Lue keskustelun säännöt.
Puolison ystävä puuttuu suhteeseemme
12.08.2019 |
Puolisoni hyvä ystävä on nyt useamman kerran puuttunut suhteeseemme, jos minulla ja kumppanillani on ollut riitoja tai erimielisyyksiä. Tilanne ärsyttää minua suunnattomasti, sillä ystävän sinänsä varmasti hyvää tarkoittavat neuvot eivät todellakaan ole tarpeen tai auta riitojen selvittelyssä. Hänellä on taipumus tehdä täysin metsään meneviä ja yli vedettyjä tulkintoja tilanteista. Tyyliin vetää lapsuuden traumat ja hylätyksi tulemisen pelot esille, kun kyse on jostain paljon arkisemmasta ja käytännönläheisemmästä asiasta, kuten puolisoni ja minun kommunikaatiokatkoksen aiheuttamasta väärinkäsityksestä. Lisäksi hän aina puolustaa puolisoni näkökulmaa, eikä todellakaan ymmärrä tai halua ymmärtää omaani, joten rakentavuus tai puolueettomuus on näistä tilanteista kaukana. Olen myös ilmaissut ystävälle ainakin epäsuorasti, etten pidä tavasta, jolla hän sekaantuu asioihimme.
Minusta on täysin hyväksyttävää ja luonnollista, että puolisoni kertoo ystävälleen suhteemme vähemmän ruusuisistakin puolista, mutten voi ymmärtää, ettei hän käsitä, että me olemme aikuisia ihmisiä, jotka osaamme ja myös haluamme selvittää välimme keskenämme. Miten saisin hänet ymmärtämään, että meidän välisemme asiat ovat meidän välillämme selvitettäviä, eikä hänen apuaan kaivata? Koko ihminen ärsyttää minua hetkittäin niin paljon, että se vaikeuttaa jo tilanteita, joissa olemme kaikki yhdessä. Tekisi mieli sanoa, että pitäisin hänestä paljon enemmän, jos hän yrittäisi paljon vähemmän antaa itsestään fiksun ja välittävän kuvan.
Kommentit (33)
Todella. Mitäpä jos vain käskisit hänen olemaan puuttumatta asioihinne. Jos hän kuitenkin kuvittelee, että hänen täytyy puuttua jotenkin, kun kerran miehesi hänelle avautuu, niin sano sitten, että keskustelkaa miehen kanssa vain, ei minun. Sinulla on sitä varten omat ystävät (vaikka ei olisikaan).
Tuo ystävähän tietää vain sen, mitä miehesi hänelle sanoo, ja tietenkin se on vain hänen näkemyksensä asiasta. Ei sinun pidä alkaa vielä toisenkin miehen kanssa vääntämään jostain yhdestä ja samasta erimielisyydestä. Tulee epätasainen kamppailu, kaksi miestä vastaan yksi nainen. Älä lähde yhtään tuohon kuvioon.
Paras ystävä on sellainen, joka kuuntelee, mutta ei mene kahden ihmisen väliin. Ehkä sun pitäisi puhua tästä miehesi kanssa, että hänen ei kannattaisi kaikkea kertoa eteenpäin, koska kysehän on teidän kahden asioista. Tai ainakin miehesi pitäisi kieltää tuota kaveriaan puhumasta sinulle näistä mitään. Puikoot keskenään, jos niin haluavat.
Anna anteeksi, mutta minusta miehessäsi on jotain akkamaista nyt tässä suhteessa, ja niin on tuossa kaverissakin. Miehet ei yleensä pui kavereidensa kotiasioita yhdessä - vaikka jotkut ovat sitä mieltä, että pitäisi - mutta yleensä miehet sivuuttaa tällaiset asiat aika vähin äänin. Kasitykseni siitä on, että miehet ei ole kovin kiinnostuneita yleensäkään toisten parisuhdeasioista eikä sillä lailla omistakaan, että hölöttäisivät niistä kavereilleen. Sehän on enemmänkin naisten tapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaverini ystävä ei siis ole nainen vaan mies. Riitelemme ehkä kerran kuussa, suurimman osan aikaa suhteemme on hyvä ja toimiva. Minusta ongelma tuntuu olevan se, että tämä kaveri ei jotenkin hahmota, että emme ole mitään "yhtä suurta perhettä." Lisäksi ärsyttää hänen tyylinsä esittää kuin tietäisi kovastikin, mistä kenkä kulloinkin puristaa, vaikka on kuullut vain yhden osapuolen näkemyksen (ja sekin pitäisi mielestäni ymmärtää sellaiseksi "tunteiden tuulettamiseksi" eikä avunhuudoksi) ja lisäksi hän on luonnollisesti tästä syystä aina mieheni puolella.
Olet kyllä sinäkin vähän naiivi, jos mielestäsi miehellä on täysi oikeus jakaa suhteenne asioita ystävälleen ja sitten, kun jakaa, niin tämä ystävä suhtautuu niihin väärin. Siis miten nämä "neuvot" on ylipäätään sun tietoisuuteen tulleet? Soittaako hän sulle aina miehesi kanssa käydyn terapiaistunnon jälkeen?
