Miten ehditte rentoutua viikonloppuna. Ei ehdi millään.

Ehdin koska elämme tarkoituksella aika simppelisti. Asumme kerrostalossa eli pihatöitä ei ole. Autoa ei ole joten sitäkään ei tarvitse huoltaa (asuinpaikka on valittu niin että kaikkialle pääsee julkisilla, pyörällä tai kävellen). Harratuksia on sekä minulla että lapsilla vähän eikä niihin liity mitään kisamatkoja, turnauksia talkoita tai vastaavia. Siivouksen ja ruuanlaiton kanssa ei pingoteta.

Auttaa tosi paljon, jos esim. palkkaa siivoojan.

Ihana mennä kotiin, kun talo on siivottu.

Kaupassa käynti ja sen miettiminen, mitä ruokaa valmistetaan, vie aikaa. Oletko miettinyt jotain ”Kauppakassi”-palvelua?

Itse en jaksa kyläillä vkl:na,kun tosi harvoin.

Liikunta on tärkeää vkl:na ja myös arkena, joten yritän käydä edes lyhyellä lenkillä päivittäin.

Pyykkiä pesen melkein joka päivä, kun nuoriso urheilee ja pyykkiä on paljon. Kuivuria käytän nykyisin ja se helpottaa kovasti arjessa.

Mun miehellä on paljon erilaisia työkuviota, jotka vie aikaa. Teinit hoitavat koulunsa loistavasti ja urheilevat, joten heille ei jää paljoa aikaa kotihommille.

Ja vkl:na on välillä vaan niin tärkeää olla ja vaikka lukea kirjaa tai katsoa leffaa.

Mun työstressi ei poistu ennen kuin lopetan työn. Eläkettä odotellessa. Sitä ennen nuppi turvoksiin.

Laskujen maksu? Mahtaa olla paljon laskuja, jos niihin joka sunnuntai oikein pitää erikseen aikaa varata puoli päivää. Suosittelisin tutustumista suoraveloitukseen.

Pyykkien laitto, kauppa + kahvittelut menee mulla ihan aamupäivään ja sitten siitä haravointi. Ruoka valmistu siinä samalla pihalla ollessa, kun laittaa tekeytymään esim. lihakeiton. Iltapäivästä oltiin jo sitten että mitäs tekisi. En ymmärrä taaskaan tätä miten muka näin yksinkertaiset asiat veisi suurimman osan päivästä. Sen kun vaa touhuu pois alta.

Jälkeen turhaa pois (sellaista mistä et nauti) ja rentoudu. Oletko liian tarkka siisteydestä, pihojen laitoista ym, voisiko niiden kohdalla höllätä?

Vierailija kirjoitti:

Auttaa tosi paljon, jos esim. palkkaa siivoojan.

Ihana mennä kotiin, kun talo on siivottu.

Kaupassa käynti ja sen miettiminen, mitä ruokaa valmistetaan, vie aikaa. Oletko miettinyt jotain ”Kauppakassi”-palvelua?

Itse en jaksa kyläillä vkl:na,kun tosi harvoin.

Liikunta on tärkeää vkl:na ja myös arkena, joten yritän käydä edes lyhyellä lenkillä päivittäin.

Pyykkiä pesen melkein joka päivä, kun nuoriso urheilee ja pyykkiä on paljon. Kuivuria käytän nykyisin ja se helpottaa kovasti arjessa.

Mun miehellä on paljon erilaisia työkuviota, jotka vie aikaa. Teinit hoitavat koulunsa loistavasti ja urheilevat, joten heille ei jää paljoa aikaa kotihommille.

Ja vkl:na on välillä vaan niin tärkeää olla ja vaikka lukea kirjaa tai katsoa leffaa.

Tähän pitää taas sit tehä töitä että on rahaa laittaa siivoojiin ja kauppakassipalveluihin.

Terveisin downshiftaaja myös työelämässä

Ehdin, koska jätin lapset tekemättä.

Muutenkin: En vaihda lakanoita joka viikko, hyvä jos kerran kuukaudessa. Auton pesu pari kertaa vuodessa. Kirjastossa en käy (tai jos kävisin, menisin arkena työmatkan varrella). En kyläile jos ei huvita, koirat lenkitän. Pihassa ei ole jatkuvaa hommaa, haravoin viimeksi vapaalla ja oli ihan mukavaa puuhaa. Siivoilen pitkin viikkoa niin ei tarvi vapaapäivää siihen uhrata.

Laskut maksan tekstiviestillä, ei ole joka vapaapäivän ohjelma sekään (eikä edes kestä kauaa). En tee ruokia alkuviikoksi etukäteen, vaan sitä mukaa kun syön.

Ap:n tyylillä olisin jo hullujenhuoneella.

Mitä se "kivan teko" ap:lle on? Miksi ei ksokaan ehdi ravintolaan?

