Lue keskustelun säännöt.
Ahdistaa huominen lääkärikäynti
02.10.2019 |
Siellä tietenkin pitää ottaa paita pois päältä ja vähintään kysytään painoa. Välillä jopa mitataan ja punnitaan. Varsinaisesta käynnin aiheesta ei usein puhuta kolmea minuuttia enempää.
Sen sijaan siitä, että olen viisi kiloa yli BMI25-rajan jaksetaan huolehtia. Olen lääkärikäynnin vuoksi ollut viikon vesipaastolla, enkä ole laihtunut grammaakaan. Ylipainokamppailuni alkoi silloin monia vuosia sitten kun painoni ylitti tuon maagisen rajan. Lääkäri käski vaa’alle ja sanoi minun olevan ylipainoinen sekä käski laihduttaa, mutta ei kertonut laihdutustapaa. Väitti minun lihovan juomista vaikken ole juonut mitään muuta kuin vettä sen jälkeen kun minulta diagnosoitiin laktoosi-intoleranssi ja sain kalsiumtablettimääräyksen vaikean laktoosi-intoleranssin vuoksi.
Minulle ovat jo lapsesta saakka muutkin sokerit aiheuttaneet vatsavaivoja. Sen vuoksi en ole ikinä ollut mikään makean napostelija tai mässäilijä. Ennen ylipainodiagnoosia pyrin lähinnä syömään terveelliseksi mieltämääni ruokaa ja kokeilin innoissani molempien lehtitalojen terveyslehtien reseptejä. Olin juuri saanut vuoden sisään lapsen ja raskauskilot suorastaan karisivat itsestään kun lapsella oli koliikki ja elin välillä pelkällä mustalla kahvilla ja mieheni kanssa syömällä päivällisellä.
Sen jälkeen alkoi mieletön laihdutus. Paastosin ja minulle tuli välillä mieli syödä ruokaa etenkin viikonloppuisin kun mies söi ja syö vieläkin monta kertaa päivässä voileipiä runsain päällystein. Jos haksahdin syömään leipiä niin sitten taas paastosin ja söin mahdollisimman vähän päivällistä yhdessä mieheni kanssa. Muulloin opin sammuttamaan näläntunteeni sokeroimatonta teetä juomalla.
Välillä yritin ennen seuraavaa raskautta syödä mahdollisimman terveellisesti ja hommassa oli ortoreksian piirteitä. Söin ohjeiden mukaan ja siitä huolimatta myös toinen lapsi syntyi koliikkilapsena. Nukuin todella vähän koska vauvan nukkuessa esikoinen tarvi huomiota ja virikkeitä. Vauvakilot eivät lähteneetkään yhtä helposti kuin ensimmäisen raskauden jälkeen. Moitin siitä itseäni, mutta toisaalta järkeilin toimineeni vauvan kannalta oikein.
Olen todella väsynyt siihen, että perheeni ei ole nähnyt minun syövän heidän seurassaan normaalisti vuosiin. Aineenvaihdunta on jumissa. En saa viimeisiä kiloja pois ja pääse normaalien ihmisten kirjoihin. Se ahdistaa minua todella paljon.
Kommentit (20)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä se lääkärissä käynnin aihe sitten on? Onko se joku sairaus johon auttaisi painon pudotus?
Ei liity millään tavoin painoon. Ei vaikka olen googlannut asiaa myös muillakin kielillä kuin suomeksi.
Minähän olen antanut kaikkeni, jotta saisin ne muutamat kilot putoamaan. Jos silloin aikoinaan lääkäri olisi jättänyt kommentoimatta ja tylyttämättä minua painoindeksin vuoksi, minä voisin olla normaalipainoinen tällä hetkellä ja syödä perheen kanssa yhdessä useammin sen sijaan, että ensin syön mahdollisimman hitaasti vähemmän ruokaa kuin lapseni ja sitten alan hyörimään keittiössä tiskikoneen kimpussa tai pyyhin vaikka hellaa. Olen todella huono esimerkki lapsilleni siitä, että kuinka yhdessä syödessä käyttäydytään. En voi vaatia heiltäkään, että he istuisivat ja odottaisivat isänsä syövän loppuun ennen kuin saavat nousta ylös ruokapöydästä.
