Lue keskustelun säännöt.
Ensitreffit Alttarilla Official 2019
Kommentit (7445)
Jos olisin mukana ohjelmassa, miten saisin itsestäni puserrettua aitoa kiinnostusta ja innostusta parisuhteeseen ventovieraan kanssa? Niin paljon, että jaksaisin oikeasti kantaa huolta meidän yhteensopivuudestamme ja kaikesta? Miten saisin itseni siihen tilaan, että oikeasti yrittäisin jotain suhdetta vieraan ihmisen kanssa kameroiden edessä? Onko tuo käsikirjoitettua kaikki ja me kuvittelemme heitä oikeiksi pariskunniksi? En tiedä, mitä ajatella.... Eniten epäilyttää nuo ahdistukset sun muut reaktiot. Ei kai mitään oikeita odotuksia VOI olla?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Realistina ja kyynikkona ajattelen, että jos oikeassa elämässä en ole löytänyt sopivaa kumppania, olettaen, että olen ollut kuitenkin jollain tavoin aktiivinen sen asian suhteen, niin miten ihmeessä löytäisin sen jossain TV-ohjelmassa?
Vaikka kuinka asiantuntijat tekisivät pohjatyöt ja sopiva kumppani löytyisi.
Ne ihmiset, joille kumppani löytyy jostain syystä helposti eivät asiantuntija-apua tarvitse. Eivätkä he mene ohjelmaan.
Ja ne, joille kumppanin löytäminen jostain syystä on vaikeaa eivät sitä tule asiantuntijoiden avusta huolimatta löytämään.
Esimerkiksi minulle yhteinen hääyö täysin tuntemattoman ihmisen kanssa olisi jo ajatuksena vaikea toteuttaa, vaikka ei olisikaan muuta kuin nukkumista samassa sängyssä. Muusta puhumattakaan.
No, jo sekin, että joku muu kuin minä itse olisi valinnut sen petikumppanin tökkii.
Katson kyllä ohjelmaa, mutta joka kerta minua jotenkin kouraisee ja kylmää kun ovat alttarilla ja vihitään pariskunnaksi.
Ajattelen, että mikä vie ihmisen tähän pisteeseen, että antaa noin ison asian toisten ihmisten päätettäväksi?
Toki itse siinä on mahdollisuus päättää sanooko kyllä vai ei, mutta kukaan sitä ei ole vielä tehnyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kun on penätty, että miksei Katja voi edes näytellä kiinnostunutta tuon ohjelman ajan. Itse varmaan tekisin
En huomannutkaan, että Katja teilasi Ollin asunnon. Mitä hän siis siitä sanoi?
Antoi arvosanaksi (!) seiska puoli ja kulki nyrpeänä Ollin perässä. Arvosteli biojäteastian puuttumista. Ei ensimmäistäkään myönteistä kommenttia.
Katja on vähän lukossa.
Eihän tuossa olisi mitään arvosanaa kuulunut antaa vaan jotain tyyliin ”ihan kiva poikamiesasunto”, ”ikkunat vois olla isommat niin tulisi enempi valoa” tms. Toisen kodin arvottaminen millään arvosanalla on melko kornia.Pitää muistaa, että Katja vain vastasi kysymykseen. Olli kysymyksellään asetti Katjan tilanteeseen, jossa hänen oli pakko sanoa jokin arvosana. Ollin kysymys oli yhtä ongelmallinen kuin Katjan vastaus.
Totta on että arvosanan kyseleminen on vähän kiusallista ja asettaa toisen hankalaan tilanteeseen. Mutta silti: Ihmisen ei ole pakko vastata, vaikka häneltä kysytään jotain. Ei O asettanut K:ta tilanteeseen, jossa on pakko sanoa arvosana. Jokainen meistä itse asettaa omat rajansa ja on tietyssä mielessä aikuismaista omista rajoista kiinni pitämistä, jos jättää vastaamatta liian kiusallisiin kysymyksiin.
On totta että ei ole pakko vastata, mutta yhtä lailla ei ole pakko tuollaista kysyäkään. Siis vastuu tilanteen sujumisesta siten kuin sujui oli sekä Ollilla että Katjalla. Miksi silti ainoastaan Katjan käytöstä arvostellaan ja kummastellaan?
Itse en ole arvostellut heistä kumpaakaan, mutta yritän arvata syytä miksi joku arvostelee vain Katjaa. Hmm. Arvosanan kysyminen ei ole varsinaisesti töykeää eikä epäkohteliasta vaan se enemmänkin mielestäni kielii huonosta itsetunnosta (kun kaipaa muilta hyväksyntää/kehuja). Huonon arvosanan sanominen toisen kodista taas on epäkohteliasta tai töykeää. Ihmisten on varmaan helpompi empatiseerata huonoitsetuntoista käytöstä kuin epäkohteliasta käytöstä.
Osut varmaan oikeaan siinä, että tuota arvosanan kysymistä ei yleisesti pidetä yhtä huonona käytöksenä kuin kysymykseen rehellisesti vastaamista. Itse olen tästä eri mieltä kuin valtaväestö, ja pidän sitäkin epäkohteliaana ja huonona käytöksenä, että odottaa toisen ihmisen kannattelevan omaa huonoa itsetuntoaan.
Olli olisi kysymyksen sijaan voinut vaikka kertoa Katjalle, miksi on valinnut kyseisen asunnon kodikseen ja mistä asioista hän itse siellä erityisesti pitää ja miksi. Katja olisi voinut tähän sitten reagoida kertomalla omista mieltymyksistään ja siitä, missä jutuissa on samoilla linjoilla, missä ei, ja miksi. Tästä olisi syntynyt rakentava keskustelu jossa osapuolet olisivat oppineet tuntemaan toisiaan. Mutta kun Olli esitti tuollaisen "anna arvosana" -kysymyksen, hän ikään kuin pakotti Katjan joko ilmaisemaan samanmielisyyttä tai sitten olemaan töykeä. Se on (hienovaraista, lievää) manipulointia, koska yleinen oletus on, että ihmiset eivät kehtaa antaa huonoa arvosanaa. Ei siis itse asiassa yhtään kivaa käytöstä myöskään Ollilta, mutta tämän tyylinen manipulointi kuitenkin jää monilta huomaamatta, eikä sitä siksi pidetä edes mainitsemisen arvoisena, vaikka siitä tulee toiselle osapuolelle epämiellyttävä olo.
Kyllä on vaikeaa. Tämän tyyppisiin kysymyksiin kuuluu vastata kuten amerikkalaisten ”hoe are you” kysymyksiin. Tietenkin, niihin vastataan 10 tai kiva tai tms. Nämä eivät ole mitään rehellistä pohdintaa vaan ihan vaan small talkia.
Tulet jonkun kotiin. Silloin joko sinä sanot jotain positiivista tai jos jostain syystä et saa sanottua ja toinen joutuu sinua auttamaan ja kysyy sinun puolesta, niin siihen kuuluu vastata ” hyvin, hienoa, kiva” jne. Vaikka sinusta korjattavaa olisi vaikka missä.
