Miksi avaruudessa on aina pimeää eikä sinistä taivasta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään värejä ei ole edes olemassa. Ne ovat ihmisen aivojen luomia harhoja. Fotonit ovat fotoneita, vaikka niillä olisi eri aallonpituus.

Värit ovat luokittelu eri aallonpituuksisille fotoneille ja niiden sekoituksille.

Tietysti on, mutta se ei ole pointti. Värit ovat ihmisen sopimia määritelmiä mainitsemillesi asioille. Eli ne ovat ihmisen luomia illuusioita, jotka voivat olla jollekin toiselle eliölle ihan jotain muuta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään värejä ei ole edes olemassa. Ne ovat ihmisen aivojen luomia harhoja. Fotonit ovat fotoneita, vaikka niillä olisi eri aallonpituus.

Värit ovat luokittelu eri aallonpituuksisille fotoneille ja niiden sekoituksille.

Tietysti on, mutta se ei ole pointti. Värit ovat ihmisen sopimia määritelmiä mainitsemillesi asioille. Eli ne ovat ihmisen luomia illuusioita, jotka voivat olla jollekin toiselle eliölle ihan jotain muuta.

Määritelmä ja illuusio ovat kaksi täysin eri asiaa.

Yrität kovasti olla joku besserwisserälykkö mutta epäonnistut jo lähtötelineissä.

Reptiliaaninen salaliitto.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyin tätä asiaa yliopiston käyneeltä nyk. lehtorina toimivalta mieheltä ja hän ei osannut vastata. Täällähän on älykköjä palstailemassa. Samaa voin kysyä, miksi avaruusluotain menee rikki heti jos siihen osuu avaruuspölyä. Kuitenkin tälläinen luotain säilyi aurinkokunnan rajalle saakka vahingoittumatta (Kuiperin vyöhyke)vaikka vastaan tulee kaikenlaista roinaa??

Kaksi mahdollista syytä:

1) Pöly kulkee avaruudessa tai kiertoradalla niin vinhaa vauhtia että pieni kivi kulkee luodinnopeudella. Esimerkkinä Maapallon kiertoradalla kulkeva avaruusroska pyörii siellä sellaisella kivalla 80,000 kilsan tuntivauhdilla, ei tarvi olla kovi suurikaan murikka ettei se törmätessään tekisi reikää herkkään laitteeseen (tai ihmiseen).

2) Pöly on erittäin hienojakoista. Esimerkkinä Mars-pöly on Maapallon pölyä paljon hienompaa joten se pääsee pienistä raoista ja väleistä paljon helpommin koneen sisään tukkimaan elektroniikan tai kuluttamaan ruuvit.

3)Pöly on sähköstaattisesti varautunutta, eli vähän samaan tapaan kun hankaat villapaitaa niin voit antaa jollekulle sormella sähköiskun. Elektroniikka pystyy sellaisia täräyksiä kestämään jonkin verran mutta ei loputtomasti. Marsin pöly on hienojakoisuuden lisäksi vielä sähköstaattisesti varautunutta, joten sillä on korkeampi mahdollisuus aiheuttaa elektroniikan sisällä tuhoa.

Sen lisäksi avaruudessa materiaa kuluttavia asioita ovat säteily ja ääriolosuhteet kuten 100-asteen pakkaset varjossa ja 100-asteen paahde aurinkoisella puolella.

Tuplasti liikaa nopeutta ollakseen millään maapallon kiertoradalla, pakonopeus maapallolta on 40270km/h.

Jos luotain on kiertoradalla tuolla nopeudella ja vastaan tulee pölyhiukkanen samaa vauhtia, niin niiden keskinäinen nopeusero on 80 540 km/h.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyin tätä asiaa yliopiston käyneeltä nyk. lehtorina toimivalta mieheltä ja hän ei osannut vastata. Täällähän on älykköjä palstailemassa. Samaa voin kysyä, miksi avaruusluotain menee rikki heti jos siihen osuu avaruuspölyä. Kuitenkin tälläinen luotain säilyi aurinkokunnan rajalle saakka vahingoittumatta (Kuiperin vyöhyke)vaikka vastaan tulee kaikenlaista roinaa??

