luo halaamaan. Saman ihmisen kanssa meillä oli pitkään myös muuten hyvin telepaattinen suhde, jossa ennakoitiin toistemme tilanteet ilman mitään näkyvää viestintää. Näin myös kerran unta hänen kuolleesta siskostaan (en tiennyt siskosta, enkä siitä, että hän oli juuri kuollut), jossa hän kysyi minulta veljensä kuulumisia. Kun myöhemmin näin kuvan tästä siskosta, se vastasi unessa näkemääni naista. Huoh.

Eli uskon, että voimakkaat tunnetilatkin voivat jotenkin laukaista universumiin 'madonreikiä', jotka mahdollistavat outoja yhteyksiä.

Kaksoisliekkisuhde?

Itselleni on käynyt samantapaisesti, tapailin erästä miestä joka monesti tuntui lukevan ajatuksiani, esim. seksissä minun ei tarvinnut ohjeistaa mitenkään, kaikki vaan tapahtui juuri niinkuin halusin, joskus yöllä töissä oli ajatellut minua "siinä mielessä" ja samaan aikaan näin kotona eroottista unta, heräsin ja katsoin puhelintani ja samoihin aikoihin hän oli laittanut viestiä.

Kerran olin yksin keikalla ja sen päätyttyä arvoin ottaisinko tiskillä yhden ja katsoisin mitä tapahtuu vai lähtisinkö suoraan kotiin. Pohdinnan jälkeen päätin ottaa sen yhden, menin tilaamaan ja kun käännyin, tämä mies kävelee luokseni. Kumpikaan ei tiennyt etukäteen toisen olevan siinä paikassa.

Toki toivoin että tämä olisi tuo Kaksoisliekki, mutta valitettavasti juttu lopahti puolitoista vuotta kestettyään. Varmaankin eri elämäntilanteiden vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen myös kuullut ja joskus nähnyt etiäisiä läheisistä ihmisistä, aiemmin vanhemmista ja nykyään miehestä ja tyttärestä. Eli tyyliin kuulen, kuinka mies astuu ulko-oven puisille portaille ja on joskus sanonut jotain tyttärelle oven ulkopuolella ja sitten, kun menen katsomaan, siellä ei ole ketään, mutta nämä tulevat esim. 5 minuutin kuluttua.  Näitä  sattuu ehkä kerran vuodessa (en siis ole mitenkään merkinnyt ylös, mutta tuntuu kuin olisi tuollaisella välillä näitä tapahtunut eli ei aivan harvinainen tapahtuma, mutta ei kuitenkaan tapahdu jatkuvasti).

Deja-vu-ilmiö on minulle erittäin tuttu. Olen nähnyt niitä aivan pienestä saakka ja tapahtuu varmaan kuukausittain. Ilmiötä on joskus yritetty selittää siten, että deja-vu-tilanne muistuttaa jotakin menneisyydessä tapahtunutta tapahtumaa ja siksi tuntuu samalta. Olen kuitenkin usein kokenut sellaisia deja-vu-kokemuksia, jotka ovat olleet niin erityislaatuisista, että en mitenkään ole voinut kokea samanlaista tilannetta aikaisemmin. Esim. täysin uudessa paikassa ja tuntematotmien ihmisten kanssa. Usein niissä saattaa myös tietää, mitä joku henkilö tarkalleen ottaen sanoo tms. Harmi vaan, että tapahtumaa ei tiedä ennenkuin asia todella tapahtuu, niin deja-vu-ilmiötä ei voi mitenkään todistaa. Niinkuin ei toki tuota etiäishommaakaan.

Déjà-vu-ilmiö johtuu siitä, että aivojen osiot käsittelevät tietoa eri aikaan. Tavallaan siis yksi osio ehtii tajuta kokemasi asian aiemmin kuin toinen osio. Tällainen voi johtua esim. stressistä tai väsymyksestä.

Tosi usein tällä palstalla, iltalehdissä tai facessa tulee vastaan joku asia, jota olen juuri miettinyt. Esim tänään olen potenut hirveää Hampaan poiston jälkeistä hammassarkyä, ja kun Nyt avasin palstan, ekana osui silmään aloitus jossa kysytään kauanko hampaan poiston jälkeinen hammassärky kestää. Olen miettinyt, että uutissivustoille ja mainoksiin saattaa nousta asioita googlauksen perusteella, mutta usein en ole edes googlannut mitään.