Tämä ei ole manipulointia vain käytöstapoja.
Kyse ei ole kehtaamisesta, vaan ihmiset ymmärtävät olla sanomatta negatiivisia asioita toiselle, vaikka joku tekisin jonkun väärän kysymyksen, jonka vastaus on negatiivinen. Kaksi väärää ei tee oikeaa, joten jos joku kysyy vääriä asioita, niin siihen ei tarvitse vastata taas vääriin, vaan sen voi paikata löytämällä jotain positiivista. Koska varmasti siinäkin asunnossa oli jotain kivaa.Näin 👍 Kun tulet toisen asuntoon jota et ole aikaisemmin nähnyt, niin sanot itse automaattisesti että ai kun kiva tms etkä sano että ei ole kyllä yhtään minulle sopiva tai onpa paljon pölyä, rojua tms. Ihmettelen että miksi edes kysyä mitään arvosanaa ? Voisin kysyä puolisoltani jonka olen tuntenut vuosia että minkä arvosanan annat vaikka näille tapeteille, mutta se onkin ihan eri tilanne.
Vierailija kirjoitti:
Miksi nuo osallistujat ottavat tämän niin vakavasti? Tämähän on viihdeohjelma. Sitä ollaan lähdetty mukaan ihan hassuun formaattiin ja kyllähän he, fiksut, aikuiset, sivistyneet ihmiset tietävät, että parisuhteen onnistumismahdollisuus on prosentin luokkaa.
Miksei vaan olla mukana ohjelmassa, sovitusti, olla ystävällinen tuolle kumppanille ja ohjelman lopussa sitten antaa ystävälliset pakit? En tajua, en, miksi stressata tällaisesta?! Tästä pääsee pois ja elämä jatkuu.
Näinpä! Eihän tuo ohjelma voi olla elämän viimeisin tilaisuus löytää kumppani sen takia että siinä on pari asiantuntijaa kertomassa mielipiteitään. Se on pääasiassa viihdeohjelma ja riski siinä on ihan valtav, suurempi kuin tosi elämässä sillä et yhtään tiedä kuka tulee puolisoksesi. Ohjelman tarkoitus on myös herättää osallistujia näkemään asioita uudelta kantilta, jos itse on esim jumiutunut parisuhteissa aina samoille urille ja valitsee aina jostain syystä väärin. Myös katsojat oppivat ohjelmasta kun peilaavat asioita omaan elämäänsä. Ja onhan tuossa ohjelmassa tullut parejakin vaikka ensisilmäyksellä ei ole ensin tuntunut siltä.
Anniina on ollut todella positiivinen yllätys tässä ohjelmassa. Aikuismainen ja hyväntuulinen ihminen samassa paketissa.
Villekin on miellyttävä, ihmettelen kun hänen kuvauksessaan luki: "Haasteekseen hän mainitsee sen, että näyttää maailmalle helposti kovan ulkokuoren, eikä uskalla aina paljastaa pehmeää puoltaan." En ole tällaista kovaa ulkokuorta huomannut, oikein ystävällisen oloinen ihminen hänkin.
Kummatkin vaikuttaa ihmisiltä joiden luonnetta ja tapaa elää on helppo arvostaa. Yrittäjähenkisiä vielä - se auttaa parisuhteessakin jos jatkavat. Eivät takuulla luovuta helpolla uskoakseni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kun on penätty, että miksei Katja voi edes näytellä kiinnostunutta tuon ohjelman ajan. Itse varmaan tekisin
En huomannutkaan, että Katja teilasi Ollin asunnon. Mitä hän siis siitä sanoi?
Antoi arvosanaksi (!) seiska puoli ja kulki nyrpeänä Ollin perässä. Arvosteli biojäteastian puuttumista. Ei ensimmäistäkään myönteistä kommenttia.
Katja on vähän lukossa.
Eihän tuossa olisi mitään arvosanaa kuulunut antaa vaan jotain tyyliin ”ihan kiva poikamiesasunto”, ”ikkunat vois olla isommat niin tulisi enempi valoa” tms. Toisen kodin arvottaminen millään arvosanalla on melko kornia.Pitää muistaa, että Katja vain vastasi kysymykseen. Olli kysymyksellään asetti Katjan tilanteeseen, jossa hänen oli pakko sanoa jokin arvosana. Ollin kysymys oli yhtä ongelmallinen kuin Katjan vastaus.
Totta on että arvosanan kyseleminen on vähän kiusallista ja asettaa toisen hankalaan tilanteeseen. Mutta silti: Ihmisen ei ole pakko vastata, vaikka häneltä kysytään jotain. Ei O asettanut K:ta tilanteeseen, jossa on pakko sanoa arvosana. Jokainen meistä itse asettaa omat rajansa ja on tietyssä mielessä aikuismaista omista rajoista kiinni pitämistä, jos jättää vastaamatta liian kiusallisiin kysymyksiin.
On totta että ei ole pakko vastata, mutta yhtä lailla ei ole pakko tuollaista kysyäkään. Siis vastuu tilanteen sujumisesta siten kuin sujui oli sekä Ollilla että Katjalla. Miksi silti ainoastaan Katjan käytöstä arvostellaan ja kummastellaan?
Itse en ole arvostellut heistä kumpaakaan, mutta yritän arvata syytä miksi joku arvostelee vain Katjaa. Hmm. Arvosanan kysyminen ei ole varsinaisesti töykeää eikä epäkohteliasta vaan se enemmänkin mielestäni kielii huonosta itsetunnosta (kun kaipaa muilta hyväksyntää/kehuja). Huonon arvosanan sanominen toisen kodista taas on epäkohteliasta tai töykeää. Ihmisten on varmaan helpompi empatiseerata huonoitsetuntoista käytöstä kuin epäkohteliasta käytöstä.
Osut varmaan oikeaan siinä, että tuota arvosanan kysymistä ei yleisesti pidetä yhtä huonona käytöksenä kuin kysymykseen rehellisesti vastaamista. Itse olen tästä eri mieltä kuin valtaväestö, ja pidän sitäkin epäkohteliaana ja huonona käytöksenä, että odottaa toisen ihmisen kannattelevan omaa huonoa itsetuntoaan.
Olli olisi kysymyksen sijaan voinut vaikka kertoa Katjalle, miksi on valinnut kyseisen asunnon kodikseen ja mistä asioista hän itse siellä erityisesti pitää ja miksi. Katja olisi voinut tähän sitten reagoida kertomalla omista mieltymyksistään ja siitä, missä jutuissa on samoilla linjoilla, missä ei, ja miksi. Tästä olisi syntynyt rakentava keskustelu jossa osapuolet olisivat oppineet tuntemaan toisiaan. Mutta kun Olli esitti tuollaisen "anna arvosana" -kysymyksen, hän ikään kuin pakotti Katjan joko ilmaisemaan samanmielisyyttä tai sitten olemaan töykeä. Se on (hienovaraista, lievää) manipulointia, koska yleinen oletus on, että ihmiset eivät kehtaa antaa huonoa arvosanaa. Ei siis itse asiassa yhtään kivaa käytöstä myöskään Ollilta, mutta tämän tyylinen manipulointi kuitenkin jää monilta huomaamatta, eikä sitä siksi pidetä edes mainitsemisen arvoisena, vaikka siitä tulee toiselle osapuolelle epämiellyttävä olo.
