Tytär kiukuttelee, kun en suostunut ottamaan lastenlapsia viikonlopuksi yökylään
ytär kysyi viikolla, että voisinko ottaa lapset viikonlopuksi yökylään? Sanoin; että emme jaksa, koska olemme olleet koko viikon raskaassa työssä. Olemme vaimoni kanssa molemmat noin viisikymppisiä, joten ei tässä niitä lapsia enää oikein jaksa koko viikonloppua hoitaa, varsinkin kun ollut koko viikon töissä.
Nyt on vaimollani ja tyttärelläni kunnon riita.
Muutenkin meitä pyydetään jatkuvasti lastenhoitoon, arki-iltaisin. Alamme molemmat olemaan väsyneitä tähän jatkuvaan hoitamiseen.
Kommentit (282)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tässäkin taas näkee, että Suomessa tarvittaisiin vieläkin feminismiä ja paljon.
Aloittajalta oli ovela veto vaihtaa sukupuoli mieheksi. Täällä on aikaisemmin ollut väsyneiden isoäitien viestejä, joissa kertovat etteivät jaksa hoitaa lastenlapsia jatkuvasti. Nämä isoäidit on jokaikinen kerta haukuttu palstalla maan rakoon. Eihän isoÄITI saa kieltäytyä lastenlasten hoidosta!
Mutta nyt kun isoISÄ kertoo samasta jaksamattomuudesta, ylivoimainen enemmistö ymmärtää isoISÄÄ.
Feminismiä tarvitaan vaikkapa Intiassa naisten ja tyttöjen oikeuksien parantamiseen, ei siihen
että laiskat nykysomesuomiäitylit saavat ulkoistaa omien kakaroidensa hoidon ja kasvatuksen kaikille muille, paitsi itselleen.
Ymmärsit täysin väärin. Feminismiä tarvitaan Suomessa vielä todella paljon. Naisilla täytyy olla oikeus kieltäytyä lastenhoidosta. Nyt naiset (eli isoäidit) pakotetaan hoitamaan lastenlapsia.
Ja kyllä ne ovat miehet, jotka ovat laiskoja ja ulkoistavat kakaroidensa hoidon ja kasvatuksen kaikille muille paitsi itselleen.
😂😂😂😂
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen 40-vuotias ja minulla on ekaluokkalainen lapsi. Käyn kokopäivätöissä. Olen iltaisin niiiiin puhki, että joo todellakaan meille ei tule yhtään kaveria leikkimään. Viikonloppuisin voi pariksi tunniksi tulla, kunhan saan nukkua puoleenpäivään, ja vain siinä tapauksessa, että välillä lapsi pääsee sinne kaverille. Odotan innolla, että kuluu 10 vuotta ja lapsi lentää pesästä. Tai edes 5 vuotta, ehkä silloin minua ei enää tarvita kuskaajaksi tai kaitsijaksi.
Mielelläni otan aikanaan vastaan myös lapsenlapsia, jos niitä luoja suo, mutta heidän kasvattajakseen en enää ala.
Minua eivät auta kummankaan puolen isovanhemmat. En sitä toivo enkä pyydä. Jokaisen tulee itse kasvattaa ja hoitaa omat lapsensa. Käymme kylässä kyllä ja suhteet ovat kunnossa. Isovanhemmatkin jaksavat paremmin. Minusta tukiverkko on tarkoitettu vain hätätilanteita varten, ei jokaviikkoista yökylään tunkemista varten.
Minä olen nelikymppinen tokaluokkalainen äiti, lisäksi meillä on 5-vuotias lapsi. Meillä on useimpina päivinä viikosta lapsen kaveri/kavereita kylässä kun tulen päiväkodin kautta kotiin, monesti jäävät päivällisellekin. Joka ilta ei jaksa, mutta aika monesti illalla tulee vielä lähdettyä ulos lasten kanssa, omien ja vieraidenkin, eilen oltiin leikkipuistossa ja Pokemon-jahdissa, tänään kävellen kirjastolla 3 km:n päässä. Muutaman kerran kuussa on naapuriperheen lapset hoidossa illan, mikä on vain plussaa kun on lapsilla seuraa, veljen lapset käy myös välillä 1-2 yötä kylässä.
