Mitä asiaa ette voi antaa itsellenne anteeksi?, Häpeätte loppuelämän. Rehellisesti?
Pahin joka tulee silloin tällöin vieläkin mieleen on kun ryyppäsin palkkani ja vaimolla ja 2 v pojalla ei ollut varoja edes perustarpeisiin.
Sain anteeksi, mutta itselleni en voi antaa vieläkään.
Kommentit (10)
Je ne regrette rien, en kadu mitään. Varmasti olisin voinut joissain tilanteissa toimia toisinkin, mutta mitään erityistä kaduttavaa ei ole. Ei häpeää.
Ostin omakotitalon, koska ex-vaimo halusi.
Saattaahan sitä hävetä monia menneisyyden tekojaan, vaikka onkin antanut ne itselleen anteeksi. Häpeäminen on vain sitä, että ei halua tuoda niitä esiin ja lisäksi häpeä on tunne, ja tunteet ailahtelevat.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Nuorempana laiminlöin lemmikkieni hoitoa. Olen kyllä oppinut virheistäni kasvettuani aikuiseksi, mutta hävettää ja kaduttaa vieläkin.
-Luovutin opiskelujen suhteen, olisi pitänyt vaan pinnistää
-Pilasin sisaruksen kotitehtävän vahingossa, kaikki luulivat että tein sen tahallani
Tein 19-vuotiaana abortin. Se kirvelee vieläkin 20 vuoden jälkeenkin, etten antanut lapseni syntyä. En siis ole aborttivastainen, tämä on vaan henkilökohtainen tuntemus.
Opiskeluaikana n. 30 vuotta sitten kävin Tampereella sosiaalitoimistossa lähinnä päähänpistosta ja sain rahaa kuukaudeksi.
Olisin voinut lainata tai järjestää sen muutenkin.
Yritin selvittää voiko tuon maksaa takaisin minulle melkein naurettiin.
Ainoa kerta elämässä sosdussa mutta hävettää aina kun tulee mieleen. Kenellekään en tätä kerro.
Harhat psykoosissa, kaahaaminen autolla, aika paljon on hävettävää...
En haluaisi muistaa niitä mutta toisinaan yksinollessanikin jähmetyn häpeästä, kun muistan jonkin mokan ja niitähän riittää.
Hankkiuduin ehkä ns. salaa raskaaksi.
Kopeloin ja tirkistelin kännissä kavereiden vaimoja kun nukuttiin samassa kämpässä.