No höh, onpä ryppyotsaista, Olli heitti tuon kevennykseksi ja Katja ei kyennyt yhtään olemaan muuta kuin kriittinen. Eihän tuohon olisi ollut pakko vastata numerolla, olis voinu heittää "kiva kämppä" tms. neutraalin kohteliaisuuden. Mutta Katja on valinnut murrosikäisen kaikesta haastavan tyylin. Tämän päivän Hesarissa oli juttua kuinka älykkyys ja huumorintaju korreloi. Harmittavasti Katja ei kykene näyttämään yhtään tuota huumorintajupuoltaan. Varmasti kahden täysin tuntemattoman kohtaamisissa ja tapojen yhteensovittamisissa tulee vastaan paljon sellaista jonka luulisi älykkäällä aiheuttavan mustaa huumoria tai johon olisi voinut reagoida oivaltavalla heitolla mökötyksen sijaan.
Puhumme tässä nyt vähän toistemme ohi. Ei tietenkään olisi ollut pakko vastata tavalla X, mutta se ei ollut pointtini. Yritän sanoa, että Ollin kysymys ei ollut hyvää käytöstä. Sen voi yrittää selitellä kevennykseksi, mitä se ei tosiasiassa ole. Oikeasta kevennyksestä tulee muille hyvä mieli, kun taas tällaisesta heitosta tulee sellainen epämääräisen vaivautunut fiilis, ihan riippumatta siitä, miten siihen valitaan vastata. Siis sekä Olli että Katja käyttäytyivät tökerösti, Olli siksi että esitti kevennykseksi verhotun manipulatiivisen heiton, ja Katja siksi että meni lankaan eikä väistänyt manipulointiyritystä esim. huumorin keinoin.
En haluaisi kummankaan tyylistä ihmistä kohdata alttarilla.
Jatkan vielä.
Viime kauden Miinahan oli mestari siinä, että kun toiselta tuli sammakko suusta, hän riensi pelastamaan tilanteen huumorilla. Vaikka tilanteesta näennäisen kivasti tuolla tavoin selvitäänkin, ikävät heitot ovat silti edelleen ikäviä heittoja, ja luovat suhteeseen vähitellen kurjaa tunnelmaa.
No eikös nuo olekin jo eronneet, aikansa kutakin.
Veikkasinkin ohjelman aikana, että eroavat ennemmin tai myöhemmin. Mielenkiintoiseksi koin sen, että osa kommentoijista ei pitänyt Heikin letkautteluja mitenkään ikävinä tai ongelmallisina, ja tätä perusteltiin sillä kuinka Miinakin ne "osaa ottaa huumorilla". Nehän olivat vielä selvästi pahempia kuin nämä Ollin pari hajanaista epämääräistä lievän passiivis-aggressiivista heittoa, joista vain toinen on sanottu puolisolle suoraan (toinen oli se "Katja on minulle velkaa").
Minun mielestä tuohon ohjelmaan menevät kylläkin ovat tietyssä mielessä puolisoilleen velkaa sen, että yrittävät täysillä tutustua ja panostaa. Ihastumista tai tunteita eivät ole velkaa. Mutta kyllä siinä tietty velvoite tutustumiseen panostamisesta syntyy kun tuohon osallistuu.
Miksi sanoa toiselle noin että on jotain velkaa. Todella syyllistävää. Miksi ei asetu toisen tilanteeseen ja yritä auttaa toista. Voisi vaikka keskustella asiasta ja kysyä että voiko itse tehdä jotain toisen hyväksi. Jos huomaa, että toinen ei pysty etenemää samassa tahdissa ja on lukossa tms. Se että käy päälle (henkisesti) voi saada toisen vielä kauemmaksi. Huoh taas.
Ei kai se sitä Katjalle sanonutkaan, että "sinä olet minulle velkaa". Vaan yksinollessaan pohdiskeli asiaa kameroille. [/quote
Ahaa. No periaatteessa sama asia jos ei sisäistä asian pointtia. Ajatukset = teot ..no mutta voihan O vielä tajuta asian ja homma kirkastuu ja lamppu syttyy.
Monissa kommenteissa sivuutetaan täysin se, että Ollihan jatkoi "...ja minä olen Katjalle velkaa [yrittää tätä suhdetta tosissaan]". Ei siis ollut mitään vastuun sysäämistä vain toiselle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kun on penätty, että miksei Katja voi edes näytellä kiinnostunutta tuon ohjelman ajan. Itse varmaan tekisin
En huomannutkaan, että Katja teilasi Ollin asunnon. Mitä hän siis siitä sanoi?
Antoi arvosanaksi (!) seiska puoli ja kulki nyrpeänä Ollin perässä. Arvosteli biojäteastian puuttumista. Ei ensimmäistäkään myönteistä kommenttia.
Katja on vähän lukossa.
Eihän tuossa olisi mitään arvosanaa kuulunut antaa vaan jotain tyyliin ”ihan kiva poikamiesasunto”, ”ikkunat vois olla isommat niin tulisi enempi valoa” tms. Toisen kodin arvottaminen millään arvosanalla on melko kornia.Pitää muistaa, että Katja vain vastasi kysymykseen. Olli kysymyksellään asetti Katjan tilanteeseen, jossa hänen oli pakko sanoa jokin arvosana. Ollin kysymys oli yhtä ongelmallinen kuin Katjan vastaus.
Totta on että arvosanan kyseleminen on vähän kiusallista ja asettaa toisen hankalaan tilanteeseen. Mutta silti: Ihmisen ei ole pakko vastata, vaikka häneltä kysytään jotain. Ei O asettanut K:ta tilanteeseen, jossa on pakko sanoa arvosana. Jokainen meistä itse asettaa omat rajansa ja on tietyssä mielessä aikuismaista omista rajoista kiinni pitämistä, jos jättää vastaamatta liian kiusallisiin kysymyksiin.
On totta että ei ole pakko vastata, mutta yhtä lailla ei ole pakko tuollaista kysyäkään. Siis vastuu tilanteen sujumisesta siten kuin sujui oli sekä Ollilla että Katjalla. Miksi silti ainoastaan Katjan käytöstä arvostellaan ja kummastellaan?
Itse en ole arvostellut heistä kumpaakaan, mutta yritän arvata syytä miksi joku arvostelee vain Katjaa. Hmm. Arvosanan kysyminen ei ole varsinaisesti töykeää eikä epäkohteliasta vaan se enemmänkin mielestäni kielii huonosta itsetunnosta (kun kaipaa muilta hyväksyntää/kehuja). Huonon arvosanan sanominen toisen kodista taas on epäkohteliasta tai töykeää. Ihmisten on varmaan helpompi empatiseerata huonoitsetuntoista käytöstä kuin epäkohteliasta käytöstä.
