Sain kuulla, että isoisäni on muuttanut naapuri kaupunkiimme. En ole häntä ikinä tavannut koska vanhempani eivät ole halunneet olla yhteyksissä häneen. Nyt olisi tilaisuus törmätä häneen "vahingossa"

No olet aikuinen ja voit toki yrittää tavata hänet vanhemmistasi riippumatta. Vanhempasi ovat ehkä vain halunneet pitää sinut turvassa häneltä lapsena, mutta nythän pystyt jo suojelemaan itseäsi.

Olisikohan fiksumpaa pysyä erossa.

Ei varmasti ole mikään unelmatyyppi ja sinuna kunnioittaisin isäsi tahtoa ja sitä, että on pitänyt teidät erossa tuosta ihmisestä.

Mistä edes tuntisit hänet jos et ole nähnyt edes nuoruuden valokuvaa. Niistäkin voi olla muuttunut niin ettei enää tuntisi samaksi ihmiseksi

En suosittele. Kyllä siihen varmasti hyvät syyt on, että vanhempasi ovat katsoneet parhaaksi pysyä erossa tästä ihmisestä.

Siis miten se naapuri tähän tarinaan liittyy??

No mieti sitä, että kaikki ovat hävittäneet valokuvat hänestä eivätkä ole missään tekemisissä.

Eikö se jo kerro, että todennäköisesti on tehnyt jotain ihan kamalaa. Tuskin perus perheväkivalta settikään tuohon riittää!!

Jos olisit minun lapseni, niin en estäisi sinua koska olet aikuinen. Mutta on oikeasti joku syy minkä vuoksi katkaisin välit isääni. Minulla on arpia käsivarisissa ja selässä pahoipitelyn vuoksi ja olin pitkään velkavankeudessa kun isäni oli käyttänyt minun perintöni ja vielä kaiken lisäksi jättänyt kaikki velat maksamatta. Minun perintöni oli vakuutena.

Eli aina on joku syy, mutta kysy sinun isältäsi miksi. Vaadi totuus ja tee sitten päätös.

Sinulla on oikeus tavata isoisäsi ihan suoraan eikä pelkästään sattumalta. Se ei ole oikein, että jätät tapaamatta sen takia, että varot isäsi tunteita. Ota reippaasti yhteyttä häneen. Sovi kuitenkin tapaaminen julkiselle paikalle kuten kenen tahansa tuntemattoman ihmisen kanssa, tai ota joku mukaan tai ainakin kerro jollekulle minne olet menossa ja sovi tarkistussoitto.

Isälläsi on todennäköisesti ollut hyvä syy olla yhteydenpitoa vastaan. Joissakin tapauksissa voi olla toisin. Tiedä (uus)perheen jossa lapset on tehokkaasti eristetty biologisesta isästään ja koko suvusta, eikä isä nyt mikään hirviö ollut, viallinen kyllä. Melkoisia tarinoita on epäilemättä syötetty, kun tiedän sivullisillekin kerrotun väritettyjä juttuja.

Jos olisin sinun sijassasi en varmaan pystyisi voittamaan uteliaisuutta.

Tapaa ihmeessä hänet, älä jätä tilaisuutta käyttämättä, kärsisit siitä isoisäsi poismentyä lopulliseti.  Olet aikuinen, joten pystyt itse arvioimaan tilanteet tapaamisesi henkilön kanssa. Vaikka isäsi välit ovat poikki isänsä kanssa, ei se tarkoita että sinulta pitäisi viedä juuret pois. Jos isäsi loukkaantuu tietäessään että olet tavannut isoisäsi, voit miettiä isäsi itsekkyyttä. Isovanhempien näkeminen, tilanteessa kuin tilanteessa merkitsee todella paljon varsinkin omia lapsia suunniteltaessa. Tai viimeistään ensimmäisen lapsen synnyttyä ajatukset suvun kiemuroista nousevat vaarallisen voimakkaasti pintaan.

Vierailija kirjoitti:

Siis miten se naapuri tähän tarinaan liittyy??

Naapurikaupunki (ap:lla yhdyssanavirhe).

