Olisiko universumia olemassa jos ihmiset katoavaisivat?

Ihmisen aistein näkyvää maailmankaikkeutta ei olisi, koska se maailma on meidän oman neurologisen (ja nykyään myös teknologisen) laitteistomme tulkinta siitä mitä pohjimmiltaan on. 

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen aistein näkyvää maailmankaikkeutta ei olisi, koska se maailma on meidän oman neurologisen (ja nykyään myös teknologisen) laitteistomme tulkinta siitä mitä pohjimmiltaan on. 

Olen samaa mieltä. Mutta eikö tuo ajatus/tosiasia murenna materialistista maailmankuvaa ja siten tekee esim ajatuksen jumalasta helpommin sulateltavan? Salakuljetan Jeesusta nyt tänne...

Ap

Maa kiertäisi rataansa siitä huolimatta, että ihmiset katoaisivat.

Tämäjän on samanlainen kysymys, kuin "jos metsässä kaatuu puu, eikä kukaan ole kuulemassa, kuuluuko silti rysähdys?"

Toki voi keskustella siitä mitä rysähdykden kuulumisella tarkoitetaan.

Onko metsää olemassa jos siellä olevat ihmiset lähtevät pois metsästä?

Tulee mieleen, että ap varmaan kurkistelee avaimenreiästä suljettuun huoneeseen, josko tuolit ja pöydät tanssivat ripaskaa, kun kukaan ei näe.

Assburger kirjoitti:

Maa kiertäisi rataansa siitä huolimatta, että ihmiset katoaisivat.

Tämäjän on samanlainen kysymys, kuin "jos metsässä kaatuu puu, eikä kukaan ole kuulemassa, kuuluuko silti rysähdys?"

Toki voi keskustella siitä mitä rysähdykden kuulumisella tarkoitetaan.

Siitä juuri on kysymys, mitä kuulumisella tarkoitetaan. Se kun on tietynlaisten korvien ja niiden dataa käsittelevien aivojen toiminnan yhteistulos. Ääniaalto ei ole kuulumista.

Samoin "Maa" on ihmisten havaitsema ja nimeämä kokonaisuus. Jos ihminen olisi vaikka niin pieni, että mahtuisi kulkemaan aineen atomien tai jopa subatomisten rakenteiden välissä, ei hänelle tulisi mieleenkään miettiä mikä on "Maa". Sen sijaan hänen todellisuudessaan molekyylit tai elektronit tai vastaavat olisivat kuin taivaankappaleita avaruudessa meille. 

Onko sitä nyt keskimäärin olemassa muutenkaan, koska ihmisten aistima konkreettinen ja näkyvä maailmankaikkeus on vain viisi prosenttia koko maailmankaikkeudesta.

Assburger kirjoitti:

Tulee mieleen, että ap varmaan kurkistelee avaimenreiästä suljettuun huoneeseen, josko tuolit ja pöydät tanssivat ripaskaa, kun kukaan ei näe.

No jaa, itse enemmänkin ajattelen että vaikka minä näen siinä tuolin ja pöydän jotka on kiinteää ainetta niin joku hyvin toisenlainen tietoisuus tai olento voisi nähdä jotain ihan muuta. Esim. jo ihan mittakaavan takia, jos on vaikka niin pieni ettei mitenkään pysty hahmottamaan kokonaisuudeksi noin isoja objekteja niin että katsoisi sitä kokonaisuutena ja sanoisi "tämä on pöytä". Tai koska aistit on ihan erilaiset, esim. jos ei näe vaan aistii kaikuluotaamalla. Tai jos aistii vain jonkinlaisen väljän materiatihentymän joka kuitenkin on molekyylien välissä ja atomien sisällä olevan valtavan tyhjyyden takia enemmän kuin avaruuden kohta jossa näkyy useimpia kohtia vähän enemmän tähtiä, kuin sellainen kiinteä objekti kuin minä ihminen sen näkee.

(en ole ap)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen aistein näkyvää maailmankaikkeutta ei olisi, koska se maailma on meidän oman neurologisen (ja nykyään myös teknologisen) laitteistomme tulkinta siitä mitä pohjimmiltaan on. 

Olen samaa mieltä. Mutta eikö tuo ajatus/tosiasia murenna materialistista maailmankuvaa ja siten tekee esim ajatuksen jumalasta helpommin sulateltavan? Salakuljetan Jeesusta nyt tänne...

Ap

En nyt tiedä miten se esim. Jeesuksesta tai juuri kristinuskosta tekisi. Sen ymmärrän että jonkinlaisesta jumaluudesta ehkä. Esim. onhan sellaisia kristittyjäkin, jotka kokevat että todellisuus on pohjimmiltaan jonkinlainen kvantti- tai energiakenttä, ja tämä kenttä on Jumala. Mutta siihen perinteiseen kristinuskon näkemykseen ei välttämättä tällainen persoonaton energia/olemassaolojumala oikein istu, saati että siitä olisi jotenkin johdettavissa pelastuksen ja Jeesuksen tarpeellisuus ja olemassaolo.

Niin, Jeesus ja muut ovat selitettävissä tällaisella filosofoinnilla?

Niin ovat sitten ripaskaa tai letkajenkkaa tanssivat huonekalutkin.

Materialistinen tarkastelutapa on ainoa, joka on tuonut meille uutta konkreettista tietoa tästä maailmasta.

Esoteerinen parranpärinä ei ole tuonut tänne yhtään faktaa.

Sanokaa naiiviksi realistiksiksi, jos haluatte.

Maailma minkä koemme on illuusio ja olemme ainoastaan sieluja, joilla on ihmiskokemus.

Vierailija kirjoitti:

Maailma minkä koemme on illuusio ja olemme ainoastaan sieluja, joilla on ihmiskokemus.

Eli jos tämä kaikki on vain kokemus, niin silloin pikutyttöjen pyllynreikiin kohdistuvat hirmuteot ovat ihan ok?

Mahtawa kokemus!