Laittoman päihteen puolustuspuhe.

Oon 40+. Oon nähnyt huume-elämää läheltä, tosi läheltä. Oon sillain ylemmän keskiluokan 80- luvun lapsi.
Oltiin mun lapsuusaika ja varhaisnuoruus Kaukoidässä ja sit tärähdin suomen kasari/ ysäri taitteeseen rimpuilemaan suomilukioon, mulla oli suomalaisia lapsuudenystäviä kun välillä oltiin suomessa ja lomat ja muut.
Kaikki joi ihan pirusti ja biletti mutta minulle se juominen jäi tavaksi, koulut jäi kesken ja muut. Sinnittelin ja olin tyytyväinen juoppo, mun kaverit alkoi piikittää subua. Ne kuoli sitten siihen melkein kaikki, mä vaan join. Laitoin päihde oli aina kulkenut sillain mukana sen ihmeemmin miettimättä, kuin tupakka. Mä aina nuorena pakenin vapaaehtoistöihin ja viidakoihin ja join ja join. Aina karkasin seuraavaan projektiin ( mulla on kolme korkeakoulututkintoa joista kaksi suomalaisia luonnontiedeiden karuja ammattilaisuustutkintoja, kävin aikuislukion aikanani kännissä ja yliopistot samoin, yksi tutkinto on sahelinin saarelta mutta siitä ajasta en muista melkein mitään). Mun nuoruus kului kännissä ja aikuisuudesta osa. 37 vuotiaana laitoin korkin kiinni, en juonut enää yhtään. Lopetin. Tuosta vain, ei tapahtunut oikein mitään erikoista mutta tajusin kyllä että on pakko lopettaa. A-klinikka auttoi lopettamaan mutta heiltä neuvottu lääkäri sai ylipuhuttua vuodeksi pillerikoukkuun. Se oli ihan kakkaa.
Nykyään rentoudun ''''''lla laitonta päihdettä. Tämäkin pitäisi lopettaa mutta joskus tulee sellainen outo olo että kaipaa jotain High Lihgt' ia, ennen oisin juonut. Tää laiton tuntuu itsellä kuin ois juonut kolme tuoppia olutta mutta ei jalat vippaa eikä tekis mitään mitä ei tekis selvinpäin tai sanois mitään mitä ei sanois selvänä. Olo on tosi hauska kuin olutiltana parin ensimmäisen jälkeen ilman haittoja. Jos tätä ''' enemmän, ei se fiilis oikein muutu, tää tunnelma oikeestaan tulee siitä ekasta ja kestää noin 3 tuntia. Ajattelen että tästä selviää kunnolla vaan nukkumalla ja pidän aina jotain 24 tuntia ennen kuin teen mitään tarkkaa koska tätä ei voi sillain mitata kuin alkoholisa. Kun se ensimmäinen hupi alkaa tasoittua tulee syvämietteiseksi ja tunteelliseksi ja sitten yleensä nukkuu hyvin. Esim. kirjoja on mahtava lukea pikku laittomissaan tai kuunnella jäljellä olevien frendien kanssa levyjä.
Alkoholi voimistaa sitä onnetonta alkoholisekavuutta koko ajan, tämä ei- koko ajan tietää että tää hyvä ja sillain jännä skarppi on siitä jointista mutta ei sillain tee hulluksi vaan on vaan tää jännä vire. Joo lipsautin tuon laittomuuden.
En häpeä tätä, kanadassa kaikki kärhää, kuin kävisivät pubissa, kukaan ei räyhää ja tämä ei siis millään tapaa muuta sitä mitä tekisi muutenkin mutta ikään kuin rentouttaa ja auttaa nauttimaaan. Ja kännisyvällisyys on kevyttä verrattuna siihen kun kaksi rentoa pottapäätä alkaa miettimään jotain kiinnostavaa.
Oon siis suomessa ja kärhään, oon menossa saunaan kohta, vihdat tuoksuu ihanilta ja saunasta käyn uimassa (turvallisesti koska tämä ei sekoita harkintakykyä), sitten luen kirjaa ja nukun hyvin. Ennen oisin juonut. Ja tosiaan nautin. Enkö olekkin paha narkkari!
Kama jota käytän on kasvanut kaverini ikkunalaudalla...
Ei tule mitään kirjoitusvirheitä vaikka tänään vietin pottapään shamppanja-aamiasta vastaavaa mahtavaa loppukesän aamua, eli koko päivä tutkalla!