Suvussani on ollut alkoholisteja, joita en tavannut. Ja niitä, joita olen tavannut äitini mielipiteistä piittaamatta. Joiden suhteen äitini ei ole väleissä.  On selvinnyt lapsuudet, suosimiset, perinnönjaot, enkä ole ylpeä äidistäni. Ymmärrän, miksi enoni juo. Hänellä on kuitenkin hyvyyttä sydämessään, äidistäni en voi sanoa kuin että oli ehkä joskus. Sain samalla paloja loksahtamaan kohdalleen, miksi äiti on ollut aina minua kohtaan kylmä.

Välien katkaisuun voi olla hyvin monenlaisia syitä, osa parempia ja osa huonompia. Usein jo pelkkä alkoholismi riittää. Lapsuuden väkivalta saattaa isoisäsi mielestä olla "normaalia kuritusta", jollaiseen hän oli itse omassa lapsuudessaan tottunut.

Jos olisin 20 vuotias ja olisin saanut tietää isovanhempieni olevan elossa, olisin lentänyt siivin heitä tapaamaan. Nyt olen kohta 65 vuotias, enkä vieläkään ymmärrä pahuutta, miksi minulle ei koskaan kerrottu isovanhempien olevan elossa. Kuolivat kuulemma, kun olin kaksivuotias. Ihmisen pahuus voi olla omissa vanhemmissa, se kestää kauan ymmärtää. Sanoisin, että tavatkaa nuoret ja vanhemmat sukulaisianne, välittämättä huhuista ja juoruista.

Tiedätkö tai saatko selville isoisäsi puhelinnumeron? Sinuna lähettäisin hänelle viestin, että haluaisit tavata. Ellet tiedä hänen numeroaan ja hän elää päivisin kaduilla tuttujensa seurassa, valitse ajankohta häneen törmäämiseen kun tuttunsa eivät ole läsnä. Törmäys on varmasti hänelle jokatapauksessa hämmentävä, ei hän tahdo uskoa näkemäänsä ja voi suhtautua siihen varauksellisesti, kuten on varmaan maailmassaan oppinut suhtautumaan kaikkiin. Älä hämmenny, äläkä luovuta, älä kuitenkaan tyrkytä. Anna hänelle jokin yhteystieto, jos hän on varauksellinen, jotta voitte tavata uudelleen.  Aktivoidu itse muutaman viikon päästä uudelleen, ellei hänestä ole kuulunut mitään. Se aika on voinut olla hänelle arvottomuuden kokemusta, ettei hän tunne olevansa arvoisesi, kun on sinut nähnyt. Huomioi, että hänen arvomaailmansa on varmaankin alkujaan rakennettu hylkimisistä, sinä et sitä tehnyt. Sinä olet mikä olet ja sinä teit isoisäsi maailmaan kauneimman teon mitä voi olla, olit tervetunteinen ihminen halutessasi tavat isoisäsi.

Vierailija kirjoitti:

No mieti sitä, että kaikki ovat hävittäneet valokuvat hänestä eivätkä ole missään tekemisissä.

Eikö se jo kerro, että todennäköisesti on tehnyt jotain ihan kamalaa. Tuskin perus perheväkivalta settikään tuohon riittää!!

Perhesalaisuuksien syntymiseksi ei tarvita edes niin tramaattisia asioita kuin väkivalta. Syystä tai toisesta joissakin perheissä vain päätetään että jotakin henkilöä ei ole olemassa. Alkoholismi on aika yleinen syy perhesalaisuuksiin, tosin myös usein traumaattista monella tavalla ilman väkivaltaakin saati että siihen on liittynyt vuosia jatkunut perheväkivalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mieti sitä, että kaikki ovat hävittäneet valokuvat hänestä eivätkä ole missään tekemisissä.

Eikö se jo kerro, että todennäköisesti on tehnyt jotain ihan kamalaa. Tuskin perus perheväkivalta settikään tuohon riittää!!

Perhesalaisuuksien syntymiseksi ei tarvita edes niin tramaattisia asioita kuin väkivalta. Syystä tai toisesta joissakin perheissä vain päätetään että jotakin henkilöä ei ole olemassa. Alkoholismi on aika yleinen syy perhesalaisuuksiin, tosin myös usein traumaattista monella tavalla ilman väkivaltaakin saati että siihen on liittynyt vuosia jatkunut perheväkivalta.