Meillä on ollut aiheesta riitaa mieheni kanssa. Olemme riidelleet myös siitä, että olen päästänyt lupaamaan lasten käyttää puhelimiaan aamupalalla kun juon kahvia samassa ruokapöydässä. Välillä riitelemme puolestaan mieheni aterioiden välillä syömistä voileivistä, koska lapset ovat oppineet kinuamaan jo itsekin voileipää kun kerran isäkin syö niitä kun lukee lehteä tai katsoo telkkareita. Minulla ei olisi mitään mieheni välipaloja vastaan jos ne olisivat vaikka juureksia ja hedelmiä. Eiväthän lapset syö pitkään porkkanaa tai naurista jos isä saa syödä leipiä.
Vierailija kirjoitti:
No liikutko sinä?
Kuinka paljon pitäisi liikkua? Liikun työmatkani ja kauppareissuni polkupyörällä. Liikun normaalisti kevyttä sistätyötä tehdessä. Liikun kotona kun siivoan ja pyykkään sekä järjestelen. Kevyesti tulee 10 000 askelta täyteen vaikkei olisi varsinainen viikon siivouspäivä.
Missään jumpissa tai saleilla en käy koska osaan kyllä jumpata ja voimailla apuvälineiden kanssa ihan kotonakin jos vain sitä aikaa olisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No liikutko sinä?
Kuinka paljon pitäisi liikkua? Liikun työmatkani ja kauppareissuni polkupyörällä. Liikun normaalisti kevyttä sistätyötä tehdessä. Liikun kotona kun siivoan ja pyykkään sekä järjestelen. Kevyesti tulee 10 000 askelta täyteen vaikkei olisi varsinainen viikon siivouspäivä.
Missään jumpissa tai saleilla en käy koska osaan kyllä jumpata ja voimailla apuvälineiden kanssa ihan kotonakin jos vain sitä aikaa olisi.
Unohdin tuosta satunnaiset uimahallireissut. Välillä kun mies on lasten kanssa uin tunnin. Se on ainoa maksullinen liikuntaharrastukseni.
Lukemani perusteella yhden banaanin kilokalorimäärän verran kuluttamiseen pitäisi liikkua aika lailla. Sen vuoksi minun on aikapulan vuoksi helpompaa jättää se banaani syömättä kuin saada liikuntakeskusaikaa itselleni.
Äsken inhotti kun otin vessassa käydessä paidan pois päältä ja käänsin itseäni. Minulla näkyy selvästi vekkejä kainalokuopasta alkaen selän puolella kun käännän itseäni. Ei tuota asiaa pääse mitenkään peittämään kun ottaa paidan pois.
Sen lisäksi tunnen selvästi kuinka etupuolella on palleasta alavatsaan ihan kovaa läskiä oleva soikea kohouma. Sitä ei huomaa edestä eikä sivulta peilaamalla. Käsin koskettelemalla sen huomaa eikä kyse ole mistään pyykkilautavatsasta koska vatsalihakseni eivät erotu näkyvästi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pyydä siltä lääkäriltä lähete ravitsemusterapeutille.
Olen lääkärikäynnin vuoksi ollut viikon vesipaastolla, enkä ole laihtunut grammaakaan.
Olet siis lääketieteellinen ihme. Endokrinologit olisi varmaan tosi kiinnostuneita sinusta tutkimusmielessä.
Aloitukselle 0/5.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No liikutko sinä?
Pelkkä liikkuminen ei laihduta! Jos et usko niin käy katsomassa osoitteessa Lakurini.net, että kuinka paljon pitää liikkua jos haluaa laihtua liikunnalla yhden kilon!
Vierailija kirjoitti:
Olen lääkärikäynnin vuoksi ollut viikon vesipaastolla, enkä ole laihtunut grammaakaan.
Olet siis lääketieteellinen ihme. Endokrinologit olisi varmaan tosi kiinnostuneita sinusta tutkimusmielessä.
Aloitukselle 0/5.
Älä viitsi irvailla. Kun paino ei putoa niin se ei putoa. Koko ajan punnitsen itseäni samalla vaa’alla.
Muuten olen etenkin lapsia ajatellen ollut todella kiinnostunut Ravitsemusterapeuttien suosituksista ja terveellisestä ruoasta. Itselleni en pysty suomaan niitä kuten vielä nuorempana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pyydä siltä lääkäriltä lähete ravitsemusterapeutille.