Osut varmaan oikeaan siinä, että tuota arvosanan kysymistä ei yleisesti pidetä yhtä huonona käytöksenä kuin kysymykseen rehellisesti vastaamista. Itse olen tästä eri mieltä kuin valtaväestö, ja pidän sitäkin epäkohteliaana ja huonona käytöksenä, että odottaa toisen ihmisen kannattelevan omaa huonoa itsetuntoaan.
Olli olisi kysymyksen sijaan voinut vaikka kertoa Katjalle, miksi on valinnut kyseisen asunnon kodikseen ja mistä asioista hän itse siellä erityisesti pitää ja miksi. Katja olisi voinut tähän sitten reagoida kertomalla omista mieltymyksistään ja siitä, missä jutuissa on samoilla linjoilla, missä ei, ja miksi. Tästä olisi syntynyt rakentava keskustelu jossa osapuolet olisivat oppineet tuntemaan toisiaan. Mutta kun Olli esitti tuollaisen "anna arvosana" -kysymyksen, hän ikään kuin pakotti Katjan joko ilmaisemaan samanmielisyyttä tai sitten olemaan töykeä. Se on (hienovaraista, lievää) manipulointia, koska yleinen oletus on, että ihmiset eivät kehtaa antaa huonoa arvosanaa. Ei siis itse asiassa yhtään kivaa käytöstä myöskään Ollilta, mutta tämän tyylinen manipulointi kuitenkin jää monilta huomaamatta, eikä sitä siksi pidetä edes mainitsemisen arvoisena, vaikka siitä tulee toiselle osapuolelle epämiellyttävä olo.
Kyllä on vaikeaa. Tämän tyyppisiin kysymyksiin kuuluu vastata kuten amerikkalaisten ”hoe are you” kysymyksiin. Tietenkin, niihin vastataan 10 tai kiva tai tms. Nämä eivät ole mitään rehellistä pohdintaa vaan ihan vaan small talkia.
Tulet jonkun kotiin. Silloin joko sinä sanot jotain positiivista tai jos jostain syystä et saa sanottua ja toinen joutuu sinua auttamaan ja kysyy sinun puolesta, niin siihen kuuluu vastata ” hyvin, hienoa, kiva” jne. Vaikka sinusta korjattavaa olisi vaikka missä.
Tämä ei ole manipulointia vain käytöstapoja.
Kyse ei ole kehtaamisesta, vaan ihmiset ymmärtävät olla sanomatta negatiivisia asioita toiselle, vaikka joku tekisin jonkun väärän kysymyksen, jonka vastaus on negatiivinen. Kaksi väärää ei tee oikeaa, joten jos joku kysyy vääriä asioita, niin siihen ei tarvitse vastata taas vääriin, vaan sen voi paikata löytämällä jotain positiivista. Koska varmasti siinäkin asunnossa oli jotain kivaa.Näin 👍 Kun tulet toisen asuntoon jota et ole aikaisemmin nähnyt, niin sanot itse automaattisesti että ai kun kiva tms etkä sano että ei ole kyllä yhtään minulle sopiva tai onpa paljon pölyä, rojua tms. Ihmettelen että miksi edes kysyä mitään arvosanaa ? Voisin kysyä puolisoltani jonka olen tuntenut vuosia että minkä arvosanan annat vaikka näille tapeteille, mutta se onkin ihan eri tilanne.
Arvosanan pyytämisen ei edes tarvitse tarkoittaa, että odotetaan minkään kylmän numeron töksäyttämistä (ja seiska puolihan on käytännössä "ei kovin häävi"), koska nykyään peruskoulussakin on pitkälti käytössä sanallinen arviointi. Hyvin olisi halutessaan voinut luonnehtia vaikka valoisuutta, ikkunanäkymää tai fiksua pohjaa, jos sisustus tökkii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Katjan ongelma on varmaan se, ettei hän koe Ollia laisinkaan seksuaalisesti kiinnostavaksi. Onko noilla parien muodostavilla ollut kuvia heistä ollenkaan?
Katja on ’Kauppislainen’(ulkonäöltään) - eli aina melko huoliteltu ja vaatetyyli tuota lakkia myöten kauppakorkealainen. - pompulapää-Olli pyöreine silmälaseineen taas perus-ikiopiskelija-vihreä-humanisti (Tiedän, etteivät nämä pidä paikkansa faktuaalisesti. Nyt puhun vain ulkonäöstä!)
Katja on kaukana kauppislaisesta, siihe tyyliin mieltyy tänä päivänä enemmän irtoripset, paljon meikkiä, koruja ja blingiä. Katjan tyyli taas on aika väritön ja unisex. Itse en välttämättä olisi osannut olettaa hänen suuntautuneisuuttaankaan ensivaikutelman perusteella. Ollin näköisiä nörtähtäviä pitkätukkia näkee myös vaikka it-puolella, eikä näistä moni välttämättä ole mikään viherihminen.
Matala arvosana kämpästä voi sikäli satuttaa, että jos siitä on pyritty tekemään omannäköinen ja viihtyisä, niin tulet käytännössä kommentoineeksi toisen luomusta. Kämpässä on kuitenkin monta asiaa, joihin on päässyt itse keksimään ratkaisunsa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ottaako Ville Anniinan itsestäänselvyytenä? Raahasi pubiin katsomaan umpitylsää lätkämatsia ja puhui asuntonsa myymisestä ja aikeistaan muuttaa pysyvästi Anniinan luokse. Anniina toppuutteli että jos nyt ensin kaksi viikkoa katsottaisiin eteenpäin. Lisäksi Ville kehui, kuinka hänestä on luontevaa ottaa Anniina kainaloon ja "antaa suukkoa". Anniina siis kainaloon ottamisen ja suukkojen antamisen kohde, ei niinkään itse toimija.
Mitä Anniina ajattelee? Mitä HÄN haluaa?
Minusta Anniina ei näyttänyt ollenkaan pitkästyneeltä siellä lätkäpubissa. Taisi olla MM-ratkaisupeleistä kyse, itsekin katson niitä, vaikka kiekko ei muuten kiinnosta. Ehkä Ville tosiaan ottaa Anniinan iloisuuden ja positiivisen suhtautumisen siten, että tulevaisuus näyttää tosi hyvältä, ja sanoihan Anniina itsekin yksin haastateltuna, että on yllättynyt, miten sopiva puoliso onkin voinut löytyä. En olisi ainakaan nähdyn perusteella huolissaan, tosin alkuhuumaa seuraava arkihan on vasta edessä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katjan ongelma on varmaan se, ettei hän koe Ollia laisinkaan seksuaalisesti kiinnostavaksi. Onko noilla parien muodostavilla ollut kuvia heistä ollenkaan?