Se on totta että vieraita muksuja ei tarvitse jaksaa hoitaa, mutta omien kanssa olis hyvä jaksaa muutakin kuin odottaa että kasvavat isoksi. Osittainen hoitovapaa? Enemmän omaa aikaa? Paremmat yöunet? Työpaikan vaihto? Jos lasten kaverit ei saa tulla kylään niin kohta tuskin lasta juuri näet, mutta ehkä se oli toivottava lopputulos.
En minä ole missään kohtaa väittänyt, etten vietä aikaa lapseni kanssa tai harrasta hänen kanssaan tai vie häntä mihinkään. Lapsella on harrastuksia, samoja kuin kavereilla, ja kuljettelen häntä ja kavereita viikoittain. Kaikkiin vastaan tuleviin lastentempauksiin menemme - yhdessä kavereiden ja näiden äitien kanssa. Käymme viikottain kirjastossa, samoin käymme katsomassa jokaisen lastennäytelmän lähiseudun teattereissa. Lasten kaverit saavat tulla kylään, viikonloppuisin, kun lapsella on aikaa ja jaksamista eikä ole harrastuksia eikä mitään koulupuuhia. Ja lapsi toki saisi mennä kavereille kylään. Kaikki tuttavaperheemme käyvät kylläkin töissä, eikä kukaan jaksa hoitaa vieraita lapsia työpäivän jälkeen, kun on kotityöt, ruuanlaitot, iltatoimet sun muut siinä edessä. Meillä päin leikitään muiden kodeissa viikonloppuisin, arki-illat kuluvat harrastuksissa tai omien vanhempien seurassa. Välillä täytyy lapsenkin rauhoittua ja saada leikkiä yksinään.
Meidän talomme ei ole se paikka, johon kaikki muut voivat säännöllisesti dumpata omat pilttinsä pyytämättä koskaan vastavierailuille. Sellaisista kavereista pyristelen nopeasti irti, samoin niistä "kavereista", joiden olen itse kuullut käyttäytyvän huonosti ja esim. haukkuvan lastani.
Minä pidän työstäni. Silti minullakin on oikeus lepoon, palautumiseen ja omaan rauhaan kodissani. Samoin haluan opettaa lapselle, että koko ajan ei tarvitse olla kavereissa kiinni. Joskus voi olla ihan itsekseen ja huilia. Ja puuhaileehan lapsi tietenkin myös isänsä kanssa mitä milloinkin.
Pikkuisen eri sävy on tässä viestissä kuin ensimmäisessä, jossa ei ollut sanaakaan lapsen jaksamisesta, lapsen tarpeista tai lapsen kanssa yhdessä tekemisestä, vaan ilmoitit että olet niiiiiinn väsynyt että et edes jaksa sitä että kodissanne on toinen kouluikäinen ja että odotat vain että lapsi kasvaa ja pääset pääset siitä että joudut kuskaamaan ja kaitsemaan lastasi. Siitä ei oikein välittynyt se yhdessä ilolla vietetty aika, tapahtumissa juoksentelu ja lapsen näkökulman huomiointi. Mutta hienoa tietysti että sellaista on!
Miksi ihmiset edes tekee lapsia jos eivät jaksa itse hoitaa? Itse on lapset tehnyt, itse voi myös hoitaa.
Milloin vanhemmat ovat lastensa kanssa, oletus, että he ovat työelämässä, jos viikollakin tarvitsevat hoitoapua ja vielä viikonloput. Jos lapset ovat päiväkodissa 9-10h ja nukkuvat 10-12h yöunet.
Vierailija kirjoitti:
Täällä maalla on ihan normaalia, että isovanhemmat saapuvat joka aamu klo 6, että vanhemmat pääsevät navettaan. Samoin ne isovanhemmat tulevat uudestaan klo 16 kun vanhemmat menevät iltanavettaan.
Missä maalla? Täällä maalla ei ole normaalia. Täällä lapset menee päiväkotiin, jos kumpikin vanhemmista on tilalla töissä toinen menee aiemmin navettaan ja toinen vie lapset hoitoon. Jos taas toinen vanhemmista käy töissä tilan ulkopuolella hän yleensä myös
hoitaa lasten kuljetuksen hoitoon.
