Naimisiin ennen lapsia, kyllä vai ei?

Tilastokeskus:

Nykyään 58 prosenttia esikoisista syntyy avioliiton ulkopuolella. Osuus on suurentunut hitaasti, kahdeksan prosenttiyksikköä vuoden 1997 jälkeen, jolloin puolet esikoisista syntyi avioliiton ulkopuolella. Kaikista vuonna 2016 syntyneistä lapsista avioliiton ulkopuolella syntyneiden osuus on 45 prosenttia.

Naimisiin ensin.

Mielestäni on tärkeää, että ollaan mahdollisimman sitoutuneita  ennen lasten saamista. Naimisiin meno on myös taloudellisesti tärkeä elementti, joka liittyy vahvasti juuri tähän sitoutumiseen. Perheellä on hyvä olla yhteiset rahat, yhteiseen hyvään. Tiedän, että monelta varmasti onnistuu ilman naimisiin menoakin yhteisen talouden jakaminen, mutta en näe siinä ainakaan mitään pahaa, päinvastoin,  että asia on lain mukaankin näin.

Mielestäni parisuhteesta tai avoliitosta on myös liian helppo lähteä. Jos näin käsität, avioliitto on solmittu myös Jumalan edessä ja siitä lähteminen muun kuin aviorikoksen tähden on vakava rikos. Ja vaikka näin ei uskoisikaan niin avioliitosta on silti hankalampi lähteä, joten ainakin lasten kannalta se on erittäin hyvä, että mietitään viimeiseen asti, ennen kuin erotaan.

Eli mitä sitoutuneempi, sen parempi. 

Naimisiin ensin, koska silloin molemmat ovat automaattisesti lapsen vanhempia ilman jotain lapsenvalvojia tms. mitä kuuli avopari-kavereilta.

Ihan se ja sama nykyisin. Kukin tyylillään. Meillä esikoinen tuli maailmaan ennen häitä ja kaksi muuta häiden jälkeen. Hyvin viihdyttiin avoliitossa ja hyvin on viihdytty naimisissakin. Lapset pvat jo aikuisia, mutta eivät vielä naimisissa, joten sen saamme nähdä myöhemmin, tuleeko häitä ja lapsia heille ja jos tulee niin missä järjestyksessä.

naimissin menno on huijaus

Ei ole niin väliä. Itse olisin mielelläni ollut naimisissa ennen lapsia. Miehen kosittua plussasinkin jo viikon päästä enkä halunnut olla häissä maha pystyssä. Oltaisiin tietenkin keretty naimisiin raskausaikana ja voitu pitää hääjuhlat vasta vauvan synnyttyä, mutta ei tullut mieleen. Menimme naisimisiin kun esikoinen oli 4 kk.

Naimisiinmeno ei ole mielestäni välttämätöntä, mutta pidän juridisia puolia kuten leskeneläkettä ihan hyvänä juttuna. Lisäksi puolison oikeusturva paranee siinä samalla, meillä ei ole avioehtoa. Lapsen oikeudet ovat kyllä aika samat olivat vanhemmat avioliitossa tai avioliitossa isyyden tunnustusta lukuunottamatta. Ja toisaalta ajattelen, että esim. yhteinen lapsi ja talolaina ym. ovat jo isompia sitoumuksia kuin avioliitto tänä päivänä, eron avioliitosta saa helposti. Mutta onhan se samalla yksi tapa julistaa rakkauttaan maailmalle, se oli itselle se suurin syy mennä naimisiin.

Juridisesti yksinkertaisinta mennä ensin naimisiin. Samapa se muuten.

Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset ovat äpäriä ja mies joutuu tunnustamaan erikseen isyytensä kun hän ei ole aviomies. Sitä vastoin avioliitossa oletaan automaattisesti että aviomies on myös vaimonsa lasten isä eikä kukaan ulkopuolinen voi yrittää kiistää sitä lakiteitse.

Vierailija kirjoitti:

Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset ovat äpäriä ja mies joutuu tunnustamaan erikseen isyytensä kun hän ei ole aviomies. Sitä vastoin avioliitossa oletaan automaattisesti että aviomies on myös vaimonsa lasten isä eikä kukaan ulkopuolinen voi yrittää kiistää sitä lakiteitse.

Eikös tuohon pitänyt tulla muutos, että isyyttä voi hakea testattavaksi, jos uskoo olevansa isä?

Meille oli itsestään selvää, että ensin hoidetaan juridinen puoli, sitten lapset. Jos en olisi ollut valmis avioliittoon, en olisi ollut tarpeeksi sitoutunut puolisooni tehdäkseni lapsia hänen kanssa. Mutta minulle on kuitenkin ihan sama miten muut tämän asian hoitaa.

Jokainen tekee, miten haluaa. Me halusimme olla naimisissa, ennen kuin lapsi syntyy, joten olin raskaana, kun kävimme maistraatissa.

Vaikka en olisi odottanutkaan, niin silti en olisi häitä pitänyt, vaan silloinkin olisi riittänyt maistraatissa käynti.

Yksi asia, mitä en ymmärrä, on tämä että ensin mennään naimisiin ja sitten leikitään häitä, kun lapset on tehty ja laihdutettu ja oltu naimisissa monta vuotta. Se vain ei oikein tunnu enää oikealta.

Vierailija kirjoitti:

Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset ovat äpäriä ja mies joutuu tunnustamaan erikseen isyytensä kun hän ei ole aviomies. Sitä vastoin avioliitossa oletaan automaattisesti että aviomies on myös vaimonsa lasten isä eikä kukaan ulkopuolinen voi yrittää kiistää sitä lakiteitse.

Ei meillä ainakaan ollut ongelmia isyyden tunnutamisessa, ei kyseenalaistettu. Olimme tavanneet 2,5 vuotta ennen lapsen syntymää ja suurinosa siitä ajasta asuttu yhdessä. Ei siinä ollut muuta kuin, että kysyttiin mieheltä onko hän lapsen isä ja minulta, että onko mies lapsen isä, nimet paperiin, that's it. Naimisiin ehdittiin sitten vähän myöhässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset ovat äpäriä ja mies joutuu tunnustamaan erikseen isyytensä kun hän ei ole aviomies. Sitä vastoin avioliitossa oletaan automaattisesti että aviomies on myös vaimonsa lasten isä eikä kukaan ulkopuolinen voi yrittää kiistää sitä lakiteitse.

Eikös tuohon pitänyt tulla muutos, että isyyttä voi hakea testattavaksi, jos uskoo olevansa isä?

Ainahan isyystestejä on saanut tehdä.