Minusta nuo nukkuminen, pihanlaitto, ulkoilu, harraastuspelit, kyläily jne. on sitä rentoutumista. Itse asiassa tykkään kovasti myös kierrellä rauhassa (ruoka)kaupoissa (sitä "omaa aikaa"), viikkailla rauhassa pyykkiä ja laittaa rauhassa ruokaa seuraavalle viikolle.

Mä ainakin vähentäisin niitä harrastuksia ja kyläilyjä, jos ne kokee raskaiksi.

Kuulostaa kamalalta suorittamiselta.

Ei kai nyt joka viikonloppu tarvitse pestä autoa ja tehdä pihahommia ja maksaa laskuja?

Ota rennommin. Uusi viikko tulee vaikka auto jäisi pesemättä ja piha haravoimatta. Arjesta kannattaa muutenkin karsia ylimääräiset stressitekijät ja keskittyä olennaiseen ja nostaa välillä jalat pöydälle ja olla tekemättä mitään jos siltä tuntuu.

Hyvin. La ja su aamut alkavat kuntoilulla. Menen myös viikonlopuisin asjoissa nukkumaan. Viikonloppuisin luen, teen kotitöitä, shoppailen, olen mukana lasten harrastuksissa, harrastan itse, kyläilen, harrastan seksiä. Tämä kaikki joko yksin, perheen kanssa tai miehen kanssa. Mitä vähemmän jumitan kotona, sitä enemmän rentoudun.

Minulle harrastukset/ulkoilu/auton pesu olisi rentoutumista. Laskuja en tosin suostu maksamaan, vaan ne hoituvat suoraveloituksena. Lakanat vaihdetaan joka toinen vkloppu.

Vierailija kirjoitti:

Mitä se "kivan teko" ap:lle on? Miksi ei ksokaan ehdi ravintolaan?

Minusta nuo nukkuminen, pihanlaitto, ulkoilu, harraastuspelit, kyläily jne. on sitä rentoutumista. Itse asiassa tykkään kovasti myös kierrellä rauhassa (ruoka)kaupoissa (sitä "omaa aikaa"), viikkailla rauhassa pyykkiä ja laittaa rauhassa ruokaa seuraavalle viikolle.

Mä ainakin vähentäisin niitä harrastuksia ja kyläilyjä, jos ne kokee raskaiksi.

Kyläilyn rentouttavuus riippuu siitä, onko ihminen introvertti vai ekstovertti. Itse nautin kyllä ihmisten tapaamisesta, mutta tarvitsen vähintään yhden päivän viikossa kokonaan ilman ihmisiä, enkä jaksa työpäivien jälkeenkään mitään kyläilyjä yleensä, kuin hyvin harvoin. Vaikka nautin ihmisten kanssa olemisesta niin väsyn siitä silti ja se vie voimia.

Tunnistan saman ongelman. Viikolla ei oikein mitään ehdi tekemään, työpäivät ovat pitkiä pitkän työmatkan vuoksi ja vaikka ehkä aikaa jäisi, olen rättiväsynyt.

Viikonloppu on sitten täynnä niitä pakollisia töitä. Joo, en vaihda lakanoita joka viikonloppu tai haravoi tai pese autoa, mutta kun niitä suht harvoinkin tehtäviä kotitöitä on paljon, joka viikonlopulle kyllä osuu jotain. Ja sitten ne perusasiat, pyykinpesu, viikonaikana kertyneiden sotkujen (jostain niitä kertyy vaikka kuinka koittaa aina laittaa kaiken paikalleen) siivous, ruuanlaitto jne. Itse sain hiukan enemmän aikaa kun aloin käymään perjantaina kaupassa, jolloin viikonloppuna en lähde enää kauppaan. Eilen oli pakko käydä kaupassa ja heti oli puolipäivää hujahtanut.

Sunnuntaiaamut loikoilen, vaikka kaikki työt kaatuisi päälle.

Vierailija kirjoitti:

Tunnistan saman ongelman. Viikolla ei oikein mitään ehdi tekemään, työpäivät ovat pitkiä pitkän työmatkan vuoksi ja vaikka ehkä aikaa jäisi, olen rättiväsynyt.

Viikonloppu on sitten täynnä niitä pakollisia töitä. Joo, en vaihda lakanoita joka viikonloppu tai haravoi tai pese autoa, mutta kun niitä suht harvoinkin tehtäviä kotitöitä on paljon, joka viikonlopulle kyllä osuu jotain. Ja sitten ne perusasiat, pyykinpesu, viikonaikana kertyneiden sotkujen (jostain niitä kertyy vaikka kuinka koittaa aina laittaa kaiken paikalleen) siivous, ruuanlaitto jne. Itse sain hiukan enemmän aikaa kun aloin käymään perjantaina kaupassa, jolloin viikonloppuna en lähde enää kauppaan. Eilen oli pakko käydä kaupassa ja heti oli puolipäivää hujahtanut.

Sunnuntaiaamut loikoilen, vaikka kaikki työt kaatuisi päälle.

Ajat itsesi loppuun. Vähennä töitä. Jos ei pysty, niin muuta elintapoja, että pystyy

Meillä työssäkäyvät aikuiset ja 3 kouluikäistä lasta.