No täälläpäin ne maatilan lapset eivät ole päivähoidossa vaan isovanhemmat hoitaa.
Vierailija kirjoitti:
No huh huh. Olen 46-vuotias ja meillä on 3, 5 ja 15 vuotiaat lapset. Työelämässäkin ollaan ihan normaalisti, 45-vuotian vaimoni hoitajana ja itse olen asiantuntijatehtävissä.
Eli kohta ollaan viisikymppisiä mekin. Eikä väsytä sen kummemmin kuin parikymppisenä. Onkohan teillä kaikki ihan kunnossa terveyden suhteen? Syöttekö ravitsevasti? Harrastatteko liikuntaa?
Katsotaanpa uudestaan kun olette seitsemänkymppisiä. Silloin alkaa useimmilla tahti hidastua eikä energiaa riitä samalla tavalla kuin neljä-viisikymppisillä juosta pienten lasten perässä ja olla koko ajan vastuussa lapsista.
Kyllä nuori ihminen jaksaa raskasta työtä ja palautuu siitä helpommin kuin viimeisiä työvuosia sinnittelevä yli kuusikymppinen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä maalla on ihan normaalia, että isovanhemmat saapuvat joka aamu klo 6, että vanhemmat pääsevät navettaan. Samoin ne isovanhemmat tulevat uudestaan klo 16 kun vanhemmat menevät iltanavettaan.
Missä maalla? Täällä maalla ei ole normaalia. Täällä lapset menee päiväkotiin, jos kumpikin vanhemmista on tilalla töissä toinen menee aiemmin navettaan ja toinen vie lapset hoitoon. Jos taas toinen vanhemmista käy töissä tilan ulkopuolella hän yleensä myös
hoitaa lasten kuljetuksen hoitoon.No täälläpäin ne maatilan lapset eivät ole päivähoidossa vaan isovanhemmat hoitaa.
Kyllä tuo on erittäin harvinaista, että saman katon alla asuisi nykyisin kolme tai neljä sukupolvea, jolloin isovanhempien antama hoitoapu on mahdollista.
Suurin osa maatiloista on tullut sukupolvivaihdosten kautta ja jo lainaehtojen mukaisesti isovanhempien on muutettava pois tilalta ja usein muuttavat kirkonkylään tai kaupunkiin.
Itse asun maalla, jossa paljon maatiloja ja en tiedä ainuttakaan tilaa, jossa asuisi kolmesukupolvea tai enemmän, vaan 99% tiloista toinen vanhempi käy kodin ulkopuolella palkkatyössä.
Ja maatiloja ei oikein voi edes verrata, kun niitä on todella vähän, alle 45.000 johon on laskettu myös puutarhat mukaan.
Ja meillä kaikki maatilojen lapset ovat päiväkodeissa.
Jännä juttu, kuinka vanhemmat luottavat ja antavat jopa viikonlopuksi pienet lapset isovanhemmille hoidettavaksi, vaikka isovanhempi-ikäisten reagointikyky on pysyvästi alentunut, liikkeet hidastuneet, lihasvoima heikentuneet, näkö ja kuulo alentunut, sairaskohtauksen mahdollisuus kasvaa jne. ja ovat tutkimusten mukaan suuresti alttiita tapaturmille ja suuri riski liikenteessä.
Ja silti vanhemmat jättävät puolustuskyvyttömän lapsen hoidettavaksi ja vahdistavaksi, vaikka samaiset isovanhemmat eivät saa ikänsä puolesta harjoittaa tai tehdä monia ammatteja tai olla työelämässä.
Ja koti on vaarallisin paikka tapaturmille ja onnettomuuksille ja erityisesti lapsille kun hoitajalla on alentunut työkyky.
Vierailija kirjoitti:
Turha tuosta on tyttären vetää herneitä nenäänsä.
Ne yökyläilytkin kannattaisi hoitaa niin, että yksi lapsi kyläilisi kerrallaan, eikä sittenkään yhtä yötä pidempään. Lapsi saisi omaa aikaa mummin ja ukin kanssa eikä yhden lapsen kyläily kuormittaisi isovanhempiakaan liiaksi.
