Lue keskustelun säännöt.
Ensitreffit Alttarilla Official 2019
Kommentit (7445)
Vaikka nämä ovatkin naimisissa, kyllä tässä alussa pitäisi parien lähinnä deittailla ja tutustua, ei heti ruotia ja rääpiä kaikkia traumojaan ja väkisin yrittää arkea. Tehdä mukavia asioita yhdessä, nauttia yhdessäolosta ja lopettaa ylianalysointi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro toki mistä uskonnosta on kysymys? Todella erikoinen "ilmiasu" tuolla uskolla Heidin elämässä. Mutta kieltämättä tuli mieleen, että jotain yhteyttä uskontoon on, kun Kari Kanala nimenomaan heille, Heidille ja Oskarille siis, toivotti siunausta.
Heidin Fb-kavereita katsoin, kaksi ensimmäistä miespuolista jotka olivat tykäänneet hänen profiilikuvastaan. Toisen miehen edellinen päivitys koski alkoholia, toisen huumeita (pitäisi vapauttaa). Että sellaista...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta se 40v festareilla käynti ole mikään ongelma tai outous. Johtuen ehkä siitä, että itsekin 45v näin teen 50v mieheni kanssa, käytiin nuorena ja nyt taas kun pahimmat pikkulapsiajat on takana. Mutta tuo väärinymmärretyn glitterprinsessan draamailu on muuten täysin käsittämätöntä.
Ei tietenkään se ole se outous. Outoa on se glittermeikki, vaeltaminen festarialueella, itsensä kuvaaminen yläkulmasta, laulun sanojen tapailu ja kaiken tämän kuvamateriaalin uudelleen katseleminen ja eläminen festareiden jälkeen.
No en ole tätä jaksoa vielä nähnyt, mutta en nyt itse kyllä pidä festari-irrottelua, bilettämistä, ja samojen asioiden tekemistä, mitä nuoretkin jne mitenkään sopimattomana aikuisellekaan. Ei nelikymppisen tarvitse vapaa-ajallaan olla hillitty, hallittu, ja aina kypsä käytökseltään. Kunhan se irrottelu ja hassuttelu on yksi osa elämää, ei hallitseva piirre.
Täällä on ollut muutama tosi oivaltava ajatus Heidin ja Oskarin tilanteesta. Ohjelma on kaiken kaikkiaan meille katsojille mielettömän hyvä mahdollisuus asettua hetkeksi sivustakatsojaksi ja ymmärtää sen avulla syvemmin omia ajatuksia ja kokemuksia. Se on mitä mainioin tilaisuus kehittyä ihmisenä. Siksi en lähtisi valitsemaan niin vahvasti omaa puoltani ja sitä kautta lujittamaan omia ajatuksiani ja kokemuksiani, vaan pohtimaan jokaisen osallistujan tilannetta oikeasti sieltä sivustakatsojan roolista käsin.
Mormoonit? Heidän systeemiin voisi sopia tuo kullattu Raamattu. Mä en ole kyllä huomannut sellaista ohjelmassa. Mutta Fb-taustakuva Heidillä taisi olla joku enkeli. Ja mormooneilla on oudolla tavalla tuo bailaaminen hyväksytty, ilman alkoholia tosin. Niin ja kahvikin on kielletty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häiriö kirjoitti:
Heidiä katsellessa tulee kauheet dejavuut päälle. Lähes kaksikymmentä vuotta olin liitossa aivan samanlaisen naisen kanssa. Vilunväristykset menee selkää pitkin kun ajattelen millaista tuskaa se oli.
Aivan satavarmaa on, että jos ei tätä napakymppi-episodia olisi tullut, niin joku saman kokoluokan keissi olisi aiheuttanut täysin saman reaktion. Tällaiset ihmiset löytävät aina jonkin syyn mistä saavat riidan aikaan, ja sen jälkeen he piiskaavat itse itsensä sellaiseen raivoon, että sitä ei kukaan ulkopuolinen voi enää saada sammumaan.
Kuvaan kuuluu, että jälkiselvittelyissä tämä raivostuja haluaa valtavasti pahoitteluja ja anteeksipyyntöjä, vaikka itse on aiheuttanut koko tilanteen!!! Eli henkilö ei suostu ottamaan mitään vastuuta käytöksestään.