Joskus kävi sellainen hassu juttu, että työpaikalla käytin mielessäni yhdestä tyypistä nimitystä venkuli. En koskaan sanonut sitä ääneen, ja paikassa puhuttiin muutenkin asiallisesti, joten kukaan muukaan ei sanonut sitä sanaa. Yhtenä päivänä ko. tyyppi sitten naureskellen totesi, että hän on vähän tälläinen venkuli. Mietin silmät pyöreinä, että en kai vaan ole puhunut itsekseni ääneen.. muitakin vastaavia, pieniä ja sinänsä vähäpätöisiä juttuja sattuu usein.

Vierailija kirjoitti:

Lähinnä tätä ilmiötä vastaava tapaus sattui vuosia sitten.

Asuin kerrostalossa, josta oli ainoastaan yksi sisäänkäynti autotien puolella.

Parina päivänä ovikello soi, mutta en ehtinyt avaamaan. Olin jälleen nukkumassa yövuoron jälkeen pitkälle päivään kun ovikelloa soitettiin pitkään, myös koira havaitsi tämän. Pinkaisin katsomaan ikkunasta nähdäkseni talosta poistuvan henkilön/henkilöt.

Ulkona oli tuntematon, vanha pariskunta kävelemässä käsikädessä taloltani pois päin. Jäin seuraamaan tilannetta.

Pariskunta käveli liikennevaloista toiselle puolelle tietä, mutta sen sijaan, että olisivat jatkaneet kävelytietä jompaan kumpaan suuntaan, pariskunta käveli suoraan vanhan, ison liiketilan ohitse.

Autotien toisella puolella ei ole mitään kyseistä liikettä ja kävelytietä lukuunottamatta. Liikkeen takana on ainoastaan vanhaa verkkoaitaa, jonka toisella puolella on syvä oja erotamassa vanhaa rautatietä. Ei oikopolkuja, eikä mahdollisuutta kiertää liikettä sen takaa takaisin kävelytielle.

Kyttäilin ikkunassa vielä ties kuinka pitkään, mutta pariskunta ei koskaan tullut takaisin.

Kuka kehtasi miinustaa? :(

Mielestäni tarpeeksi outoa oli jo se, että vanhukset kävelevät yhdessä käsikädessä.

Kulkeminen "ei-minnekään" ja katoaminen on selvästi bugi Matrixissa.

Vakavissaan, olen miettinyt asiaa paljon, enkä ole keksinyt ainuttakaan teoriaa minne vanhukset olisivat voineet mennä ja miksi. Jos jollakin on teoria asiasta niin kuulen mielelläni.

Mitä tulee muiden tarinoihin siitä, että joku sanoo sattumalta omat ajatukset ääneen tai lukee/näkee tv:stä yht'äkkiä omia ideoitansa jne. Tai ilmiöistä, joita jotkut kutsuvat etiäisiksi, sekä mandela efektistä jossakin määrin, olen ajatellut, että kyse on jonkinlaisesta kollektiivisesta tietoisuudesta ja muistista.

Alitajunta kerää jatkuvasti informaatiota ympäristöstä, joka sitten tiivistyy tiettyyn ideaan tai ajatukseen useilla ihmisillä suunnilleen samaan aikaan.

Varmasti suurin osa taiteellisista ihmistä ja miksei vaikka keksijöistäkin on törmännyt siihen, että saa idean ja vain hetkeä myöhemmin tv:n/netin avatessaan huomaa, että samasta aiheesta jukaistiin juuri teos.

Itselläni tämä on pahimmillaan sitä, että kun olen ajatellut kirjoittaa tietystä hetkestä omassa elämästäni (vaikka en kirjailija selvästi olekaan), kunnes huomaan uutta sarjaa tms. katsoessani, että ei prkl, jollain on joko ollut a) identtinen kokemus omani kanssa (jopa läpät, kuten joku aiemmin mainitsi) tai b) olen niin kiinnostava, että joku toisella mantereella on päätynyt vakoilemaan elämääni tehdäkseen siitä taidetta.

