Lue keskustelun säännöt.
Miten kehittäisit suomeen futuurin?
18.07.2019 |
melko tärkeää kun kaikki katsoo tulevaisuuteen.
öö ja ää olisi hyvä. esim. jos ostaa tulevaisuudessa. ostaöö . tai jos tapaa tulevaisuudessa . tapaaää
Kommentit (21)
Aion mennä kouluun
valmistun opettajaksi joskus
Jonain päivänä ostan ilmapallon
Vielä minä voitan lotossa
Siinä sinulle tulevaisuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi korjata jotain, mikä ei ole rikki? Suomessa on ihan järkevät ilmaisut tulevaisuudessa tapahtuville asioille nytkin. Viestissä 2 oikein hyviä esimerkkejä niistä.
Huomenna menen töihin. Ei tuota oikein muuksi kuin futuuriksi voi tulkita.
Vierailija kirjoitti:
Aion mennä kouluun
valmistun opettajaksi joskus = valmistunöö opettajaksi
Jonain päivänä ostan ilmapallon= ostanää ilmapallon
Vielä minä voitan lotossa : voitanää lotossa
Siinä sinulle tulevaisuutta.
Tulevaisuuttaää sinulle
Paljon helpompaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin mietin heti öö-päätettä. Mutta silleen "ajaa, ajoi, ajöö" "mennä, meni, mennöö" "syödä, söi, syödöö"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huomennakin palstailöön koko päivän :D:D:D:D:D:D:D
Miksi tää naurattaa mua :D Käytäöön tätä tulevaisuudessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhassa suomen kielessä futuuri kuului tempusjärjestelmään, mistä jäänteenä juhlallisessa kirjakielessä käytetään edelleenkin joskus arkaaista futuurimuotoa eli liittopreesensiä on tekevä, johon joidenkin mielestä liittyy tietty deterministisyyden sekä imperatiivisuuden mielikuva. Ominaisuus ei ole futuurille kovin tyypillinen, sillä siihen liitetään usein ajatus aikomisesta tai arvaamisesta.
Toisaalta ranskan kielessä futuuria käytetään usein myös imperatiivia lähenevässä merkityksessä, varsinkin toisessa, mutta esimerkiksi lakiteksteissä kolmannessakin persoonassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Futuuri
Vanhassa suomen kielessä futuuria ilmaistiin myös nykyään hävinneellä rakenteella pitää/piti tapahtuman, mistä jäänteenä nykykielessä ovat enää sanonnat tuleman pitää, "saamansa pitää" ja tuleman piti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tempus (aikamuoto)
Aikamuoto, eli tempus ilmaisee verbin tapahtuma-aikaa puhehetkeen nähden
Harvemmat liittotempukset eli
Liittopreesens - Mikä on tapahtuva (tulevaisuus, futuuri mutta ei käytetä nykykielessä, kirjakielestäkin se on jo hiljattain poistunut)
Liittoimperfekti - Mikä oli tapahtuva (menneisyyden tulevaisuus)
Preesens
Suomen kielessä preesensillä ilmaistaan mitä tapahtuu nyt, yleisesti tai tulevaisuudessa.
Linnut muuttavat syksyllä (tulevaisuus)
Vesi on märkää (yleisesti)
Minä olen tässä (nyt)
Vierailija kirjoitti:
Tempus (aikamuoto)
Aikamuoto, eli tempus ilmaisee verbin tapahtuma-aikaa puhehetkeen nähden
Harvemmat liittotempukset eli
Liittopreesens - Mikä on tapahtuva (tulevaisuus, futuuri mutta ei käytetä nykykielessä, kirjakielestäkin se on jo hiljattain poistunut)
Liittoimperfekti - Mikä oli tapahtuva (menneisyyden tulevaisuus)
Preesens
Suomen kielessä preesensillä ilmaistaan mitä tapahtuu nyt, yleisesti tai tulevaisuudessa.
Linnut muuttavat syksyllä (tulevaisuus)
Vesi on märkää (yleisesti)
Minä olen tässä (nyt)
Tuo muuttuuöö
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Yksi asia, joka on jäänyt hyvin monelle kouluaikojen äidinkielentunneilta mieleen on lause: suomen kielessä ei ole futuuria. Väite on kiehtova: se ikään kuin poistaa kieleltämme tulevaisuuden kokonaan.