Katja on ’Kauppislainen’(ulkonäöltään) - eli aina melko huoliteltu ja vaatetyyli tuota lakkia myöten kauppakorkealainen. - pompulapää-Olli pyöreine silmälaseineen taas perus-ikiopiskelija-vihreä-humanisti (Tiedän, etteivät nämä pidä paikkansa faktuaalisesti. Nyt puhun vain ulkonäöstä!)
Katja on kaukana kauppislaisesta, siihe tyyliin mieltyy tänä päivänä enemmän irtoripset, paljon meikkiä, koruja ja blingiä. Katjan tyyli taas on aika väritön ja unisex. Itse en välttämättä olisi osannut olettaa hänen suuntautuneisuuttaankaan ensivaikutelman perusteella. Ollin näköisiä nörtähtäviä pitkätukkia näkee myös vaikka it-puolella, eikä näistä moni välttämättä ole mikään viherihminen.
Mielestäni pitkä tukka on miehellä on ok, josta se on siisti, mutta nuttura ei sovi miehelle. En vaan pääse siitä yli, se tekee liian feminiinisen vaikutelman. O on myös ihmisenä liian tosikko omaan makuun. Peukuta, jos ottaisit Ollin tyyppisen miehen, pitkätukan nutturalla, alapeukku jos ei ole omaan makuun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi nuo osallistujat ottavat tämän niin vakavasti? Tämähän on viihdeohjelma. Sitä ollaan lähdetty mukaan ihan hassuun formaattiin ja kyllähän he, fiksut, aikuiset, sivistyneet ihmiset tietävät, että parisuhteen onnistumismahdollisuus on prosentin luokkaa.
Miksei vaan olla mukana ohjelmassa, sovitusti, olla ystävällinen tuolle kumppanille ja ohjelman lopussa sitten antaa ystävälliset pakit? En tajua, en, miksi stressata tällaisesta?! Tästä pääsee pois ja elämä jatkuu.
Koko ohjelman idea on juuri siinä, että tämä otetaan vakavasti. Mennään siis ihan virallisesti ja juridisesti pätevästi, oikeasti ja heti naimisiin. Pidetään myös ihan oikeat häät sukulaisineen ja ystävineen. Tässä on todellakin tarkoitus olla tosimielellä mukana eikä leikkimässä. Onnistuminen ei tässä formaatissa suinkaan ole prosentin luokkaa, vaan, ainakin Suomessa, 33,33%. Se on huikea luku tämäntyyppiseen ohjelmaan.
Vierailija kirjoitti:
Matala arvosana kämpästä voi sikäli satuttaa, että jos siitä on pyritty tekemään omannäköinen ja viihtyisä, niin tulet käytännössä kommentoineeksi toisen luomusta. Kämpässä on kuitenkin monta asiaa, joihin on päässyt itse keksimään ratkaisunsa.
Ymmärrettävää. Mutta samasta syystä toinen voi kokea, että ei vain voi kehua kämppää, jossa ei tosiasiassa itse ikimaailmassa haluaisi asua. Varsinkin kun on tarkoitus parisuhdetta olla rakentamassa. Ainakin itse olisin tästä syystä rehellinen tässä asiassa, vaikka olisikin riski että toinen siitä loukkaantuu. Jos nimittäin suhde jatkuisi niin pitkälle että oltaisiin kohta etsimässä yhteistä kämppää, ja siinä vaiheessa sitten totuus paljastuisi, niin kumppanini kokisi takuulla tulleensa petetyksi jos olisin esittänyt että hänen asuntonsa on mielestäni kiva ja kehuttava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Katjan ongelma on varmaan se, ettei hän koe Ollia laisinkaan seksuaalisesti kiinnostavaksi. Onko noilla parien muodostavilla ollut kuvia heistä ollenkaan?
Katja on ’Kauppislainen’(ulkonäöltään) - eli aina melko huoliteltu ja vaatetyyli tuota lakkia myöten kauppakorkealainen. - pompulapää-Olli pyöreine silmälaseineen taas perus-ikiopiskelija-vihreä-humanisti (Tiedän, etteivät nämä pidä paikkansa faktuaalisesti. Nyt puhun vain ulkonäöstä!)
Katja on kaukana kauppislaisesta, siihe tyyliin mieltyy tänä päivänä enemmän irtoripset, paljon meikkiä, koruja ja blingiä. Katjan tyyli taas on aika väritön ja unisex. Itse en välttämättä olisi osannut olettaa hänen suuntautuneisuuttaankaan ensivaikutelman perusteella. Ollin näköisiä nörtähtäviä pitkätukkia näkee myös vaikka it-puolella, eikä näistä moni välttämättä ole mikään viherihminen.
Mielestäni pitkä tukka on miehellä on ok, josta se on siisti, mutta nuttura ei sovi miehelle. En vaan pääse siitä yli, se tekee liian feminiinisen vaikutelman. O on myös ihmisenä liian tosikko omaan makuun. Peukuta, jos ottaisit Ollin tyyppisen miehen, pitkätukan nutturalla, alapeukku jos ei ole omaan makuun.
Pitkätukka nutturalla on ihana, mutta muuten Olli ei ole mun makuuni, vaikka ihan kivannäköinen onkin. Pidän kapeammista ja kulmikkaammista piirteistä miehellä. Persoonallisuudesta en (vielä) osaa sanoa, kissan omistaminen on positiivinen juttu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kun on penätty, että miksei Katja voi edes näytellä kiinnostunutta tuon ohjelman ajan. Itse varmaan tekisin
En huomannutkaan, että Katja teilasi Ollin asunnon. Mitä hän siis siitä sanoi?
Antoi arvosanaksi (!) seiska puoli ja kulki nyrpeänä Ollin perässä. Arvosteli biojäteastian puuttumista. Ei ensimmäistäkään myönteistä kommenttia.
Katja on vähän lukossa.
Eihän tuossa olisi mitään arvosanaa kuulunut antaa vaan jotain tyyliin ”ihan kiva poikamiesasunto”, ”ikkunat vois olla isommat niin tulisi enempi valoa” tms. Toisen kodin arvottaminen millään arvosanalla on melko kornia.Pitää muistaa, että Katja vain vastasi kysymykseen. Olli kysymyksellään asetti Katjan tilanteeseen, jossa hänen oli pakko sanoa jokin arvosana. Ollin kysymys oli yhtä ongelmallinen kuin Katjan vastaus.
Totta on että arvosanan kyseleminen on vähän kiusallista ja asettaa toisen hankalaan tilanteeseen. Mutta silti: Ihmisen ei ole pakko vastata, vaikka häneltä kysytään jotain. Ei O asettanut K:ta tilanteeseen, jossa on pakko sanoa arvosana. Jokainen meistä itse asettaa omat rajansa ja on tietyssä mielessä aikuismaista omista rajoista kiinni pitämistä, jos jättää vastaamatta liian kiusallisiin kysymyksiin.
On totta että ei ole pakko vastata, mutta yhtä lailla ei ole pakko tuollaista kysyäkään. Siis vastuu tilanteen sujumisesta siten kuin sujui oli sekä Ollilla että Katjalla. Miksi silti ainoastaan Katjan käytöstä arvostellaan ja kummastellaan?