Kokemukseni mukaan kuvio säilyy samana läpi koko elämän, persoonallisuus ei aikuisella enää helposti muutu.
No, te ette vain ehkä sopineet yhteen.
Oikean ihmisen kanssa olen tasapainoinen ja toimiva. Tunneköyhässä ilmastossa minusta tulee tuollainen, koska psyyke ei kestä tilannetta.
Joo aivan varmasti. Sori nyt vaan mutta en usko hetkeäkään, eikö ole muuten vapauttavaa ajatella että omatkin puutteet ovat aina jonkun muun syytä? ”Olen hirveä ihminen koska SINÄ olet tunneköyhä!” Vastuuta ei tarvitse koskaan kantaa itse ja aina jossain muussa on vika.
Olet kuin harvinainen yksisarvinen, jos sinulla on hyvä olla kaikkien kanssa ja saat tarpeesi tyydytettyä ihmisen kuin ihmisen kanssa. Ai mutta kappas, et sinäkään viihtynyt eksäsi kanssa.
Se ei ole toisen vika, etteivät kaikki sovi toisilleen.
Huonosti käyttäytyminen on aina ihmisen oma vika. Ja ihmisen psyyke ei toimi niin että toisen kanssa ollaan pershäiriöisiä ja toisten kanssa seesteisiä ja normaaleja. Jos käytöksesi on kuin pershäiriöisen niin silloin olet sellainen.
En ole persoonallisuushäiriöinen vaan traumatisoitunut lapsuuden perhehelvetistä. Jos puolisoni tekisi trauman toistavia asioita, siirryn traumakäytökseen. Jos hän taas toimii kuten normaali ja tasapainoinen ihminen, olen itsekin sellainen.
Terveyskirjasto:
”Persoonallisuushäiriöt ovat luonteeltaan kehityksellisiä tiloja, jotka alkavat lapsuudessa, nuoruudessa tai viimeistään nuorella aikuisiällä. Persoonallisuuden muutoksella ymmärretään myöhemmin aikuisiällä tapahtunutta muutosta, joka on muun psykiatrisen sairauden, aivovamman tai muun sairauden tai pitkittyneen stressin seurausta.
—
Persoonallisuushäiriöt ovat yleisiä ongelmia. Arvioiden mukaan 5–15 % aikuisista kärsii erilaisista persoonallisuushäiriöistä. Persoonallisuuden häiriöiden syntyyn vaikuttavat erilaiset perinnölliset ja sikiökautiset tekijät, samaistumiset vanhempien käytökseen ja erilaiset lapsuuden aikaiset kokemukset ja traumat.”
Mä en muuten usko että Heidi tai Oskari kumpikaan kirjoittelisi tässä ketjussa. Nuo potentiaalisesti heidän kirjoittamat viestit on lähes täydellisellä suomen kielellä kirjoitettu, ja en usko, että kummallakaan on sellaista kirjallista lahjakkuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mormoonit? Heidän systeemiin voisi sopia tuo kullattu Raamattu. Mä en ole kyllä huomannut sellaista ohjelmassa. Mutta Fb-taustakuva Heidillä taisi olla joku enkeli. Ja mormooneilla on oudolla tavalla tuo bailaaminen hyväksytty, ilman alkoholia tosin. Niin ja kahvikin on kielletty.
siinähän se pöydällä on koko ajan kun heidi kertoo sekavia tarinoita
Vierailija kirjoitti:
Ei vitsit tuo Heidi on aika jäätävä tuossa uusimmassa jaksossa. Run, Oskari, run! Kyselee tirskumista pidätellen, että "eikö sinua kiinnosta tietää miksi mä olen tällainen". Tulee fiilis että ei ole H:n kaveripiirissä eka kerta, kun pahaa-aavistamattomia miehiä viedään kuin litran mittaa ja sitten naureskellaan asialle tyttöjen kesken illanistujaisissa kuin hyvällekin vitsille.
Minusta Heidi ei todellakaan tirskunut, kun kysyi, eikö Oskaria kiinnosta tietää, vaan pidätteli itkuaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta se 40v festareilla käynti ole mikään ongelma tai outous. Johtuen ehkä siitä, että itsekin 45v näin teen 50v mieheni kanssa, käytiin nuorena ja nyt taas kun pahimmat pikkulapsiajat on takana. Mutta tuo väärinymmärretyn glitterprinsessan draamailu on muuten täysin käsittämätöntä.