Samaa mieltä. Olen 5-kymppinen mummu, lapsenlapset alle kouluikäisiä. Otan yökylään vanhempia yksi kerrallaan ja yksi yö riittää kun ovat molemmat levottomia nukkujia (nuorin on 1 v eli ei vielä yökyläile pariin vuoteen). Tänä vuonna vanhempi ollut kaksi kertaa ja nuorempi kerran.
Toki jos olisi joku hätätilanne niin hoitaisin kaikki kolme, mutta sitten hoito olisikin heillä kotona.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata sitten vanhana apua odottaa ja vanhainkotiin odotella lapsenlapsia vieraaksi. Tuollaiset itsekkään ET-lehden kannattajajoukot ajattelee vain itseään ja omaa elämää. Suhde lapsenlapsiin luodaan vierailulla mummolassa ja jos ei halua suhdetta luoda, on turha itkeä, kun vanhana on yksin.
Kuulehan ressu, suhde lapsenlapsiin ei tarkoita työvelvollisuutta sinun määräystesi mukaan eikä luonnevikaisen tyttären kiukuttelun hyväksymistä. Vanhemmillasi on oma elämä, eikä kukaan varmaan oleta, että sinä noine ongelminesi ketään muuta hoitaisitkaan. Hyvä jos itsesi.
Kyllä nuo asiat hoituvat rähisemättäkin, kunhan tajuaa realiteetit.
Aina ei ehdi eikä jaksa, etenkään jos asenne on kuin sinulla ja aapeen tyttärellä. Hanki apua masennukseesi josta kärttyilysi kielii.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä niiden aikuisten lasten pitäisi ennen lisääntymistä varmistaa HALUAVATKO tulevat isovanhemmat osallistua lasten hoitoon, ja jos haluavat niin minkä verran!
'Hoitolupaukseen' ei aina voi luottaa, kellään ei ole takuulappua selässä. Tyttären isä lupasi, että auttavat lastenhoidossa ja kaikessa muussakin jos tyttären perhe muuttaa lähes heidän naapuriin (ei ollut ainoa syy sen talon ostolle, mutta painoi vaakakupissa). Lapsia ei ehditä hoitaa edes hammaslääkärin ajan, okt piha on aurattu lumesta kaksi kertaa viiden vuoden aikana.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä olisin jäänyt paljosta paitsi jos mummo ei olisi jaksanut mua lapsena hoitaa vaikka vielä töissä kävikin kun olin pieni, ja ihan omasta halustaan. Vietin tosi paljon viikonloppuja ja lomia mummolla ja se oli ihanaa aikaa. Eikä kyse ollut siitä että vanhemmat olisi heivanneet mut hoitoon saadakseen omaa aikaa vaan mummo halusi viettää mun kanssa aikaa. Sama toisten isovanhempien kanssa. Ei se kuitenkaan ole sama asia vain kyläillä kuin viettää kahdenkeskistä aikaa isovanhempien kanssa. Tälläinen näkökulma vaan tähän asiaan..
Nyt on kuitenkin aika toinen ja erityisesti lapsen asema ja oikeudet. Ennen lapsi oli vähempi arvoisempi ja hoitajaksi kelpasi vähemmän työkykyiset - isovanhemmat, vammaiset, vanhemmat sisaret, lapsipiiat jne.
Ja ennen hoidoksi riitti kun mummo tai lapsipiika huusi rappusilta pari kertaa päivässä "nyt lapset syömään" ja lapset olivat pitkälti oman onnensa nojassa, jopa pienet lapset leikki keskenään, joka näkyy tapaturmissa, onnettomuuksissa ja kuoleman tapauksissa, jotka nykyisin ovat rajusti laskeneet.
Yksinkertainen kysymys; miksi ihmeessä isovanhempien pitäisi hoitaa teidän lapsenne? Miksi ette itse hoida omia lapsianne jos olette ne halunneet hankkia?
Ne haukkuvat aviomiehet, exät, exän nyxät, anopit, apet, isovanhemmat ja ketkä vielä? Keitä ne ovat?