Olen päätynyt siihen, että jos haluaa luoda jotain "uutta" ja säilyttää samalla elämänilonsa parempi pitää mediat visusti kiinni.

Vierailija kirjoitti:

Tosi usein tällä palstalla, iltalehdissä tai facessa tulee vastaan joku asia, jota olen juuri miettinyt. Esim tänään olen potenut hirveää Hampaan poiston jälkeistä hammassarkyä, ja kun Nyt avasin palstan, ekana osui silmään aloitus jossa kysytään kauanko hampaan poiston jälkeinen hammassärky kestää. Olen miettinyt, että uutissivustoille ja mainoksiin saattaa nousta asioita googlauksen perusteella, mutta usein en ole edes googlannut mitään.

Joskus kävi sellainen hassu juttu, että työpaikalla käytin mielessäni yhdestä tyypistä nimitystä venkuli. En koskaan sanonut sitä ääneen, ja paikassa puhuttiin muutenkin asiallisesti, joten kukaan muukaan ei sanonut sitä sanaa. Yhtenä päivänä ko. tyyppi sitten naureskellen totesi, että hän on vähän tälläinen venkuli. Mietin silmät pyöreinä, että en kai vaan ole puhunut itsekseni ääneen.. muitakin vastaavia, pieniä ja sinänsä vähäpätöisiä juttuja sattuu usein.

Mä oon tullu siihen tulokseen, että puhelin tmv. kuuntelee puhetta ja kohdentaa nettijuttuja sen kautta. Toi on niin yleistä, tapahtuu mulle kokoajan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en jaksa uskoa Matrix-teoriaan koska en keksi mitään järkevää syytä miksi joku alieni haaskaisi aikaa, vaivaa ja laskentatehoa mun tylsän elämän simuloimiseen. Nytkin syön pitkästyneenä leipää lattialla ja kuuntelen hanhien kaakatusta. Katsooko jossain joku kolmikätinen alien tätä ja vetää tumppuun?

No miksi ihmiset pelaavat jotain Sims-pelejä? Sama juttuhan se olisi, paitsi että me satumme olemaan vähän kehittyneempiä älyllisesti yms.

Ovatko Sims-hahmot tietoisia olemassaolostaan?

Ei, mutta ilmeisesti missasit pointin. Jos ihmisiä kiinnostaa pelata Simsiä niin miksei sitten meidänkin elämä voisi olla jonkun Sims-peli. Kuvitellaan vaan että päätöksemme ovat omiamme jne., vaikka oikeasti meitä kliksuttelee joku pelaaja tekemään jotain. Ja nauraa ratketakseen, kun tyyppi syö leipää lattialla ja kuuntelee hanhien kaakatusta.

Itse ulvon sisäistä huutonaurua aina kun joku arvostettukin tiedemies tosissaan selittää miten tuntemamme universumi voi olla simulaatio.

"Tuntemamme universumi"?? :DDDDD Helvetin hyvin tunnetaankin joo. Sori jos joku jo tarttui tähän ennen minua, nousi verenpaine sen verran että oli pakko tarttua tähän heti itse

Täällä näköjään ihmiset vittuilevat asiasta edes ymmärtämättä mistä vittuilevat.

Isälläni ja minulla on jonkinlainen telepaattinen yhteys. Samankaltainen kuin täällä ollaan kommentoitu omista lapsista. Aikuisiällä sen lähinnä huomaa siitä, että aina kun soitan isälleni on hän juuri puhunut minusta tai ajatellut itse olla yhteydessä.

Eilen katsoin matrixin netflixista ja nyt täällä on ketju, jonka otsikossa on matrix. Sattumaako? Empä usko.

Olemme kolmoset siskojeni kanssa, ja käytämme usein samanlaisia vaatteita. Älkää hämmästykö av-mammat, me emme ole bugi!

Samaten täällä on kahdet identtiset kaksoset, jotka ovat samassa työpaikassa. Toinen kaksospari on siivoojia ja toinen opettajia. Varmaan tulee hauskoja tilanteita!

Olette sekopäitä, siinä yksinkertainen selitys.