Ei tietenkään se ole se outous. Outoa on se glittermeikki, vaeltaminen festarialueella, itsensä kuvaaminen yläkulmasta, laulun sanojen tapailu ja kaiken tämän kuvamateriaalin uudelleen katseleminen ja eläminen festareiden jälkeen.
No en ole tätä jaksoa vielä nähnyt, mutta en nyt itse kyllä pidä festari-irrottelua, bilettämistä, ja samojen asioiden tekemistä, mitä nuoretkin jne mitenkään sopimattomana aikuisellekaan. Ei nelikymppisen tarvitse vapaa-ajallaan olla hillitty, hallittu, ja aina kypsä käytökseltään. Kunhan se irrottelu ja hassuttelu on yksi osa elämää, ei hallitseva piirre.
no tuolla tapauksessa se hassuttelu vaikuttaisi olevan hallitseva piirre kun kotona on ilmapalloja, naamassa kimaltelevia hippuja ja kahvilassa moshataan festarivideota katsellessa, mut kukin tavallaan tietty
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häiriö kirjoitti:
Heidiä katsellessa tulee kauheet dejavuut päälle. Lähes kaksikymmentä vuotta olin liitossa aivan samanlaisen naisen kanssa. Vilunväristykset menee selkää pitkin kun ajattelen millaista tuskaa se oli.
Aivan satavarmaa on, että jos ei tätä napakymppi-episodia olisi tullut, niin joku saman kokoluokan keissi olisi aiheuttanut täysin saman reaktion. Tällaiset ihmiset löytävät aina jonkin syyn mistä saavat riidan aikaan, ja sen jälkeen he piiskaavat itse itsensä sellaiseen raivoon, että sitä ei kukaan ulkopuolinen voi enää saada sammumaan.
Kuvaan kuuluu, että jälkiselvittelyissä tämä raivostuja haluaa valtavasti pahoitteluja ja anteeksipyyntöjä, vaikka itse on aiheuttanut koko tilanteen!!! Eli henkilö ei suostu ottamaan mitään vastuuta käytöksestään.
Kokemukseni mukaan kuvio säilyy samana läpi koko elämän, persoonallisuus ei aikuisella enää helposti muutu.
No, te ette vain ehkä sopineet yhteen.
Oikean ihmisen kanssa olen tasapainoinen ja toimiva. Tunneköyhässä ilmastossa minusta tulee tuollainen, koska psyyke ei kestä tilannetta.
Joo aivan varmasti. Sori nyt vaan mutta en usko hetkeäkään, eikö ole muuten vapauttavaa ajatella että omatkin puutteet ovat aina jonkun muun syytä? ”Olen hirveä ihminen koska SINÄ olet tunneköyhä!” Vastuuta ei tarvitse koskaan kantaa itse ja aina jossain muussa on vika.
Olet kuin harvinainen yksisarvinen, jos sinulla on hyvä olla kaikkien kanssa ja saat tarpeesi tyydytettyä ihmisen kuin ihmisen kanssa. Ai mutta kappas, et sinäkään viihtynyt eksäsi kanssa.
Se ei ole toisen vika, etteivät kaikki sovi toisilleen.
Huonosti käyttäytyminen on aina ihmisen oma vika. Ja ihmisen psyyke ei toimi niin että toisen kanssa ollaan pershäiriöisiä ja toisten kanssa seesteisiä ja normaaleja. Jos käytöksesi on kuin pershäiriöisen niin silloin olet sellainen.
En ole persoonallisuushäiriöinen vaan traumatisoitunut lapsuuden perhehelvetistä. Jos puolisoni tekisi trauman toistavia asioita, siirryn traumakäytökseen. Jos hän taas toimii kuten normaali ja tasapainoinen ihminen, olen itsekin sellainen.
Terveyskirjasto:
”Persoonallisuushäiriöt ovat luonteeltaan kehityksellisiä tiloja, jotka alkavat lapsuudessa, nuoruudessa tai viimeistään nuorella aikuisiällä. Persoonallisuuden muutoksella ymmärretään myöhemmin aikuisiällä tapahtunutta muutosta, joka on muun psykiatrisen sairauden, aivovamman tai muun sairauden tai pitkittyneen stressin seurausta.—
Persoonallisuushäiriöt ovat yleisiä ongelmia. Arvioiden mukaan 5–15 % aikuisista kärsii erilaisista persoonallisuushäiriöistä. Persoonallisuuden häiriöiden syntyyn vaikuttavat erilaiset perinnölliset ja sikiökautiset tekijät, samaistumiset vanhempien käytökseen ja erilaiset lapsuuden aikaiset kokemukset ja traumat.”