Itse en ole arvostellut heistä kumpaakaan, mutta yritän arvata syytä miksi joku arvostelee vain Katjaa. Hmm. Arvosanan kysyminen ei ole varsinaisesti töykeää eikä epäkohteliasta vaan se enemmänkin mielestäni kielii huonosta itsetunnosta (kun kaipaa muilta hyväksyntää/kehuja). Huonon arvosanan sanominen toisen kodista taas on epäkohteliasta tai töykeää. Ihmisten on varmaan helpompi empatiseerata huonoitsetuntoista käytöstä kuin epäkohteliasta käytöstä.
Osut varmaan oikeaan siinä, että tuota arvosanan kysymistä ei yleisesti pidetä yhtä huonona käytöksenä kuin kysymykseen rehellisesti vastaamista. Itse olen tästä eri mieltä kuin valtaväestö, ja pidän sitäkin epäkohteliaana ja huonona käytöksenä, että odottaa toisen ihmisen kannattelevan omaa huonoa itsetuntoaan.
Olli olisi kysymyksen sijaan voinut vaikka kertoa Katjalle, miksi on valinnut kyseisen asunnon kodikseen ja mistä asioista hän itse siellä erityisesti pitää ja miksi. Katja olisi voinut tähän sitten reagoida kertomalla omista mieltymyksistään ja siitä, missä jutuissa on samoilla linjoilla, missä ei, ja miksi. Tästä olisi syntynyt rakentava keskustelu jossa osapuolet olisivat oppineet tuntemaan toisiaan. Mutta kun Olli esitti tuollaisen "anna arvosana" -kysymyksen, hän ikään kuin pakotti Katjan joko ilmaisemaan samanmielisyyttä tai sitten olemaan töykeä. Se on (hienovaraista, lievää) manipulointia, koska yleinen oletus on, että ihmiset eivät kehtaa antaa huonoa arvosanaa. Ei siis itse asiassa yhtään kivaa käytöstä myöskään Ollilta, mutta tämän tyylinen manipulointi kuitenkin jää monilta huomaamatta, eikä sitä siksi pidetä edes mainitsemisen arvoisena, vaikka siitä tulee toiselle osapuolelle epämiellyttävä olo.
No höh, onpä ryppyotsaista, Olli heitti tuon kevennykseksi ja Katja ei kyennyt yhtään olemaan muuta kuin kriittinen. Eihän tuohon olisi ollut pakko vastata numerolla, olis voinu heittää "kiva kämppä" tms. neutraalin kohteliaisuuden. Mutta Katja on valinnut murrosikäisen kaikesta haastavan tyylin. Tämän päivän Hesarissa oli juttua kuinka älykkyys ja huumorintaju korreloi. Harmittavasti Katja ei kykene näyttämään yhtään tuota huumorintajupuoltaan. Varmasti kahden täysin tuntemattoman kohtaamisissa ja tapojen yhteensovittamisissa tulee vastaan paljon sellaista jonka luulisi älykkäällä aiheuttavan mustaa huumoria tai johon olisi voinut reagoida oivaltavalla heitolla mökötyksen sijaan.
Puhumme tässä nyt vähän toistemme ohi. Ei tietenkään olisi ollut pakko vastata tavalla X, mutta se ei ollut pointtini. Yritän sanoa, että Ollin kysymys ei ollut hyvää käytöstä. Sen voi yrittää selitellä kevennykseksi, mitä se ei tosiasiassa ole. Oikeasta kevennyksestä tulee muille hyvä mieli, kun taas tällaisesta heitosta tulee sellainen epämääräisen vaivautunut fiilis, ihan riippumatta siitä, miten siihen valitaan vastata. Siis sekä Olli että Katja käyttäytyivät tökerösti, Olli siksi että esitti kevennykseksi verhotun manipulatiivisen heiton, ja Katja siksi että meni lankaan eikä väistänyt manipulointiyritystä esim. huumorin keinoin.
En haluaisi kummankaan tyylistä ihmistä kohdata alttarilla.
Jatkan vielä.
Viime kauden Miinahan oli mestari siinä, että kun toiselta tuli sammakko suusta, hän riensi pelastamaan tilanteen huumorilla. Vaikka tilanteesta näennäisen kivasti tuolla tavoin selvitäänkin, ikävät heitot ovat silti edelleen ikäviä heittoja, ja luovat suhteeseen vähitellen kurjaa tunnelmaa.
No eikös nuo olekin jo eronneet, aikansa kutakin.
Veikkasinkin ohjelman aikana, että eroavat ennemmin tai myöhemmin. Mielenkiintoiseksi koin sen, että osa kommentoijista ei pitänyt Heikin letkautteluja mitenkään ikävinä tai ongelmallisina, ja tätä perusteltiin sillä kuinka Miinakin ne "osaa ottaa huumorilla". Nehän olivat vielä selvästi pahempia kuin nämä Ollin pari hajanaista epämääräistä lievän passiivis-aggressiivista heittoa, joista vain toinen on sanottu puolisolle suoraan (toinen oli se "Katja on minulle velkaa").
Minun mielestä tuohon ohjelmaan menevät kylläkin ovat tietyssä mielessä puolisoilleen velkaa sen, että yrittävät täysillä tutustua ja panostaa. Ihastumista tai tunteita eivät ole velkaa. Mutta kyllä siinä tietty velvoite tutustumiseen panostamisesta syntyy kun tuohon osallistuu.
Miksi sanoa toiselle noin että on jotain velkaa. Todella syyllistävää. Miksi ei asetu toisen tilanteeseen ja yritä auttaa toista. Voisi vaikka keskustella asiasta ja kysyä että voiko itse tehdä jotain toisen hyväksi. Jos huomaa, että toinen ei pysty etenemää samassa tahdissa ja on lukossa tms. Se että käy päälle (henkisesti) voi saada toisen vielä kauemmaksi. Huoh taas.
Ei kai se sitä Katjalle sanonutkaan, että "sinä olet minulle velkaa". Vaan yksinollessaan pohdiskeli asiaa kameroille. [/quote
Ahaa. No periaatteessa sama asia jos ei sisäistä asian pointtia. Ajatukset = teot ..no mutta voihan O vielä tajuta asian ja homma kirkastuu ja lamppu syttyy.
Monissa kommenteissa sivuutetaan täysin se, että Ollihan jatkoi "...ja minä olen Katjalle velkaa [yrittää tätä suhdetta tosissaan]". Ei siis ollut mitään vastuun sysäämistä vain toiselle.
