Nelikymppisen 4-lapsen yh-äidin paras kaveri hylkäsi hänet

Nelikymppinen ei ole enää teini, joten on aikakin itsenäistyä ja lakata arvottamasta "kavereitaan".

Ilmeisesti se toiseksi paras on nyt noussut sen parhaan asemaan, joten eikös kaikki ole ihan reilassa?

Jos paras kaveri otti etäisyyttä, tämä suhde on ehkä jo nähnyt elinkaarensa huipun ja nyt ollaan laskussa.

Jos eroaa miehestä, kai yhtälailla voi erota kaveristakin.

Ehkä tuon yh-äidin elämä on ollut liiankin risaista vaihtuvine miehineen. Jos on noin monta eroa, suhteet ovat olleet todennäköisesti ongelmallisia ja ystävä on lopulta väsynyt kuuntelemaan. Näillä tiedoilla ei voi oikein päätellä enempää. Syy saattaa olla jokin muukin. Onko ystävä joutunut hoitamaan paljon lapsia ja väsynyt?

Kaikilla ihmissuhteilla on oma kestonsa ja kaikilla meillä on muutakin elämää. Töissä on pakko olla tekemisissä ihmisten kanssa ilman mahdollisuutta vaikuttaa asiaan. Vapaalla voin valita kenen kanssa olen tekemisissä ja kenen kanssa en. Mikäli jonkun seura ei minua miellytä, voin valita muiden seuraa ennemmin.

Onko kaveri joutunut toimimaan ilmaisena terapeuttina ja jatkuvana olkapäänä, kun olet toistanut samoja virheitäsi?

Ehkä tuo yh-äiti on niin risainen persoona, ettei häntä oikein jaksa.

En yhtään ihmettele. En itsekkään jaksa tutustua kenenkään alati vaihtuviin kumppaneihin ja joillain se on ihan loputonta kunnes ei saa enään ketään. Usko menee jossain vaiheessa. Olen nähnyt että monilla alkavat sukulaisetkin karttelemaan.