Vierailija kirjoitti:

Olette sekopäitä, siinä yksinkertainen selitys.

Albert Einstein on todennut, että elämää voi elää kahdella tavalla; Joko niin, että kaikki on ihmeellistä tai niin, että mikään ei ole ihmeellistä. Olet tiesi valinnut, ei käy kateeksi.

Vierailija kirjoitti:

Isälläni ja minulla on jonkinlainen telepaattinen yhteys. Samankaltainen kuin täällä ollaan kommentoitu omista lapsista. Aikuisiällä sen lähinnä huomaa siitä, että aina kun soitan isälleni on hän juuri puhunut minusta tai ajatellut itse olla yhteydessä.

Nämä ovat yleensä ihan selitettävissä sillä, että alitajunnassa tuntee toisen toimintatavat. Esim itselläni on vaikea äitisuhde, ja tiedän aika hyvin mihin aikoihin hän tekee mitäkin, millä sanoilla hän puhuu tietyissä tilanteissa, missä mielentilassa hän on, koska olen niin tottunut lapsen roolissa tarkkailemaan näitä. Ja sitten välillä tulee joku ihan hassu "kylmä tunne" ja hetken päästä tulee raivopuhelu. Ihan psykologin kanssa olen näitä käynyt läpi ja se liittyy ihan alitajunnan tapaan käsitellä muistoja "kun ennenkin 5 päivää ennen joulua sillä oli hermoromahdus, niin nytkin on..."

Olen kokenut näitä ilmiöitä myös. Yleensä niitä tulee sen jälkeen, kun olen nähnyt ufoja ja jutellut enkeleille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tosi usein tällä palstalla, iltalehdissä tai facessa tulee vastaan joku asia, jota olen juuri miettinyt. Esim tänään olen potenut hirveää Hampaan poiston jälkeistä hammassarkyä, ja kun Nyt avasin palstan, ekana osui silmään aloitus jossa kysytään kauanko hampaan poiston jälkeinen hammassärky kestää. Olen miettinyt, että uutissivustoille ja mainoksiin saattaa nousta asioita googlauksen perusteella, mutta usein en ole edes googlannut mitään.

Joskus kävi sellainen hassu juttu, että työpaikalla käytin mielessäni yhdestä tyypistä nimitystä venkuli. En koskaan sanonut sitä ääneen, ja paikassa puhuttiin muutenkin asiallisesti, joten kukaan muukaan ei sanonut sitä sanaa. Yhtenä päivänä ko. tyyppi sitten naureskellen totesi, että hän on vähän tälläinen venkuli. Mietin silmät pyöreinä, että en kai vaan ole puhunut itsekseni ääneen.. muitakin vastaavia, pieniä ja sinänsä vähäpätöisiä juttuja sattuu usein.

Mä oon tullu siihen tulokseen, että puhelin tmv. kuuntelee puhetta ja kohdentaa nettijuttuja sen kautta. Toi on niin yleistä, tapahtuu mulle kokoajan.

Mulla ei ole älypuhelinta ja tätä tapahtuu silti jatkuvasti.

Kerran käänsin koko kämpän ympäri etsiessäni tietokoneen hiirtä, luovutin ja aloin siivoamaan. Ensin imroin lattiat ja kun aloin moppaamaan niin mitä näinkään lähestulkoon keskellä olohuoneen lattiaa? Kyllä, sen tietokoneen hiiren, jota ei hetki sitten löytynyt kertakaikkiaan mistään eikä se edes sohvan alta imuroidessa ja kyykkiessä osunut silmään.

Toinen oli, kun teininä katsoin IRC-galleriassa yhden hyvän kaverin kuvia ja aloin ihmetellä, että millonkas ollaan tämmöinen yhteiskuva otettu, kun en yhtään muista ja kysyin kaverilta kommenteissa. Hetken päästä kaveri vastasi, että ei kuvassa ole minä, vaan yksi hänen toinen kaveri, jonka kanssa ei muuten juurikaan näytetty samalta, mutta jostain syystä tuossa yhdessä kuvassa oltiin kyllä aivan kaksoisolentoja ja ihmeteltiin tätä kolmestaankin, että miten olin itsekin luullut olevani siinä kuvassa :D