Tuo "minäkin olen velkaa" kuulosti kyllä vähän sellaiselta afterthought-henkiseltä. Siis että henkilön ajatukset ovat oikeasti kiinni lähinnä siinä että toinen on hänelle velkaa, vaikka asiasta puhuessa hän muistaa muodon vuoksi mainita tilanteen olevan myös toiseen suuntaan sama. Ikään kuin hän ajattelisi että hän itse suorittaa jo tätä velkaansa aktiivisesti, kun taas toinen osapuoli ei tee samoin. Jos Olli ajattelee noin, hän on mielestäni väärässä. Kumpikin tuon parin osapuoli tarvitsee ja haluaa toisen kannattelevan itseään. Sillä tavalla ei toimivaa suhdetta synny. Sen sijaan että miettii mitä toinen osapuoli voisi tehdä minun hyväkseni, kannattaisi miettiä mitä itse voisi tehdä toisen hyväksi, ja unohtaa sen toisen vastuun pohtiminen ihan kokonaan. Keskittyä siis vain omaan tekemiseen.
Voi olla että ylitulkitsen ohjelmassa näkemääni. Jännä nähdä miten tilanne tästä kehittyy.
Huomasiko kukaan 😯? Itse tuli katsottua häämatkajaksobniin sivusilmällä, että en huomannut, Katja siirsi vaivihkaa sormuksen toiseen käteen.
https://www.iltalehti.fi/viihdeuutiset/a/fa93aa62-badf-4882-8860-eb6f79…
Jos jotain tämä ohjelma on opettanut ulkonäöstä, niin sen että pelkkä kuva ei kerro oikein mitään. Pitää olla videokuvaa, josta näkyy olemusta jne. Tätä on kai näytettykin hakijoille, kun ollaan varmistettu ettei tule ulkonäöllisestä mahdotonta tapausta.
Esimerkiksi Miina oli jo kuvassa miellyttävä, mutta videolla vielä paljon lähestyttävämmän oloinen. En osannut kuvasta katsoa, millainen persoona muuta kuin hymyilevä (kaikkia kehoitetaan hymyilemään kuvalle, mutta Miinan hymy viesti hyvää mieltä!) ja hänelle olisi varmaan helppo jutella kuten jaksoista näkyikin, että sellainen hän on. Kuva kertoo jotain, mutta pinta on vain pintaraapaisu!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä kun on penätty, että miksei Katja voi edes näytellä kiinnostunutta tuon ohjelman ajan. Itse varmaan tekisin
En huomannutkaan, että Katja teilasi Ollin asunnon. Mitä hän siis siitä sanoi?
Antoi arvosanaksi (!) seiska puoli ja kulki nyrpeänä Ollin perässä. Arvosteli biojäteastian puuttumista. Ei ensimmäistäkään myönteistä kommenttia.
Katja on vähän lukossa.
Eihän tuossa olisi mitään arvosanaa kuulunut antaa vaan jotain tyyliin ”ihan kiva poikamiesasunto”, ”ikkunat vois olla isommat niin tulisi enempi valoa” tms. Toisen kodin arvottaminen millään arvosanalla on melko kornia.Pitää muistaa, että Katja vain vastasi kysymykseen. Olli kysymyksellään asetti Katjan tilanteeseen, jossa hänen oli pakko sanoa jokin arvosana. Ollin kysymys oli yhtä ongelmallinen kuin Katjan vastaus.
Totta on että arvosanan kyseleminen on vähän kiusallista ja asettaa toisen hankalaan tilanteeseen. Mutta silti: Ihmisen ei ole pakko vastata, vaikka häneltä kysytään jotain. Ei O asettanut K:ta tilanteeseen, jossa on pakko sanoa arvosana. Jokainen meistä itse asettaa omat rajansa ja on tietyssä mielessä aikuismaista omista rajoista kiinni pitämistä, jos jättää vastaamatta liian kiusallisiin kysymyksiin.
On totta että ei ole pakko vastata, mutta yhtä lailla ei ole pakko tuollaista kysyäkään. Siis vastuu tilanteen sujumisesta siten kuin sujui oli sekä Ollilla että Katjalla. Miksi silti ainoastaan Katjan käytöstä arvostellaan ja kummastellaan?
Itse en ole arvostellut heistä kumpaakaan, mutta yritän arvata syytä miksi joku arvostelee vain Katjaa. Hmm. Arvosanan kysyminen ei ole varsinaisesti töykeää eikä epäkohteliasta vaan se enemmänkin mielestäni kielii huonosta itsetunnosta (kun kaipaa muilta hyväksyntää/kehuja). Huonon arvosanan sanominen toisen kodista taas on epäkohteliasta tai töykeää. Ihmisten on varmaan helpompi empatiseerata huonoitsetuntoista käytöstä kuin epäkohteliasta käytöstä.
Osut varmaan oikeaan siinä, että tuota arvosanan kysymistä ei yleisesti pidetä yhtä huonona käytöksenä kuin kysymykseen rehellisesti vastaamista. Itse olen tästä eri mieltä kuin valtaväestö, ja pidän sitäkin epäkohteliaana ja huonona käytöksenä, että odottaa toisen ihmisen kannattelevan omaa huonoa itsetuntoaan.
Olli olisi kysymyksen sijaan voinut vaikka kertoa Katjalle, miksi on valinnut kyseisen asunnon kodikseen ja mistä asioista hän itse siellä erityisesti pitää ja miksi. Katja olisi voinut tähän sitten reagoida kertomalla omista mieltymyksistään ja siitä, missä jutuissa on samoilla linjoilla, missä ei, ja miksi. Tästä olisi syntynyt rakentava keskustelu jossa osapuolet olisivat oppineet tuntemaan toisiaan. Mutta kun Olli esitti tuollaisen "anna arvosana" -kysymyksen, hän ikään kuin pakotti Katjan joko ilmaisemaan samanmielisyyttä tai sitten olemaan töykeä. Se on (hienovaraista, lievää) manipulointia, koska yleinen oletus on, että ihmiset eivät kehtaa antaa huonoa arvosanaa. Ei siis itse asiassa yhtään kivaa käytöstä myöskään Ollilta, mutta tämän tyylinen manipulointi kuitenkin jää monilta huomaamatta, eikä sitä siksi pidetä edes mainitsemisen arvoisena, vaikka siitä tulee toiselle osapuolelle epämiellyttävä olo.
No höh, onpä ryppyotsaista, Olli heitti tuon kevennykseksi ja Katja ei kyennyt yhtään olemaan muuta kuin kriittinen. Eihän tuohon olisi ollut pakko vastata numerolla, olis voinu heittää "kiva kämppä" tms. neutraalin kohteliaisuuden. Mutta Katja on valinnut murrosikäisen kaikesta haastavan tyylin. Tämän päivän Hesarissa oli juttua kuinka älykkyys ja huumorintaju korreloi. Harmittavasti Katja ei kykene näyttämään yhtään tuota huumorintajupuoltaan. Varmasti kahden täysin tuntemattoman kohtaamisissa ja tapojen yhteensovittamisissa tulee vastaan paljon sellaista jonka luulisi älykkäällä aiheuttavan mustaa huumoria tai johon olisi voinut reagoida oivaltavalla heitolla mökötyksen sijaan.
