Lue keskustelun säännöt.
Kasvaminen yhteen totuuteen uskovassa perheessä
15.07.2019 |
Yksisilmäisesti politiikkaan suhtautuvia perheitä löytyy valitettavasti paljon. Näissä perheissä vallitsee yksi poliittinen totuus, jota vanhemmat tuputtavat lapsille ja jonka kyseenalaistamisesta seuraa vanhempien vihaisuutta ja pahimmassa tapauksessa rangaistus. Tällaisessa perheessä on todella ahdistavaa kasvaa, oli vanhempien lapsilleen tuputtama aate mikä tahansa. Pahimmassa tapauksessa lapsi ei opi kriittistä ajattelua ollenkaan. Onko teillä kokemuksia tällaisesta? Itse kasvoin vahvasti SKDL:ään uskovassa perheessä, ja valitettavasti edelleen vasemmistoliitosta puolueen tulee paha maku, vaikka puolue on muuttunut todella paljon. Kokemus on varmasti sama, oli aate mikä tahansa.
Teen tästä oman aloituksen, koska kommentoimani provoketju todennäköisesti poistuu pian.
Kommentit (7)
Itse kasvoin ja elin uskovassa perheessä, jossa kannustettiin opiskelemaan ja ottamaan asioista selvää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kasvoin helluntailaisessa perheessä, jossa vanhemmat suuttuivat mm. maallisen musiikin kuuntelusta, saarnaajien puheiden arvostelusta ja uskon kyseenalaistamisesta. Olen uskonnoton aikuinen ja etäinen vanhempieni kanssa.
Kasvoin rauhallisen kristillisessä perheessä ja se oli yksi parhaista asioista kaikissa vaikeissa elämäntilanteissa. Tuntui hyvältä, että vanhemmat rukoilivat puolestani ja minullekin toinen vanhemmista, hyvin analyyttinen ihminen johtotehtävissä, sanoi että rukoile. Olen kiitollinen tästä ja usko on edelleen todella tärkeä asia. Minulla on tietty myös oma usko enkä ole omaksunut mitään toisen ihmisen minulle takomaa oppia, päinvastoin. Näen kuitenkin kaiken sen hyvän, mitä kristillisyys (se on ollut aina taustavoimana) on antanut. Nuorena tein ristinmerkin ennen koulupäivää usein, en kertonut siitä kenellekään mutta oli oma tapani.
Olen kasvanut uskovassa perheessä helluntai sellaisessa jota jotkut pitävät ahdasmielisenä, mutta ei meitä painostettu tai kasvatettu erityisesti mihinkään. Isä ja äiti oivat oikeamielisiä eivätkä koskaan riidelleet keskenään. Meitä ei myöskään kuritettu ruumiillisesti. Anteeksipyytäminen kyllä opetettiin. Olen tyytyväinen hyvistä vanhemmista, jotka ovat jo siellä rajan toisella puolen.
Jossakin olen nähnyt tutkimuksen että uskovaisessa perheessä syntyneillä on suurempi riski mielenterveysongelmiin. Ei olisi mikään ihme, suuri ristiriita omien aistien todistukseen suhteessa siihen mitä pitää uskoa pakotettuna.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jossakin olen nähnyt tutkimuksen että uskovaisessa perheessä syntyneillä on suurempi riski mielenterveysongelmiin. Ei olisi mikään ihme, suuri ristiriita omien aistien todistukseen suhteessa siihen mitä pitää uskoa pakotettuna.
Toisinaan tällä palsalla kohtaa myös monia niin voimallisest ja raivoisasti uskontoa ai uskontoja vastustavia, että tiedä sitten millainen kasvuperä heillä on tai on ollut. - Hämmästyttää myös kun osa kokee tai tuntee, että tietäminen ja uskominen olisivat aina vastakkaisia asioita/ ilmiöitä.
Lisään vielä, että tämä koskee tietysti poliittisten aatteiden lisäksi muitakin aatteita ja uskontoja.