Sinä, joka ennen luit kirjoja, onko netti vienyt keskittymiskykysi?

On!

Vielä vuosituhannen alussa luin ainakin kirjan viikossa. Nykyään saan luettua ehkä kirjan kolmessa kuukaudessa, ja monet aloitetut jäävät kesken, koska joku uusi "mielenkiintoisempi" tulee vastaan. Elämänmeno on muuttunut, keskittymiskyky ja pitkäjänteisyys ovat kärsineet. Ainakin minun kohdallani.

Toisaalta 15 vuotta sitten olin vielä huoleton lukiolainen ja saatoin lukea yökaudet milloin mitäkin, en kyllä koskaan koulukirjoja... :D

Jos kirja on oikeasti hyvä, kyllä siitä tehdään tv-sarja tai leffa. Odottelen niitä.

Kyllä. Olen ollut kirjojen superkuluttaja, kirja päivässä parhaimmillaan. Toki lasten saamisen jälkeen lukeminen vähentyi, mutta nyt lapset jo isoja. Mutta niin vain nykyään rojahdan sohvalle padi kourassa. Toki joka ilta luen pari sivua kirjaa, en saa unta muuten, mutta tahti on hidas. Lomalla saatan lukea kirjan putkeen, mutta viime kesälomalla taisin lukea kaksi kirjaa noin (etelän reissulla rantatuolissa, jossa netti ei toiminut).

Ei yhtään. En ehkä tosiaan lue ihan yhtä usein kirjoja kuin ennen nettiä, mutta kun luen, on tallella se sama uskomaton keskittymis- ja immersiokyky mikä minulla on ollut aina. Niin, että ihan näen sisäisin silmin maisemat, haistan tuoksut jne joista kirjassa kerrotaan.

Ennemmin syytän ruuhkavuosia. Osittain en uskalla aloittaa kirjan lukemista, kun ei sitä malta laskea alas ja arkikin pitäisi hoitaa. Toisaalta taas ei hiljaisena hetkenä jaksa.

Keskittymiskykyni ei ole huonontunut, mutta en tänä e-kirjojen kulta-aikana enää suostu kahlaamaan tylsiä teoksia alusta loppuun. Jos kirja ei miellytä, lopetan lukemisen ja vaihdan seuraavaan. Ennen, kun luin fyysisiä objekteja, tuli luettua ties mitä kuraa, kun ei jaksanut hakea uutta kirjaa kirjastosta.

tuntuu että jää jostain paitsi jos ei päivitä ja selaa- sitten lukee jostain Big Brotherista yöllä vessassa ja tajuaa että on taas päivän omaksunut turhaa tietoa... Nykyään näkee maailman menon laajasti kun voi tosiaan lukea uutisia ja aiheita... itse jumin aina lopulta wikipediatyylisiin juttuihin. Ja joka päivä mietin että ruuduton päivä huomenna, siis joka ilta mietin- ajatus karkasi...