Saan rentoutumisaikaa vkonlopulle:

Siivoukset: käytän siivoojaa välillä, välillä pakotan lapset siivoamaan tai siivoan pienissä erissä vähän viikolla

Lakanat: kerran kahdessa viikossa ja nämäkin osissa, kaikkien 5 hklön perheen lakanoita en vaihda kerralla, teen usein nämä viikolla iltaisin

Kaupassakäynti: kerran viikossa viikon ruokaostokset samalla kun vien yhden lapsista harrastamaan. Samalla pakolliset vaate/muut ostokset

Pyykit: täytän koneen joka pv aamulla ennen töihin lähtöä ja levitän illalla, lapset hoitaa itse omat pyykkinsä narulta kaappiinsa. Välillä pesen toisen koneellisen iltaisin

Keittiön siivous: Miehen hommia, roskat hoitaa yksi lapsista ja toinen tyhjentää astianpesukoneen aina

Ruokaa: laitetaan vuorotellen miehen kanssa ja joku lapsista mukana, jos ei harrastuksissa

Pahoina harrastuspäivinä ajoitan jämäruokia tai syödään valmista

Laskut/paperihommat: hoituu usein 5 minuutissa kerran pari kuussa

Viikonloppuisin:

-Pidän kiinni aamulenkeistäni, olemmepa mökillä tai kotona, näistä en luista, jos ei täysin muuta ohjelmaa/harrastuskuskausta. Tuolloin pyrin järjestämään lenkin muuhun aikaan.

- Pyrimme tekemään jotain perheen kesken aina: uimahalli, pyöräily, retkeily, leffaan

- leffailta ja sauna usein lauantaisin

- Pitkä aamiaisbrunssi la ja su lounaan sijaan

- Ei pihaa, joten pihatöitä teen korkeintaan mökillä, sielläkin luonnonpiha, joten ei paljoa hommaa ja nämä on minusta omaa rentoutumisaikaa, jos saan puuhailla ulkona

Koen, että minulle jää silti paljon aikaa viikonloppuna neuloa, lukea, ulkoilla tai nähdä ystäviä, teen toki näitä viikollakin iltaisin jos jää aikaa

En ehdikään. Olen viikonloput kakkostyössäni.

Ymmärrän hyvin että perheellisillä tuo nollaus kortilla mutta ei se sinkullakaan aina ole niin juhlaa (tietenkin riippuu millaisia valintoja tehnyt elämässään).

Itse en ole oikeasti ehtinyt nollaantumaan muutamaan vuoteen (ei edes lomalla), nollaantumiset on ollut ainoastaan sairaslomien/sairastelujen aikana.

Esim. Tämä viikko: ma-ti töissä 8h, sitten muutamien tuntien ajan remontointia. ke töissä taas 8h, sitten rautakauppaa ostoksille lisää remontti tavaroita plus ruokakaupat (kotona vasta kymmenen aikoihin). to töissä 8h ja siihen päälle vielä 4överit plus yritettiin vähän nollata netflixin avulla. pe 8h töitä ja kämpän siivousta ja pyykki huoltoa. la 8h övereitä, sitten ruuan valmistusta tuleville päiville sekä pakkaseen, onneksi sentään illan sai nollata ja ottaa viskiä. Tänään aamulla heräsin ja mietin työasioita heti herätessäni ja kun tästä heräilee, niin loppupäivä menee sitten remonttien kimpussa.

On se varmaan pakko hankkia mahdollisimman nopeasti koira että saa pakotettua nollaus aikaa joka päivälle. Kun muista harrastuksista olen hetkellisesti luopunut, remontti helvetin takia. Onneksi täällä AV-palstalla pystyy käymään useinkin pikkutaukojen aikana ja saa vähän aivojen nollausta jne.

Kaksi sanaa: organisointi ja priorisointi.  Joka arkipäivä voi tehdä jonkun homman töiden jälkeen sillä ajalla, jonka yleensä käyttää älylaitteilla notkumiseen. Siis laittaa / lämmittää ruuan, tyhkentää ja täyttää tiskikoneen, panna pyykit pyörimään, imuroida, nostella tavarat pois kuleksimasta sohvilta ja tuoleilta jne. Kaikkea ei tarvitse toki tehdä samana päivänä, jopa päivä jotakin, niin viikonlopuksi ei keräänny kamalaa työmäärää. Tosin en ymmärrä, miksi esim. kylässä käynti on rasittavaa. Toisaalta täytyy myös oppia näkemään, mitkä työt ovat tärkeitä ja siksi hoitaa alta pois. Ja tärkeä on opettaa kaikki perheenjäsenet tekemään oma osansa kodin siisteydestä ja puhtaudesta. Suurin ajan haukkaaja on älylaitteisto ja some. Jos niistä oppii pois ja käyttää niitä vain tarpeen tullen, niin aikaa jää rentoutumiseenkin yllin kyllin.