Menee nyt ihan ohi ketjun aiheen, mutta vastaan silti.
En ole persoonallisuushäiriöinen, en ole esimerkiksi narsisti.
Jos koiraa on hakattu, se reagoi vaikkapa tietynlaisiin miehiin tai käden nostamiseen päänyläpuolelle. Tuollainen koira ei ole luonnehäiriöinen vaan peloteltu = traumatisoitunut. Sillä on voinut olla ihan tasainen ja hyvä luonne ja on edelleen, kunhan kukaan ei hakkaa sitä tai tee siltä vaikuttavia eleitä. Jos tekee, koira saattaa jähmettyä, laskea alleen, hyökätä tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Häiriö kirjoitti:
Heidiä katsellessa tulee kauheet dejavuut päälle. Lähes kaksikymmentä vuotta olin liitossa aivan samanlaisen naisen kanssa. Vilunväristykset menee selkää pitkin kun ajattelen millaista tuskaa se oli.
Aivan satavarmaa on, että jos ei tätä napakymppi-episodia olisi tullut, niin joku saman kokoluokan keissi olisi aiheuttanut täysin saman reaktion. Tällaiset ihmiset löytävät aina jonkin syyn mistä saavat riidan aikaan, ja sen jälkeen he piiskaavat itse itsensä sellaiseen raivoon, että sitä ei kukaan ulkopuolinen voi enää saada sammumaan.
Kuvaan kuuluu, että jälkiselvittelyissä tämä raivostuja haluaa valtavasti pahoitteluja ja anteeksipyyntöjä, vaikka itse on aiheuttanut koko tilanteen!!! Eli henkilö ei suostu ottamaan mitään vastuuta käytöksestään.
Kokemukseni mukaan kuvio säilyy samana läpi koko elämän, persoonallisuus ei aikuisella enää helposti muutu.
No, te ette vain ehkä sopineet yhteen.
Oikean ihmisen kanssa olen tasapainoinen ja toimiva. Tunneköyhässä ilmastossa minusta tulee tuollainen, koska psyyke ei kestä tilannetta.
Joo aivan varmasti. Sori nyt vaan mutta en usko hetkeäkään, eikö ole muuten vapauttavaa ajatella että omatkin puutteet ovat aina jonkun muun syytä? ”Olen hirveä ihminen koska SINÄ olet tunneköyhä!” Vastuuta ei tarvitse koskaan kantaa itse ja aina jossain muussa on vika.
Olet kuin harvinainen yksisarvinen, jos sinulla on hyvä olla kaikkien kanssa ja saat tarpeesi tyydytettyä ihmisen kuin ihmisen kanssa. Ai mutta kappas, et sinäkään viihtynyt eksäsi kanssa.
Se ei ole toisen vika, etteivät kaikki sovi toisilleen.
Huonosti käyttäytyminen on aina ihmisen oma vika. Ja ihmisen psyyke ei toimi niin että toisen kanssa ollaan pershäiriöisiä ja toisten kanssa seesteisiä ja normaaleja. Jos käytöksesi on kuin pershäiriöisen niin silloin olet sellainen.
En ole persoonallisuushäiriöinen vaan traumatisoitunut lapsuuden perhehelvetistä. Jos puolisoni tekisi trauman toistavia asioita, siirryn traumakäytökseen. Jos hän taas toimii kuten normaali ja tasapainoinen ihminen, olen itsekin sellainen.
Oskari on tosi tasapainoinen ja normaali ihminen. Mutta siis minusta tämä on vähän ikävää: jos puoliso tekee asian X, niin minä alan traumaoireilla. Ikään kuin trauma olisi puolison syytä? Toki jos puolison tuntee hyvin, voi traumaoireita jonkin verran ennakoida. Mutta esim Oskari ei voi tietää, mistä vanhasta traumasta Heidin käytös johtuu, koska tuntemista on niin vähän aikaa. Ei ole Oskarin velvollisuus välttää kuvitteellisia miinoja kanssakäymisessä, vaan molempien pitäisi tutustua rauhassa ja keskustella pidemmän tuntemisen jälkeen peloista ja huolista suhteessa. Traumat aiheuttavat hyvin herkästi persoonaallisuushäiriöistä oireilua, joten mielestäni ei kannata sanoa, että oma oireiluni riippuu puolisosta. Ei, se riippuu itsestä. Ei toinen ihminen voi tehdä ehjää, vaan vasta ehjä voi olla toisen ihmisen kanssa onnellinen.
