Miksi murehin asioita joita ei ole edes olemassa?

Olen 17-vuotias tyttö ja mulla on tapana etsiä itsestäni aina vikoja, jos sellaista ei ole niin keksin sen. Tällä hetkellä stressaan kaksoisleukaa, jota ei ole edes varmaan olemassa. Saatan ahdistua siitä todella paljon, ja jostain syystä mulla on melkein pakkomielle tunnustella mun leuan alta, että milloin siihen tulee sellainen pieni möykky ja milloin leukalinja on suora. En ymmärrä itseäni, olen muutenkin aika ankara itselleni. Kuulostaa typerältä, ja ihan tiedoksi kaikille että kyllä multa "oikeitakin" ongelmia löytyy.