Mielestäni muutenkin, jos jatkuvasti jakaa ja valittaa samoja asioita ystävälle, niin ystävän oikeus on myös ottaa niihin kantaa. Se on hyväksikäyttöä, että ystävälle pitäisi saada vain yksipuolisesti avautua, ilman että tällä on oikeutta vastata mitään, varsinkaan mitään "väärää." Ymmärrän, että jokaisella on joskus tarve avautua asioista ilman, että toinen alkaa heti neuvomaan tai ottamaan kantaa. Mutta jos jatkuvasti on avautumassa, niin ihan normaalia reaktio ystävältä yrittää ns. löytää ratkaisua.
Neuvo: Kiellä miestä puhumasta teidän asioista ja/tai kieltäydyit kuuntelemasta näitä miehen ystävältä saatuja neuvoja.
Kuule miksi riitelet ja auot päätäsi? Kasva mieheksi.
Parisuhde. PARIsuhde. Eli siinä on pari, eli kaksi, ei kolme henkilöä.
Vinkki: puutu ystävän asioihin ja rouhaise sieltä, mikä harmittaa häntä eniten.
Aiheita: tausta, koulutus, työelämä, ulkonäkö jne. :D
Katalaa, mutta toimivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollainen lörppö puoliso, jolla olisi samanlainen lörppö ystävävä... olisi hyvin pian ex.
Puolison ja ystävän pitäisi puida asioita keskenään. Mutta koska ystävä on yhtä näköalaton kuin puolisosi, niin he eivät keskenään puhuen pääse puusta pitkään. Mieti nyt: - Meillä oli kotona tällainen ja sellainen tilanne, ja kyllä oli ärsyttävää. - No niin vastamasti oli. - Eikö vaan ollutkin. On kyllä äsyttävää tuollainen. - Niin on. Minustakin olisi. - No on se. - On, on. - Niin on. - Juu, juu.
He eivät kykene parempaan keskusteluun. Ja tajuavat itsekin, että se ei riitä. Siksi ystävä vetää sinut mukaan, jotta sinä annat ystävälle ne vuorosanat, jotka hänen pitäisi aivan itse keksiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi sinä annat toisen sorkkia teidän asioitanne? Kerran sanot napakasti, että "tämä asia ei sinulle kuulu" Miehellesi sama juttu, kehotus pitämään suu soukemmalla. Kysy häneltä, että mitä jos SINÄ juoruat kaikki asianne omille ystävillesi?
Eksän kaveri (mies) joskus sanoi eron jälkeen, että oli kateellinen ja mustasukkainen kaverilleen meidän suhteesta. Ei yrittänyt puuttua asioihin, mutta ihme näpsimistä aina välillä ja outo ilmapiiri.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisolta nyt turpa tukkoon. Aivan naurettavaa lörpötellä pariskunnan asioita pitkin kyliä.
Ei minusta se ole ongelma, että mieheni kertoo asioitamme hyvälle ystävälleen, täytyyhän hänenkin saada joskus puida niitä jonkun muunkin kanssa kuin minun ja se on mielestäni vain hyvä asia. Ongelma on siinä, että en halua tämän ystävän ryhtyvän neuvomaan minua. Mieheni ei myöskään taatusti ole pyytänyt häntä neuvomaan, vaan kyseessä on ystävälle tyypillinen tapa. Hän on mielestäni aika naiivi ja varmasti tarkoittaa hyvää, mutta ei vain kertakaikkiaan mielestäni ymmärrä ihmissuhteista kovin paljoa. Siksi hänen neuvonsakin aiheuttavat minussa yleensä lähinnä ärtymystä tai huvittuneisuutta.
En ymmärrä, miksei hän voi jutella asiasta mieheni kanssa ja koittaa löytää ratkaisuja sitä kautta, vaan miksi hän kokee velvollisuudekseen "pitää mieheni puolia" minua vastaan tms. Positiivista toki on, ettei ystävä ole sellainen tomppeli, joka vain tulkitsisi kaikki ongelmatilanteet "akkojen kotkotuksiksi" tms. ja kehottaisi vain unohtamaan. Silti jatkuva auttaminen pyytämättä käy hermojen päälle.
t. ap
Lapsellista käytöstä puida kaikki mahdollinen kaverin kanssa. Todella lapsellista.
Varsinkin kun näkee mihin se johtaa.
En ole ap, mutta mielestäni on ihan hyvä puhua asioista hyvälle ystävälle tarvittaessa. Parempi näin, kun pitää kaikki asiat sisällä ja sitten yhtenä päivänä hermot repeää totaalisesti.
Ystävän ei kuitenkaan tarvitse neuvoa sitä kaverinsa puolisoa. Siinä menee raja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ettei vain olisi mies itse, joka kaverinsa kautta yrittää vaikuttaa sinuun?
Normaali mies kyllä tuollaisen asian havaitessaan joko käskisi kaverinsa olla puuttumatta asiaan tai lakkaisi avautumasta hänelle. Ottaisin miehen puhutteluun, hänen syytäänhän tuo on, eikä kaverin.
Arvaan varmaan oikein: se on naispuolinen ystävä, sinkku.