Mitä ihmeen hyötyä siitä on? Osaan ulkoa muun muassa viimeisimmän Valtion ravitsemusneuvottelukuntien ravitsemussuositukset ja olen jopa printannut ja mapittanut ne joka kerta kun uusi on ilmestynyt.
Aloita VHH- ruokavalio. Laihdut varmasti. Ohjeita netissä vaikka kuinka paljon. Lisäksi on terveellinen e l ä m ä n t a p a, ei mikään pikadietti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmeellisiä vuodatuksia joku keksii.
No voi kyynel. Lääkäri ei kertonut laihdutustapaa, yhyy. Olisko vaikka "Syö vähemmän kuin kulutat". Noin, olipa vaikeaa. Jos ei viikon vesipaastolla laihdu grammaakaan niin ihme on tapahtunut.
Ihan itse olet ongelman itsellesi kehittänyt, ei lääkäri eikä miehesi. Enkä edes usko, että jo etukäteen tiedät miten lääkärissä muka jauhetaan taas vaan painostasi vaikka on tyyliin lonkka kipeä.
Ei säälipisteitä täältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs olet auktoriteettiuskoinen kynnysmatto. Minulla on reilusti ylipainoa mutta jos en ole sen asian takia mennyt lääkäriin, en suostu kuuntelemaan ripitystä asiasta vaan sanon tulleeni lääkäriin muista syistä.
Sulla on tosi epäterve suhde ruokaan ja varsinainen syömishäiriö. Tarviit terapiaa etkä laihdutusneuvoja. Oikeesti.
Syöminen antaa elimistölle muutakin kuin energiaa ja tätä "muutakin" tarvitaan etenkin elimistön aineenvaihdunnassa, immuunisuojassa ja solujen elämän ylläpidossa. Siksi suosittelisin sinua syömään parin tunnin välein monipuolisesti, mutta vain niin, että nälkä siirtyy. Esimerkiksi leipä, jossa on päällä tomaattia ja kurkkua ja oikein vihreä salaatinlehti/pinaattia. Rasvojakaan, etenkään öljyjä suosittele välttelemään, koska elimistö tarvitsee niitä esimerkiksi hormonien, kolesterolien ja fosfolipidejen valmistukseen. Sanon tämän siksi, koska laihduttaminen ei onnistu ilman toimivaa aineenvaihduntaa, mitä rasvan siirtäminen rasvasoluista soluihin purettavaksi ja poltettavaksi on. Liikkuminen lisää solujen energiankulutusta ja elimistön hapenottokykyä, joten lähdehän kävelylle.
Muakin ahdistaa. Maanantaina otetaan koepala. Ehkä mulla on syöpä. BMI 47. Joudun ottamaan houdut pois.
Vierailija kirjoitti:
No voi kyynel. Lääkäri ei kertonut laihdutustapaa, yhyy. Olisko vaikka "Syö vähemmän kuin kulutat". Noin, olipa vaikeaa. Jos ei viikon vesipaastolla laihdu grammaakaan niin ihme on tapahtunut.
Ihan itse olet ongelman itsellesi kehittänyt, ei lääkäri eikä miehesi. Enkä edes usko, että jo etukäteen tiedät miten lääkärissä muka jauhetaan taas vaan painostasi vaikka on tyyliin lonkka kipeä.
Ei säälipisteitä täältä.
Ei noin laihdu pysyvästi, paitsi jos hankkii samalla anoreksian. Itse asiassa laihduttaminen johtaa useimmilla tutkimusten mukaan vain painonnousuun.
Itseasiassa ravitsemusterapeutti hoitaa kyllä tuollaisia ihmisiä jotka on pilanneet aineenvaihduntansa syömishäiriöllä ja tosiaan kärsivät vaivasta jossa keho tulee toimeen äärimmäisen pienillä kaloreilla ja silti henkilö saattaa olla reippaasti ylipainoinen. Siinä periaatteessa nostetaan kaloreita pieniä määriä hyvin pitkän ajan kuluessa ja tällä tapaa on saatu aikaiseksi henkilön laihtuminen, vaikka päivittäinen kalorisaanti saattaa moninkertaistua. Tavoite on tietysti normaali syöminen.
Mikä se lääkärissä käynnin aihe sitten on? Onko se joku sairaus johon auttaisi painon pudotus?