Vierailija kirjoitti:
Meidän 3v ja 7v lapset ovat olleet vauvasta asti molemmissa mummoloissa yötä pari kertaa kuussa. Ja ihan itse isovanhemmat ovat halunneet.
Jokainen tavallaan, mutta meillä vauvat ei ole yökyläilleet joka toinen viikko.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata sitten vanhana apua odottaa ja vanhainkotiin odotella lapsenlapsia vieraaksi. Tuollaiset itsekkään ET-lehden kannattajajoukot ajattelee vain itseään ja omaa elämää. Suhde lapsenlapsiin luodaan vierailulla mummolassa ja jos ei halua suhdetta luoda, on turha itkeä, kun vanhana on yksin.
Odota vain, kun tähän ikään tulet ja saat lapsia, niin saattaa mielipide muuttua.
- ap
”Noin viisikymppiset” eivät ole mitään vanhuksia, hyvänen aika. Olen saanut kolme lasta ja kaikki yli 40-vuotiaana. Nyt lähempänä viittäkymppiä juoksentelen metsässä lasteni kanssa, kaksi on alle kouluikäistä, leikin, kiipeilen ja retkeilen. Työtkin hoituu eikä väsytä. Aion hoitaa vielä lapsenlpsiakin sitten siinä 65+ iässä kovastikin.
En ymmärrä miten viisikymppinen voi olla jo kaliiperia ”kuolemaa odotellessa”...
Itsekin tiedän monta, jotka ovat saaneet lapsen vasta 40-vuotaana ja heillä vielä monta lasta. Sen vuoksi on pitäisi vielä 50-kymppistä vanhana, Oikeastaan itselläkin se ajatus, että mieluummin hoitaa liikaa kuin liian vähän. Lapset kuitenkin pieniä vaan vähän aikaa ja itse tahdon olla mukana heidän elämässään. Moni ei edes saa, vaikka tahtoisi. Minulla myös aika raskas työ. Tietenkin pitää joku kohtuus olla, mutta pyrin aina hoitamaan varsinkin jos jokin tärkeä meno heillä.
Minua ei isovanhemmat hoitaneet juuri koskaan ja ei sitten kovinkaan hyvät välit heihin muutenkaan olleet. Valittivat aina kaikesta ja vanhempana tarvivat kuitenkin sitten meidän apuamme. Tietenkin autoimme silti.
Vierailija kirjoitti:
On se niiiin harmillista kun vela jää paitsi niistä lapsenlapsista 🤣😂. Milloinkahan lisääntyjat ymmärtävät, että jep, se on ihan tietoinen päätös ja positiivinen seuraus!
Niinpä. Minäkään en halua minkäänlaisia lapsia elämääni, en nyt enkä tulevaisuudessa.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata sitten vanhana apua odottaa ja vanhainkotiin odotella lapsenlapsia vieraaksi. Tuollaiset itsekkään ET-lehden kannattajajoukot ajattelee vain itseään ja omaa elämää. Suhde lapsenlapsiin luodaan vierailulla mummolassa ja jos ei halua suhdetta luoda, on turha itkeä, kun vanhana on yksin.
Mä olen kyllä sitä mieltä, että joku kunnioitus sillekin, että isovanhemmat jotka käyvät töissä saattavat olla viikon jälkeen väsyneitä. Itselläni ikää yli 50 v eikä yhtään lapsenlasta ainakaan vielä ja perjantaina olen viikon uurastuksen jälkeen ihan puhki, en olisi eilenkään jaksanut yhtään pientä lasta hoitaa. Omat toki olen hoitanut silloin, kun oli sen aika.
Tuo on täysin turha ja tekemällä tehty surunaihe. Eivät sinun lapsesi kaipaa kasvimaan perkausta mummon kanssa tai tai mitään muutakaan luettelemaasi. Olet juuri sellainen itsekäs minä minä-ihminen, jonka mielestä sinun elämäsi ja kokemuksesi on ainoa oikea. Minun perheelläni ei lapsena ollut kesämökkiä. En ole koskaan kaivannut mökille. Silti äitini suree sitä. Asuimme maalla järven rannalla, ja viihdyin kotona. Olisi ollut todella ahdistavaa ja stressaava viettää kesä mökillä.