Miksi elämän pitää lopulta mennä päin helvettiä?

up

Elämään kuuluu eestaas tilanteet välillä. Itselläni menee kausittain. Kaikki onnenkantamoiset tapahtuu peräkkäin ja toisaalta kun tulee yksi epäonninen juttu, sitä seuraa pino muitakin. Se on jotenkin siitä kiinni, kun antaa liikaa ajatusarvoa sille pelolle nimittäin.

Tunteet ruokkivat itseään, eli pelko lisää epäonnistumisen pelkoa. Parempi vaan sitten, ettei elmässä tapahdu sen kummempia. Sopii aspan elämään. Itse en edes enää haaveile mistään miljoonavoitosta, ei se edes sopisi minulle. Mutta jokin pienempi voitto esim 200, 000 voisi olla juurikin sopiva ja auttaisi suosta ylös ja perusasiat kuntoon.

Noin se menee. Ei ole kohtaa, missa olet saavuttanut kaiken ja sitten se pysyy ennallaan. Kaikki muuttuu jatkuvasti, eika kannata tottua yhteenkaan mukavuuteen liian tiukasti. Iloita saa, muttei ottaa itsestaanselvyytena.

Entropia.