Lue keskustelun säännöt.
Mielipiteitä – onko itsekästä hankkia lapsia, jos on vakavasti vammautunut?
27.08.2019 |
Kertokaa. Eli jos on esimerkiksi synnynnäinen vamma, jonka vuoksi ei kykene liikkumaan tai huolehtimaan itsestään, onko hienoa vai väärin silloin hankkia lapsi? Yh-vanhempana?
Kommentit (29)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasten hankkiminen on aina itsekästä. Ihminen, joka ei pysty edes omaa takapuoltaan pyyhkimään, älköön hankkiko lapsia. Kyllä lapsi tarvitsee sellaisen hoivaajan, joka aidosti pystyy lapsesta huolehtimaan.
Minun mielestäni periytyvää sairautta tai vammaa kantavalta olisi hyvin itsekästä hankkia lapsia, ja muunlaisessakin vammassa tiedostaa, että sen lapsen kanssa on yksin (vaikka todellisuudessa ei olisi, kun se syntyy), koska sitten se ei ainakaan tule shokkina, jos kaikki tukiverkot, joiden varaan on laskettu, pettäisivät.
Esimerkiksi mieheltäni olisi mielestäni kaiklen etiikan vastaista hankkia jälkikasvua. Hänellä on äärimmäisen harvinainen perinnöllinen muutos aivoissa, niin harvinainen että maailmassa taitaa olla vain 1-2 muuta sukua, joilla tuo ilmenee. Sitä ei tiedetä varmasti, mitä se saattaa aiheuttaa. Se periytyy noin 75% todennäköisyydellä, jos toinen vanhempi kantaa sitä. Miehen vanhemmat saivat paljon lapsia, joista kaikilla muutoksen perineillä on jotain häiriöitä (en mene niihin tarkemmin, mutta saattavat tehdä olemisen niin vaikeaksi, että vievät laitoshoitoon), niin myös miehellä, ja silti mies halusi lapsia ennen kuin tapasimme. Syy oli niinkin altruistinen kuin halu vain nähdä, miltä oma jälkikasvu näyttää ja miten se kasvaa ja kehittyy. Jossain vuoden seurustelun kohdalla otin puheeksi, että en itse suostu tekemään lapsia meille ainakaan molempien sukusoluilla, kun olen sisaruksesi nähnyt, ja se on nykyään miehelle aivan ok ja haluaa olla kanssani silti.
Vaikka rakastan miestäni ja olen hänen olemassaolostaan hyvin kiitollinen, niin silti sisarusten ja geeniä kantavan vanhemman ahdinkoa seuranneena olen vähän katkera hänen vanhemmilleen siitä, että tiesivät tuosta riskistä ainakin jossain määrin ja silti päättivät pyöräyttää ei vain yhtä vaan aika montakin lasta. Ovat tosin uskovia, en tiedä, onko heillä sitten vain ollut joku eri ideologia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten lapsen hankinta onnistuu jos ei kykene liikkumaan?
Kyseinen nainen ei koskaan kertonut, miten lapsi sai alkunsa.
Kuvasta päätellen hän kyllä todennäköisesti pääsee jonkin verran liikkumaan. Ei ehkä kokonaan ainakaan pikkulapsi aikana huolehtimaan yksin lapsen perustarpeista, mutta hyvin vähän sillä on merkitystä sen kanssa millInen hän on äitinä. Koska en tunne kyseistä ihmistä todella vaikea ottaa kantaa siihen onko hän itsekäs.
Itselläni on ystävä joka synnynnäisen vamman vuoksi käyttää pyörätuolia liikkumiseen. Nykyisin hän on parisuhteessa, mutta lapsensa yksinhuoltaja hän on ollut koko lapsen lapsuuden. Jotakin erityisjärjestelyjä lapsen hoito vauva ikäisenä aiheutti ja jonkun verran hänen vanhempansa ovat olleet apuna mm. kun äidillä on ollut omia menoja. Epäitsekkäämpää ja empaattisempaa äiti kuin hän en tunne. Itsekin jään selvästi jälkeen jos lähdettäisiin kilvoittelemaan äitiyden kirkkainta kruunua.
Mutta miten lapsi kokee sen?
Rakastaa äitiään. Ei vaihtaisi toiseen.
On itsekästä tehdä lapsia, jos tietää ettei voi huolehtia niistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kai se raja menee siinä kykeneekö itse, tai puolisonsa kanssa huolehtimaan lapsesta.
Vierailija kirjoitti:
Lasten hankkiminen on aina itsekästä.
Samaa mieltä, paitsi adoptiossa,
mutta liikuntavamma ei poissulje etteikö voisi olla hyvä vanhempi, joten ei se ole sen itsekkäämpää kuin muillakaan.
Ennemmin olisin huolissani jos olisi paljon mielenterveydellisiä tai päihdeongelmia joita ei ole hoidettu. Omat asiat ja pää kuntoon ensin ennen lapsien tekoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ei pysty huolehtimaan edes itsestään, niin ei kyllä silloin pidä lapsia hankkiman. Tietysti jos lapsella on myös isä, se on toinen juttu.
Eli se äiti on tässä itsekäs, ei isä joka ei auttanut lapsen kasvatuksessa? Mielenkiintoinen mielipide... taattua av laatua.
Kokee että äiti on huolehtinut hänestä hyvin. Kannustaa häntä liikunnallisessa harrastuksessa. Liikkumisen suhteen hän on kehittynyt ja itsenäistynyt melko aikaisin. Lisäksi äidin vanhempiin hänellä on hyvät välit. Isänsä kanssa hänen ei ole tekemisissä.