Lue keskustelun säännöt.
Ulkosuomalaiset voivat blogata avoimesti ja kertoa kaikem
03.09.2019 |
Jos kirjoittaa ulkomailla blogia suomeksi (esimerkiksi Kalastajan vaimo ja Salamatkustaja), niin naapurit eivät sitä lue, koska eivät ymmärrä. Sieltä on turha naapureiden tirkistellä, koska suomi-norja tai suomi-islanti kääntäminen on vaikeaa, myös Google Translaten avulla. Halutessaan voi toki krjoittaa loppuun pienen tiivistelmän uuden kotimaan kielellä, mutta se ei ole läheskään yhtä avoin kuin äidinkielellä kirjoitettu teksti.
Lisäksi lapsistaan voi jakaa kuvia rohkeammin. Eihän heitä blogin kautta tunnisteta kadulla, koska suomalaislukijat eivät kohtaa heitä kadulla. Lapsilla säilyy "anonyymiteetti" arjessa. Koulussa tai päiväkodissa he eivät ole niitä blogilapsia.
Lopuksi tällainen avoin linja varmasti palkitsee myös ulkosuomalaisen bloggaajan. Hän saa äidinkielellään käsitellä itselleen ja omassa elämässään merkityksellisiä asioita. Hänellä säilyy silti se arjen yksityisyys. Ja kilometrit uuden ja vanhan kotimaan välissä tuovat jonkinlaista turvaa. Ei ne kommenttiriehujat aivan heti lennä oman oven taakse. Jos lentävät, niin todennäköisesti leppyvät pitkällä matkalla, ja kääntyvät kannoillaan. Ellei keitetä kahveja.
Kommentit (2)
Vierailija kirjoitti:
Miksi niitä omia asioitaan ja elämää haluaa jakaa blogissa ja netissä ja instagramissa? En ole koskaan ymmärtänyt mitä siitä saa? Minä enemmänkin haluan suojata oman elämän ja yksityisyyden, en halua vieraiden tietävän missä paikoissa kävin viikonloppuna ja kenen kanssa. Puhumattakaan lastensa kuvaamista, heidän asetteluaan kuvaa varten jotta imago ja tietty blogin/instan tyyli säilyisi. Lapset eivät ole usein edes riittävän vanhoja päättääkseen haluavatko, että heidän elämäänsä esitellään kuvin.
Sekin kiinnostaa mitä näiden useimmiten naisten miehet asiasta ajattelee. Kun oma arki ei ole yksityistä ja kaikki kohtaamiset, illanvietot, yhteiset retket ovat potentiaalista materiaalia blogiin tai Instagramiin.
Samanlaisia blogeja on netti pullollaan, erottuminenkin on vaikeaa, lukijoita vähän.
Voihan se ulkosuomalaisena olla yhteydenpitoa kotimaan suuntaan. Lisäksi noista mainitsemistani esimerkkiblogeista välittyy sellainen iloinen luovuus. Esim. Kalastajan vaimolla diy ja kuvaaminen. Salamatkustajalla kirjoittaminen ja hipsteriys. Mutta siinäkin blogissa aika paljon lepää Islannin varassa. Olisiko hänellä kerrottavaa ilman Islantia? Ehkä ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi niitä omia asioitaan ja elämää haluaa jakaa blogissa ja netissä ja instagramissa? En ole koskaan ymmärtänyt mitä siitä saa? Minä enemmänkin haluan suojata oman elämän ja yksityisyyden, en halua vieraiden tietävän missä paikoissa kävin viikonloppuna ja kenen kanssa. Puhumattakaan lastensa kuvaamista, heidän asetteluaan kuvaa varten jotta imago ja tietty blogin/instan tyyli säilyisi. Lapset eivät ole usein edes riittävän vanhoja päättääkseen haluavatko, että heidän elämäänsä esitellään kuvin.
Sekin kiinnostaa mitä näiden useimmiten naisten miehet asiasta ajattelee. Kun oma arki ei ole yksityistä ja kaikki kohtaamiset, illanvietot, yhteiset retket ovat potentiaalista materiaalia blogiin tai Instagramiin.
Samanlaisia blogeja on netti pullollaan, erottuminenkin on vaikeaa, lukijoita vähän.