Eemil Nestor Setälä kiteyttää väitteen idean kirjansa Suomen kielen lauseoppi 1. painoksessa vuonna 1880 näin:
”Tulevaa aikaa varten ei suomen kielessä ole eri muotoja, vaan sen sijaan käytetään vastaavia nykyajan muotoja, esim. huomenna sen kirjoitan.” Muita tapoja ilmaista tulevaa tekemistä – kuten tulen kirjoittamaan, olen kirjoittava – Setälä ja hänen oppilaansa ovat pitäneet lainoina ruotsin kielen rakenteista.
Mutta miten jostain kielestä futuuri voi puuttua kun taas naapurikielestä kyseinen aikamuoto löytyy? Onko maailmassa muita kieliä, joissa ei futuuria ole? Kysymyksiä on lukuisia.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/03/aristoteleen-kantapaa-aikamuot…
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tempus (aikamuoto)
Aikamuoto, eli tempus ilmaisee verbin tapahtuma-aikaa puhehetkeen nähden
Harvemmat liittotempukset eli
Liittopreesens - Mikä on tapahtuva (tulevaisuus, futuuri mutta ei käytetä nykykielessä, kirjakielestäkin se on jo hiljattain poistunut)
Liittoimperfekti - Mikä oli tapahtuva (menneisyyden tulevaisuus)
Preesens
Suomen kielessä preesensillä ilmaistaan mitä tapahtuu nyt, yleisesti tai tulevaisuudessa.
Linnut muuttavat syksyllä (tulevaisuus)
Vesi on märkää (yleisesti)
Minä olen tässä (nyt)
Tuo muuttuuöö
ap
Tuo on muuttuva
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia, joka on jäänyt hyvin monelle kouluaikojen äidinkielentunneilta mieleen on lause: suomen kielessä ei ole futuuria. Väite on kiehtova: se ikään kuin poistaa kieleltämme tulevaisuuden kokonaan.
Eemil Nestor Setälä kiteyttää väitteen idean kirjansa Suomen kielen lauseoppi 1. painoksessa vuonna 1880 näin:
”Tulevaa aikaa varten ei suomen kielessä ole eri muotoja, vaan sen sijaan käytetään vastaavia nykyajan muotoja, esim. huomenna sen kirjoitan.” Muita tapoja ilmaista tulevaa tekemistä – kuten tulen kirjoittamaan, olen kirjoittava – Setälä ja hänen oppilaansa ovat pitäneet lainoina ruotsin kielen rakenteista.
Mutta miten jostain kielestä futuuri voi puuttua kun taas naapurikielestä kyseinen aikamuoto löytyy? Onko maailmassa muita kieliä, joissa ei futuuria ole? Kysymyksiä on lukuisia.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/03/aristoteleen-kantapaa-aikamuot…
Kaikissa kielissä ei ole aikamuotoja ollenkaan, esim mandariinikiinassa.
Vierailija kirjoitti:
Yksi asia, joka on jäänyt hyvin monelle kouluaikojen äidinkielentunneilta mieleen on lause: suomen kielessä ei ole futuuria. Väite on kiehtova: se ikään kuin poistaa kieleltämme tulevaisuuden kokonaan.
Eemil Nestor Setälä kiteyttää väitteen idean kirjansa Suomen kielen lauseoppi 1. painoksessa vuonna 1880 näin:
”Tulevaa aikaa varten ei suomen kielessä ole eri muotoja, vaan sen sijaan käytetään vastaavia nykyajan muotoja, esim. huomenna sen kirjoitan.” Muita tapoja ilmaista tulevaa tekemistä – kuten tulen kirjoittamaan, olen kirjoittava – Setälä ja hänen oppilaansa ovat pitäneet lainoina ruotsin kielen rakenteista.
Mutta miten jostain kielestä futuuri voi puuttua kun taas naapurikielestä kyseinen aikamuoto löytyy? Onko maailmassa muita kieliä, joissa ei futuuria ole? Kysymyksiä on lukuisia.
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/09/03/aristoteleen-kantapaa-aikamuot…
Minusta voi ihan yhtä hyvin kysyä, miksi jossain kielessä täytyy olla futuurimuotoja. Esim. englannin kielessä futuurin voisi ilmaista pelkästään ajanilmaisulla (esim. tomorrow):
I come tomorrow.
I come next week.
Lastaamalla persut, vasemmistoliittolaiset ja vihreät kuurakettiin joka ammuttaisiin afrikkaan.
Hah. Ihan dilleä. Kannatanöö! Toivon että futuuri tuleeöö.