Kaksi mahdollista syytä:

1) Pöly kulkee avaruudessa tai kiertoradalla niin vinhaa vauhtia että pieni kivi kulkee luodinnopeudella. Esimerkkinä Maapallon kiertoradalla kulkeva avaruusroska pyörii siellä sellaisella kivalla 80,000 kilsan tuntivauhdilla, ei tarvi olla kovi suurikaan murikka ettei se törmätessään tekisi reikää herkkään laitteeseen (tai ihmiseen).

2) Pöly on erittäin hienojakoista. Esimerkkinä Mars-pöly on Maapallon pölyä paljon hienompaa joten se pääsee pienistä raoista ja väleistä paljon helpommin koneen sisään tukkimaan elektroniikan tai kuluttamaan ruuvit.

3)Pöly on sähköstaattisesti varautunutta, eli vähän samaan tapaan kun hankaat villapaitaa niin voit antaa jollekulle sormella sähköiskun. Elektroniikka pystyy sellaisia täräyksiä kestämään jonkin verran mutta ei loputtomasti. Marsin pöly on hienojakoisuuden lisäksi vielä sähköstaattisesti varautunutta, joten sillä on korkeampi mahdollisuus aiheuttaa elektroniikan sisällä tuhoa.

Sen lisäksi avaruudessa materiaa kuluttavia asioita ovat säteily ja ääriolosuhteet kuten 100-asteen pakkaset varjossa ja 100-asteen paahde aurinkoisella puolella.

Tuplasti liikaa nopeutta ollakseen millään maapallon kiertoradalla, pakonopeus maapallolta on 40270km/h.

Jos luotain on kiertoradalla tuolla nopeudella ja vastaan tulee pölyhiukkanen samaa vauhtia, niin niiden keskinäinen nopeusero on 80 540 km/h.

Totta, mutta se roska ei edelleenkään pyöri siellä 80t km/h nopeudella kuten edellä väitettiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitään värejä ei ole edes olemassa. Ne ovat ihmisen aivojen luomia harhoja. Fotonit ovat fotoneita, vaikka niillä olisi eri aallonpituus.

Värit ovat luokittelu eri aallonpituuksisille fotoneille ja niiden sekoituksille.

Tietysti on, mutta se ei ole pointti. Värit ovat ihmisen sopimia määritelmiä mainitsemillesi asioille. Eli ne ovat ihmisen luomia illuusioita, jotka voivat olla jollekin toiselle eliölle ihan jotain muuta.

Niillä toisilla eliöillä on täysi valta kehittää omat luokittelunsa valon aallonpituuksille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyin tätä asiaa yliopiston käyneeltä nyk. lehtorina toimivalta mieheltä ja hän ei osannut vastata. Täällähän on älykköjä palstailemassa. Samaa voin kysyä, miksi avaruusluotain menee rikki heti jos siihen osuu avaruuspölyä. Kuitenkin tälläinen luotain säilyi aurinkokunnan rajalle saakka vahingoittumatta (Kuiperin vyöhyke)vaikka vastaan tulee kaikenlaista roinaa??

Kaksi mahdollista syytä:

1) Pöly kulkee avaruudessa tai kiertoradalla niin vinhaa vauhtia että pieni kivi kulkee luodinnopeudella. Esimerkkinä Maapallon kiertoradalla kulkeva avaruusroska pyörii siellä sellaisella kivalla 80,000 kilsan tuntivauhdilla, ei tarvi olla kovi suurikaan murikka ettei se törmätessään tekisi reikää herkkään laitteeseen (tai ihmiseen).

2) Pöly on erittäin hienojakoista. Esimerkkinä Mars-pöly on Maapallon pölyä paljon hienompaa joten se pääsee pienistä raoista ja väleistä paljon helpommin koneen sisään tukkimaan elektroniikan tai kuluttamaan ruuvit.

