Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Puuduttava työ
24.07.2019 |
Teen työkseni siivousta ja aina työpäivän päätteeksi kotiin tultuani tuntuu, että päässä ei pyöri yhtikäs mitään. Työssä ei juurikaan tarvitse älyä käyttää eikä sosiaalista kanssakäymistä ole. Aivot tuntuvat puutuneilta. Onko muilla kokemuksia vastaavasta?
Kommentit (4)
Vähän sama juttu, vaikka olen eri alalla. Normaalisti on työkavereita, mutta nyt kesällä olen ollut yksin. Työtä on kesäaikaan muutenkin vähemmän. Kyllä tämä on aika puuduttavaa. Minullakin työ on aika helppoa ja samat rutiinit toistuvat päivästä toiseen samoihin kellonaikoihin.
Olisiko sinulla mahdollisuutta vaihtaa/hakea paikkaan, jossa olisi työkavereita? Se voisi vähän piristää, ettei ole yksinäistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko sinun ap mahdollista vastapainoksi vapaa-ajallasi tehdä jotain aivoja virkistävää, esim. opetella jotain uusia taitoja tai vaikka kieliä, harrastaa jotain kehittävää tms? Useimpien ongelmahan on nykyään päinvastainen, eli kiinnostaisi kaikenlainen, esim. minä haluaisin opetella englantia kunnolla kun on unohtunut pahasti, mutta kun jatkuvaa oppimista vaativa aivotyö imee kaikki mehut ei pysty enää vapaa-ajalla tekemään mitään mikä vaatii ajattelua. Pakko vaan mätkiä jotain örkkejä tietokonepelissä tai töllöttää aivottomia realityjä telkasta.
Mulle siivominen ei sopinu ne laitto potkut joka kerta!! Tai mä en sopinu niille koska ne sano niin!
Alue: Aihe vapaa
Ai, mun unelmatyötä! Tein nuorena "välivuosina" sellaista kun en heti päässyt opiskelemaan. Kolme vuotta vietin tehtaan liukuhihnalla tehden täysin ajattelua vaatimatonta työtä kokoonpanohihnan ääressä. Ja nautin ihan hulluna! Koska työ ei vaatinut mitään ajattelua, saatoin antaa omien ajatusteni lentää samalla kun kädet teki työtä robottimaisesti. Kehitin fantasiamaailmoja, pohdin ihmiselämän kummallisuuksia, maailmankatsomusten eroja ja ties mitä. Välillä kuuntelin kuulokkeista musiikkia ja sisäisesti jammailin tahdissa. Ja kun työpaikan oven laittoi kiinni, työ ei tullut perässä.
Mutta minä sitten pääsin sinne yliopistoon ja valmistuin ns. arvostetumpaan ammattiin. Valmistuin ja pääsin koulutustani vastaavaan asiantuntijatyöhön. Mutta tämä työ on stressaavaa, kuluttavaa, liian kiireistä, tunkee vapaa-ajalle ja jopa uniin (usein herään aamuyöstä siihen että aivoni on ratkaisseet unissa jonkun työongelman jota mietin päivällä). Palkka on kyllä hyvä mutta muita hyviä puolia ei oikein olekaan. Mulle sopisi paljon paremmin sellainen rutiinityö jota ei tarvi ajatella.