Puhumme tässä nyt vähän toistemme ohi. Ei tietenkään olisi ollut pakko vastata tavalla X, mutta se ei ollut pointtini. Yritän sanoa, että Ollin kysymys ei ollut hyvää käytöstä. Sen voi yrittää selitellä kevennykseksi, mitä se ei tosiasiassa ole. Oikeasta kevennyksestä tulee muille hyvä mieli, kun taas tällaisesta heitosta tulee sellainen epämääräisen vaivautunut fiilis, ihan riippumatta siitä, miten siihen valitaan vastata. Siis sekä Olli että Katja käyttäytyivät tökerösti, Olli siksi että esitti kevennykseksi verhotun manipulatiivisen heiton, ja Katja siksi että meni lankaan eikä väistänyt manipulointiyritystä esim. huumorin keinoin.
En haluaisi kummankaan tyylistä ihmistä kohdata alttarilla.
Jatkan vielä.
Viime kauden Miinahan oli mestari siinä, että kun toiselta tuli sammakko suusta, hän riensi pelastamaan tilanteen huumorilla. Vaikka tilanteesta näennäisen kivasti tuolla tavoin selvitäänkin, ikävät heitot ovat silti edelleen ikäviä heittoja, ja luovat suhteeseen vähitellen kurjaa tunnelmaa.
No eikös nuo olekin jo eronneet, aikansa kutakin.
Veikkasinkin ohjelman aikana, että eroavat ennemmin tai myöhemmin. Mielenkiintoiseksi koin sen, että osa kommentoijista ei pitänyt Heikin letkautteluja mitenkään ikävinä tai ongelmallisina, ja tätä perusteltiin sillä kuinka Miinakin ne "osaa ottaa huumorilla". Nehän olivat vielä selvästi pahempia kuin nämä Ollin pari hajanaista epämääräistä lievän passiivis-aggressiivista heittoa, joista vain toinen on sanottu puolisolle suoraan (toinen oli se "Katja on minulle velkaa").
Minun mielestä tuohon ohjelmaan menevät kylläkin ovat tietyssä mielessä puolisoilleen velkaa sen, että yrittävät täysillä tutustua ja panostaa. Ihastumista tai tunteita eivät ole velkaa. Mutta kyllä siinä tietty velvoite tutustumiseen panostamisesta syntyy kun tuohon osallistuu.
Miksi sanoa toiselle noin että on jotain velkaa. Todella syyllistävää. Miksi ei asetu toisen tilanteeseen ja yritä auttaa toista. Voisi vaikka keskustella asiasta ja kysyä että voiko itse tehdä jotain toisen hyväksi. Jos huomaa, että toinen ei pysty etenemää samassa tahdissa ja on lukossa tms. Se että käy päälle (henkisesti) voi saada toisen vielä kauemmaksi. Huoh taas.
Ei kai se sitä Katjalle sanonutkaan, että "sinä olet minulle velkaa". Vaan yksinollessaan pohdiskeli asiaa kameroille. [/quote
Ahaa. No periaatteessa sama asia jos ei sisäistä asian pointtia. Ajatukset = teot ..no mutta voihan O vielä tajuta asian ja homma kirkastuu ja lamppu syttyy.
Monissa kommenteissa sivuutetaan täysin se, että Ollihan jatkoi "...ja minä olen Katjalle velkaa [yrittää tätä suhdetta tosissaan]". Ei siis ollut mitään vastuun sysäämistä vain toiselle.
Tuo "minäkin olen velkaa" kuulosti kyllä vähän sellaiselta afterthought-henkiseltä. Siis että henkilön ajatukset ovat oikeasti kiinni lähinnä siinä että toinen on hänelle velkaa, vaikka asiasta puhuessa hän muistaa muodon vuoksi mainita tilanteen olevan myös toiseen suuntaan sama. Ikään kuin hän ajattelisi että hän itse suorittaa jo tätä velkaansa aktiivisesti, kun taas toinen osapuoli ei tee samoin. Jos Olli ajattelee noin, hän on mielestäni väärässä. Kumpikin tuon parin osapuoli tarvitsee ja haluaa toisen kannattelevan itseään. Sillä tavalla ei toimivaa suhdetta synny. Sen sijaan että miettii mitä toinen osapuoli voisi tehdä minun hyväkseni, kannattaisi miettiä mitä itse voisi tehdä toisen hyväksi, ja unohtaa sen toisen vastuun pohtiminen ihan kokonaan. Keskittyä siis vain omaan tekemiseen.
Voi olla että ylitulkitsen ohjelmassa näkemääni. Jännä nähdä miten tilanne tästä kehittyy.
Aikamoiselta ylitulkinnalta parin lauseen perusteella tehtynä kyllä kuulostaa minun korvaani.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi nuo osallistujat ottavat tämän niin vakavasti? Tämähän on viihdeohjelma. Sitä ollaan lähdetty mukaan ihan hassuun formaattiin ja kyllähän he, fiksut, aikuiset, sivistyneet ihmiset tietävät, että parisuhteen onnistumismahdollisuus on prosentin luokkaa.
Miksei vaan olla mukana ohjelmassa, sovitusti, olla ystävällinen tuolle kumppanille ja ohjelman lopussa sitten antaa ystävälliset pakit? En tajua, en, miksi stressata tällaisesta?! Tästä pääsee pois ja elämä jatkuu.Koko ohjelman idea on juuri siinä, että tämä otetaan vakavasti. Mennään siis ihan virallisesti ja juridisesti pätevästi, oikeasti ja heti naimisiin. Pidetään myös ihan oikeat häät sukulaisineen ja ystävineen. Tässä on todellakin tarkoitus olla tosimielellä mukana eikä leikkimässä. Onnistuminen ei tässä formaatissa suinkaan ole prosentin luokkaa, vaan, ainakin Suomessa, 33,33%. Se on huikea luku tämäntyyppiseen ohjelmaan.
33,3%? Eihän noista pareista ole vissiin kun muutama yhdessä, muut on eronneet. Eikö avioliiton tarkoitus ole olla yhdessä siihen kunnes kuolema erottaa. Ja tämä kausi on vaikka kuinka mones ja pareja ollut reippaasti. Onnistuminen on varmaan max 20%"eli todella huono, jos normisti noin puolet naimisiin menneistä eroaa ja 50% pysyy yhdessä.
Olen samaa mieltä, ja toivoisin myös, ettei noihin erään henkilön väitteisiin puututtaisi millään tavalla, koskivat ne sitten dildoja tai pariskunnan eripuraa tai mitä tahansa, mitä ei tv:n välityksellä voi todentaa. Tuo yksi sekopää on jauhanut täällä niin paljon puutaheinää, että itselläni ainakin meni kuppi nurin ja ilmoitan nuo viestit asiattomiksi aina.
Jos jotain "järkyttäviä paljastuksia" on pariskunnista tiedossa, niin aikanaan ne kyllä tulevat ilmi ja ihmiset osaavat muodostaa oman mielipiteensä. Tuollainen etukäteen mielikuvien syöttäminen vain kääntyy itseään vastaan.