Tällaiseen ohjelmaan ei saisi ottaa liian vahvasti valtavirrasta poikkeavia ja siitä identiteettinsä rakentaneita yksilöitä, koska se laskee onnistumisen todennäköisyyttä. Esimerkkeinä rahkapyöräpetri, bileheidi, älykatja.
Nämä tämän kauden yrittäjäihmiset ovat siinä ja tässä, että olisiko heidänkään elämäntyylinsä istunut hyvin juuri kenenkään kanssa, mutta onneksi kävi näin. Siinäkin on riskinsä, jos pistää yhteen kaksi rahkapetriä, jos yhteisestä harrastuksesta löytyy sisäisiä näkemyseroja, yhteisestä tekijästä tuleekin erottava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä toi Oskari kuvittelee?! Etrei asioita tarvi ikinä puhua! Että suhteessa vaan ollaan ja tehdään kivoja asioita eikä käsitellä asioita! Ei tossa napakymppijutussa ole kyse napakympistä vaan Oskarin tavasta salailla asiaa ja olla aina puhumatta. Itseäni loukkaisi, jos ei olisi kertonut napakympistä. On se nyt merkittävä tieto, että on ollut julkisuudessa jo aiemmin paria hakemassa. Ja morsian ollut tietämätön omissa häissä, että asiasta vitsaillaan. Auts.
Juokse Heidi. Oskari on vaikuttanut koko ajan passiivis-aggressiiviselta ja marttyyrilta, joka rakastaa uhriutua. Oskari haukkuu aina Heidiä kameroille eikä näe mitään vikaa omassa käytöksessä. Jos on ollut riita, niin se puhutaan eikä vaan sanota voidaanko mennä eteenpäin. Oskari ei sovi suhteeseen, koska ei halua puhua mistään. Alusta saakka ollut ongelmia puhua. Ei ihme, että Heidiä raivostuttaa kun vastassa ln seinä. Huono paritus tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei minusta se 40v festareilla käynti ole mikään ongelma tai outous. Johtuen ehkä siitä, että itsekin 45v näin teen 50v mieheni kanssa, käytiin nuorena ja nyt taas kun pahimmat pikkulapsiajat on takana. Mutta tuo väärinymmärretyn glitterprinsessan draamailu on muuten täysin käsittämätöntä.
Ei tietenkään se ole se outous. Outoa on se glittermeikki, vaeltaminen festarialueella, itsensä kuvaaminen yläkulmasta, laulun sanojen tapailu ja kaiken tämän kuvamateriaalin uudelleen katseleminen ja eläminen festareiden jälkeen.
No en ole tätä jaksoa vielä nähnyt, mutta en nyt itse kyllä pidä festari-irrottelua, bilettämistä, ja samojen asioiden tekemistä, mitä nuoretkin jne mitenkään sopimattomana aikuisellekaan. Ei nelikymppisen tarvitse vapaa-ajallaan olla hillitty, hallittu, ja aina kypsä käytökseltään. Kunhan se irrottelu ja hassuttelu on yksi osa elämää, ei hallitseva piirre.
no tuolla tapauksessa se hassuttelu vaikuttaisi olevan hallitseva piirre kun kotona on ilmapalloja, naamassa kimaltelevia hippuja ja kahvilassa moshataan festarivideota katsellessa, mut kukin tavallaan tietty
No edelleen en ole jaksoa nähnyt, mutta voisin kyllä itsekin hyvien bileiden jälkeen fiilistellä videoita ja kuvia sieltä. Yksin tai kavereiden kanssa. Ei se kai mitenkään outoa ole? Ehkä jonkun bilemeikin väsääminen vain fiilistelymielessä on jo vähän ouodon rajamailla, mutta noh, kokonaisuus ratkaisee.