3)Pöly on sähköstaattisesti varautunutta, eli vähän samaan tapaan kun hankaat villapaitaa niin voit antaa jollekulle sormella sähköiskun. Elektroniikka pystyy sellaisia täräyksiä kestämään jonkin verran mutta ei loputtomasti. Marsin pöly on hienojakoisuuden lisäksi vielä sähköstaattisesti varautunutta, joten sillä on korkeampi mahdollisuus aiheuttaa elektroniikan sisällä tuhoa.

Sen lisäksi avaruudessa materiaa kuluttavia asioita ovat säteily ja ääriolosuhteet kuten 100-asteen pakkaset varjossa ja 100-asteen paahde aurinkoisella puolella.

Tuplasti liikaa nopeutta ollakseen millään maapallon kiertoradalla, pakonopeus maapallolta on 40270km/h.

Jos luotain on kiertoradalla tuolla nopeudella ja vastaan tulee pölyhiukkanen samaa vauhtia, niin niiden keskinäinen nopeusero on 80 540 km/h.

Totta, mutta se roska ei edelleenkään pyöri siellä 80t km/h nopeudella kuten edellä väitettiin.

Riippuu mihin se nopeus suhteutetaan. Maan pintaan, aurinkoon, Linnunradan keskipisteeseen vai luotaimeen.

Avaruudessa ei ole vettä joka on sinistä. Vain mustia happi-elektroideja ja rauta-atommeja jotka ovat tumman sävyisiä, jopa mustia. Kannattaa tilata tieteen Kuvalehti, niistä kuvista ymmärtää paljon

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kysyin tätä asiaa yliopiston käyneeltä nyk. lehtorina toimivalta mieheltä ja hän ei osannut vastata. Täällähän on älykköjä palstailemassa. Samaa voin kysyä, miksi avaruusluotain menee rikki heti jos siihen osuu avaruuspölyä. Kuitenkin tälläinen luotain säilyi aurinkokunnan rajalle saakka vahingoittumatta (Kuiperin vyöhyke)vaikka vastaan tulee kaikenlaista roinaa??

Kaksi mahdollista syytä:

1) Pöly kulkee avaruudessa tai kiertoradalla niin vinhaa vauhtia että pieni kivi kulkee luodinnopeudella. Esimerkkinä Maapallon kiertoradalla kulkeva avaruusroska pyörii siellä sellaisella kivalla 80,000 kilsan tuntivauhdilla, ei tarvi olla kovi suurikaan murikka ettei se törmätessään tekisi reikää herkkään laitteeseen (tai ihmiseen).

2) Pöly on erittäin hienojakoista. Esimerkkinä Mars-pöly on Maapallon pölyä paljon hienompaa joten se pääsee pienistä raoista ja väleistä paljon helpommin koneen sisään tukkimaan elektroniikan tai kuluttamaan ruuvit.

3)Pöly on sähköstaattisesti varautunutta, eli vähän samaan tapaan kun hankaat villapaitaa niin voit antaa jollekulle sormella sähköiskun. Elektroniikka pystyy sellaisia täräyksiä kestämään jonkin verran mutta ei loputtomasti. Marsin pöly on hienojakoisuuden lisäksi vielä sähköstaattisesti varautunutta, joten sillä on korkeampi mahdollisuus aiheuttaa elektroniikan sisällä tuhoa.

Sen lisäksi avaruudessa materiaa kuluttavia asioita ovat säteily ja ääriolosuhteet kuten 100-asteen pakkaset varjossa ja 100-asteen paahde aurinkoisella puolella.

Tuplasti liikaa nopeutta ollakseen millään maapallon kiertoradalla, pakonopeus maapallolta on 40270km/h.

Jos luotain on kiertoradalla tuolla nopeudella ja vastaan tulee pölyhiukkanen samaa vauhtia, niin niiden keskinäinen nopeusero on 80 540 km/h.

Totta, mutta se roska ei edelleenkään pyöri siellä 80t km/h nopeudella kuten edellä väitettiin.

Riippuu mihin se nopeus suhteutetaan. Maan pintaan, aurinkoon, Linnunradan keskipisteeseen vai luotaimeen.

Suhtautus on ilmiselvästi maapalloon ja kaikkein vähiten luotaimeen (ei se roska pyöri luotaimen ympärillä).