Harrastitko lapsena jotain vain vanhempien mieliksi?

Soitin pianoa, koska äiti oli aina halunnut oppia soittamaan. Muutaman vuoden jälkeen lopetin, koska minulla ei oikeasti ollut siihen lahjoja enkä oikein kehittynyt alkeita pitemmälle. 

Soittaminen sinällään oli ihan ok, ei se erityisemmin minua kiinnostanut, mutta en pitänyt sitä erityisen pahanakaan.

En harrastanut. Olisin saattanut kyllä haluta mennä partioon, mutta 70-luvulla duunareitten lapset menivät pioneereihin. Hauskaa sekin oli. Ja miksi olisin halunnut partioon? No kun se luokan kivoin poikakin oli partiossa. 

Kyllä. Äitini rakasti balettia ja halusi että harrastaisin sitä. 4-vuotiaana minut jo kiikutettiin harrastamaan. Olin näin jälkeenpäin ajatellen aivan totaalisen lahjaton, täysin epämusikaalinen (ei rytmin tai musiikin tajua mikä tanssijalle aika olennaista), erittäin kömpelö, lyhytraajainen ja rotevarakenteinen. Yritin silti tanssia 13-vuotiaaksi asti. Tässä iässä onneksi eräs suorasanainen, ulkomaalaistaustainen opettaja sanoi suoraan mahdollisuuteni tanssin alalla. Loukkaannuin ja lopetin, ja oli kyllä ihan paras päätös ikinä.

Viulunsoittoa. Kehityin ihan lahjakkaaksikin, mutta vihasin ja vihaan edelleen soittamista. Sääli, että pakotettiin sillä soitin itsessään on upea.

Olisin halunnut pelata jalkapalloa mutta konservatiivisten vanhempieni mielestä se ei ollut "tytöille sopivaa ajanvietettä"

Ratsastaa sain onneksi, sitä teen yhä näin kolmekymppisenä.

Vierailija kirjoitti:

Viulunsoittoa. Kehityin ihan lahjakkaaksikin, mutta vihasin ja vihaan edelleen soittamista. Sääli, että pakotettiin sillä soitin itsessään on upea.

Olisin halunnut pelata jalkapalloa mutta konservatiivisten vanhempieni mielestä se ei ollut "tytöille sopivaa ajanvietettä"

Ratsastaa sain onneksi, sitä teen yhä näin kolmekymppisenä.

Tuo oli vähän hassusti ilmaistu, etkö kuitenkin ollut ihan lahjakas ja sinusta kehittyi jossain määrin hyvä soittaja? 

Kaikenlaista. En olisi halunnut harrastaa mitään kodin ulkopuolista, mutta äitini mielestä oli pakko, joten minua pakotettiin harrastuksesta toiseen. Mitähän kaikkea vuosien varrella jouduin kokeilemaan, ainakin pianonsoittoa, yleisurheilukerhoa, ratsastusta (kammosin hevosia ihan hysteerisesti), balettia, pesäpalloa, sählyä, partiota ja lennokkikerhoa. Itse olisin vaan halunnut koodailla ja keskittyä tietokoneisiin. Joista sitten tuli minulle ammatti aikuisena. En näe että noista pakkoharrastuksista olisi ollut mitään hyötyä.