Haluan kommentoida noin yleisellä tasolla aihetta persoonallisuushäiriöt. Jos ihmisellä on persoonallisuushäiriö, niin kyse on hyvin pitkäaikaisesta ja melko pysyvästä persoonallisuuden rakenteesta ja reagointityylistä, eli ihminen on ollut sellainen käytännössä koko aikuisikänsä, viitteitä siitä on voinut olla jo teini-iässä.
Mutta: esimerkiksi masennus tai traumatisoituminen voi aiheuttaa lyhytaikaisempaa persoonallisuushäiriötyyppistä reagointia ja käyttäytymistä. Esim. jotkut masentuneet vaikuttavat narsistisilta ollessaan siellä syvällä masennuksen alhossa, mutta eivät ole olleet narsistisen oloisia ennen masennusta eivätkä parannuttuaan masennuksesta. Tai traumatisoitunut voi sen trauman jälkeen alkaa vaikuttaa epävakaalta, mutta traumaterapian jälkeen epävakaa käytös poistuu. Silloin ei ole kyse persoonallisuushäiriöstä.
Toki parisuhteessa sekä persoonallisuushäiriöinen että muusta syystä persoonallisuushäiriöisen kaltaisesti käyttäytyvät on todella raskas ja ahdistava kumppani.
Vierailija kirjoitti:
Mitä toi Oskari kuvittelee?! Etrei asioita tarvi ikinä puhua! Että suhteessa vaan ollaan ja tehdään kivoja asioita eikä käsitellä asioita! Ei tossa napakymppijutussa ole kyse napakympistä vaan Oskarin tavasta salailla asiaa ja olla aina puhumatta. Itseäni loukkaisi, jos ei olisi kertonut napakympistä. On se nyt merkittävä tieto, että on ollut julkisuudessa jo aiemmin paria hakemassa. Ja morsian ollut tietämätön omissa häissä, että asiasta vitsaillaan. Auts.
Juokse Heidi. Oskari on vaikuttanut koko ajan passiivis-aggressiiviselta ja marttyyrilta, joka rakastaa uhriutua. Oskari haukkuu aina Heidiä kameroille eikä näe mitään vikaa omassa käytöksessä. Jos on ollut riita, niin se puhutaan eikä vaan sanota voidaanko mennä eteenpäin. Oskari ei sovi suhteeseen, koska ei halua puhua mistään. Alusta saakka ollut ongelmia puhua. Ei ihme, että Heidiä raivostuttaa kun vastassa ln seinä. Huono paritus tämä.
Tässä vaiheessa suhdetta ei pitäisi väkisin yrittää puhua ja kaivaa ongelmia, vaan ihan avoimin mielin viettää aikaa yhdessä. Fiilistellä millainen tuo kumppani on, ja pikku hiljaa tutustua. Voihan se sitten olla, ettei yhteen sovita, mutta en kyllä itsekään haluaisi ihan vieraan ihmisen kanssa heti hypätä syvään päähän ja aloittaa vatvomista ja huonoista puolista. Vaikka kuinka oltaisiin aviossa.
Oskarilla ei ole kuin huonoja ja vielä huonompia vaihtoehtoja. Tuosta ei selviä kuiville millään keinolla.
Oskari! Ota tavarasi ja juokse.
Oskari: Välttelevä. Ei puhu mistään. Aiheuttaa turvattomuutta: toinen ei tiedä, missä mennään. Salaa pienimmätkin negatiiviset asiat. Kun jokin asia paljastuu kumppanille, kieltäytyy puhumasta. Tekee toisen h*lluksi. Ei myönnä mitään.
Heidi: Turvaton. Ei riitele aikuisen tavoin. Katsoo oikeudekseen käyttäytyä vihaisena avoimen aggressiivisesti, koska häntähän on loukattu. Tiuskii, nakkelee niskojaan. Vetää kiintymyksensä pois kuten jotkut huonot kasvattajat vihaisina vetävät lapsiltaan. Koettaa sillä tavoin manipuloida toista ryömimään edessään ja pyytelemään häneltä anteeksi.
Eivät sovi toisilleen. Eivät välttämättä sovi kenellekään.
Ei tietenkään se ole se outous. Outoa on se glittermeikki, vaeltaminen festarialueella, itsensä kuvaaminen yläkulmasta, laulun sanojen tapailu ja kaiken tämän kuvamateriaalin uudelleen katseleminen ja eläminen festareiden jälkeen.