Suomessa arkeologinen toiminta päättyy

Elämä on raakaa kamppailua ja taistelua voittajasta. Joten tulos tai ulos, mutta sellaista se nyt vain on. Jos se ei siis tuota tulosta, niin se on täysin hyödytön ja jos siitä on tappiota niin silloin se on vain haitaksi. Kaikkea toimintaa tulee kehittää ja tehostaa käytännöllisemmäksi, myös siis tiedettä. Se tarkoittaa paljon turhan ja tarpeettoman karsimista. Niinsanottua uus- eli neofunktionalismia. Silloin ei auta itkumarkkinoilla vaan suru on vain nieltävä ja jatkettava eteenpäin.

Minä näin alan 20 vuotta sitteen, eikä siellä silloinkaan mitkään isot rahat liikkuneet. Päinvastoin, vähemmän kuin nyt.

Arkeologisee tutkimukseen tarvitaan toki lisää rahaa, kuten historian tutkimukseenkin, mutta se pitää suunnata nimenomaan akateemiseen, asiantuntevaan tutkimukseen, eikä johonkin harrastelijoitten metalllinpaljastimiin.

Vierailija kirjoitti:

Minä näin alan 20 vuotta sitteen, eikä siellä silloinkaan mitkään isot rahat liikkuneet. Päinvastoin, vähemmän kuin nyt.

Arkeologisee tutkimukseen tarvitaan toki lisää rahaa, kuten historian tutkimukseenkin, mutta se pitää suunnata nimenomaan akateemiseen, asiantuntevaan tutkimukseen, eikä johonkin harrastelijoitten metalllinpaljastimiin.

Tää, mutta mieluummin niille jotka kuitenkin tekee suurimman työn yliopistoissa ja käy läpi jo e´aiemmin tutkittua aineistoa ja niitä koskevia tutkimustuloksia kuin näille lapiolla tonkiville jotka vain hajottaa paikkoja ja ryöstää aarteita.

Ketä oikeasti kiinnostaa parin sadan vuoden päästä että minkälaisia muumimukeja niillä sen ajan palstapersuilla oli?

Vierailija kirjoitti:

Ketä oikeasti kiinnostaa parin sadan vuoden päästä että minkälaisia muumimukeja niillä sen ajan palstapersuilla oli?

Ei ketään kuten ei nuttenkään ketään kiinosta mitä suomalaiset teki 200 tai 100 vuotta sitten. Suuntana on tulevaisuus ja sen focus on hyvä pitää tässä ajassa.

Ap on itse asiassa väärässä siitä ettei ketään kiinnosta nämä asiat. Eihän tästä ole kuin muutama vuosi kun löytyi ns. Janakkalan miekkamies, ja kiinnostusta oli ulkomaita myöten.

Kiinnostus on lisääntynyt myös negatiivisissa merkeissä. Muistan viime vuosilta parikin salakaivausta, pahimpana Hakoisten linnavuoren luvattomat kaivaukset sekä samanlaista menneisyyden tuhoamista Raaseporissa.

Ongelma on enemmänkin rahoituksessa: arkeologinen kaivaustyö ja tutkimustyö on tullut yhä kalliimmaksi ja nimenomaan Museoviraston budjettia on leikattu rankasti. Samalla kun tutkimusmenetelmät ovat kehittyneet ja kentällä pyörii myös metallinpaljastinharrastajia, on löytöjen määrä lisääntynyt.

Lisäksi suuren yleisön kiinnostus menneisyyteen vaikkapa käsityökultturin ja -teknologiaan kautta on koko ajan kasvanut.

Rahoituksen pitäisi siis järjestyä valtion kautta useimmin, mutta poliittisista syistä kulttuuria, koulutusta ja tutkimusta on ainakin edellisen hallituksen aikana vaan ajettu alas. Toki Suomessa myös yksityiset säätiöt rahoittavat hankkeita.

Kansalaiset voivat itsekin tehdä jotain pientä. Joskus kaivauksille pääsee avustamaan. Lisäksi voi koota oman porukan töistä tai jostain harrastuspiiristä, ja adoptoidaan jokin merkittävä kulttuuriesine tai -monumentti tai ruvetaan kulttuurikummiksi. Voidaan kerätä rahaa vaikka jonkin esineen restaurointiin (näin tietääkseni saatiin nuo ym. Janakkalan miekat restauroitua kun Kalevalaisten Naisten Liitto rupesi miekkojen kummiksi). Adoptointi tarkoittaa myös että porukka voi vaikka sitoutua hoitamaan jotain oman alueensa monumenttia.

Vaaleissa voi myös äänestää niitä kansanedustajia, jotka ottavat esiin tutkimusrahoituksen sekä oman historiamme ja kulttuurimme vaalimisen.