Yleisin salattu asia on narsistinen, kun yksi lapsi on aina syrjitty syntipukki ja vanhempien kopiojat pääsevät kultapallille. En ihmettele yhtään, että aina perheessä syrjityt tarttuvat viinaan hukuttaakseen traumansa. Harva sitä ymmärtää, vähiten suositut sisarukset.

Tottakai otat yhteyttä! On voinut muuttua, ja voi olla hyväkin kokemus yhteydenotto. Ei isälläsi ole oikeutta kieltää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mieti sitä, että kaikki ovat hävittäneet valokuvat hänestä eivätkä ole missään tekemisissä.

Eikö se jo kerro, että todennäköisesti on tehnyt jotain ihan kamalaa. Tuskin perus perheväkivalta settikään tuohon riittää!!

Perhesalaisuuksien syntymiseksi ei tarvita edes niin tramaattisia asioita kuin väkivalta. Syystä tai toisesta joissakin perheissä vain päätetään että jotakin henkilöä ei ole olemassa. Alkoholismi on aika yleinen syy perhesalaisuuksiin, tosin myös usein traumaattista monella tavalla ilman väkivaltaakin saati että siihen on liittynyt vuosia jatkunut perheväkivalta.

Yleisin salattu asia on narsistinen, kun yksi lapsi on aina syrjitty syntipukki ja vanhempien kopiojat pääsevät kultapallille. En ihmettele yhtään, että aina perheessä syrjityt tarttuvat viinaan hukuttaakseen traumansa. Harva sitä ymmärtää, vähiten suositut sisarukset.

Näin on. Kuinka paljon onkaan täällä av:llakin tarinoita joissa "muista sisaruksista tuli täysin normaaleita, joten kasvatuksessa ei ainakaan voi olla vika" kun jonkun sisarus on masentunut/alkoholisoitunut. Onhan se ihan tutkittua, että vanhemmat (usein tiedostamattaan) suosivat yhtä ja syrjivät yhtä.

Joidenkin psyyke ei kestä sitä, ja ajautuvat huonoille raiteille. Toisten psyyke vain karaistuu tuollaisesta, ja voivat päästä pitkällekin kun on tarve näyttää pärjäämistään. Persoona- ja temperamenttikysymys.

Ei vanhemmat sulje kelvollista idovanhempaa lapsensa elämästä. Vältä kuin ruttoa!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mieti sitä, että kaikki ovat hävittäneet valokuvat hänestä eivätkä ole missään tekemisissä.

Eikö se jo kerro, että todennäköisesti on tehnyt jotain ihan kamalaa. Tuskin perus perheväkivalta settikään tuohon riittää!!

Perhesalaisuuksien syntymiseksi ei tarvita edes niin tramaattisia asioita kuin väkivalta. Syystä tai toisesta joissakin perheissä vain päätetään että jotakin henkilöä ei ole olemassa. Alkoholismi on aika yleinen syy perhesalaisuuksiin, tosin myös usein traumaattista monella tavalla ilman väkivaltaakin saati että siihen on liittynyt vuosia jatkunut perheväkivalta.

Yleisin salattu asia on narsistinen, kun yksi lapsi on aina syrjitty syntipukki ja vanhempien kopiojat pääsevät kultapallille. En ihmettele yhtään, että aina perheessä syrjityt tarttuvat viinaan hukuttaakseen traumansa. Harva sitä ymmärtää, vähiten suositut sisarukset.

Narsisti kyllä voi helposti salata jonkun perheenjäsenen joka ei ole hänen "palvelijansa", mutta harvemmin pysyy itse salassa vaikka koko suku sitä yrittäisi. Hän tavalla tai toisella ottaa yhteyttä ainakin johonkin perheestään.

Alkoholismi taas voi hyvinkin olla niin häpeällistä myös alkoholistille itseleen että hän mieluusti pysyy pois kun muut saavat hänestä tarpeeksi. Yhtä hyvin myös joku rikos tai siveettömyys voi olla tilanne jolloin myös tekijä itse haluaa pysyä piilossa.