Sairaanhoitajaksi perheenäitinä

Miten perhetilanteesi tukee vuorotyötä? 

Vierailija kirjoitti:

Miten perhetilanteesi tukee vuorotyötä? 

Ei sairaanhoitajan ole mikään pakko tehdä vuorotyötä.

Kai sinulla jotain kokemuspohjaa on koulukäynnistä? Opikelussa on se hyvä puoli että se mukautuu paremmin siihen lapsiperhe arkeen ja on paljon joustavampaa kuin töissä käyminen ja siitäkin olet varmaan jäänyt henkiin?  Älä mieti niin paljoa asiat menee omalla painollaan.

Harjoitteluissa et välttämättä voi hirveästi valita vuorojasi. Teet niitä vuoroja, joissa ohjaajasi on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten perhetilanteesi tukee vuorotyötä? 

Ei sairaanhoitajan ole mikään pakko tehdä vuorotyötä.

No, ei tietenkää ole mutta niitä 8-16 töitä ei riitä kaikille ja väistämättä harjoitteluja joutuu tekemään vuorotyönä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten perhetilanteesi tukee vuorotyötä? 

Ei sairaanhoitajan ole mikään pakko tehdä vuorotyötä.

Ihanko totta?

Vierailija kirjoitti:

Harjoitteluissa et välttämättä voi hirveästi valita vuorojasi. Teet niitä vuoroja, joissa ohjaajasi on.

Mulla oli kaikki harjottelut vuorotyötä. Ja päädyin päivystykseen vuorotyöhön.

Ei ole rankkaa, mutta ajoittain voi olla aika tiivistahtista. Samaan aikaan kun voi olla työharjoittelu, iltaisin opetusta, tenttejä ja työharjoittelutehtäviä. Millaista työtä miehesi tekee? Pystyykö illat ja viikonloput olemaan lasten kanssa? Jos ei kannattaa ottaa selvää vuoropäivähoidosta.

Uskon, että mahdollinen vuorotyöpuoli hoituu. Mies voi pitkälti määrittää omat työaikansa itse, joten sen puoleen ei lasten tarvitse olla yksin. Ja on kokemusta opiskelusta, hyvinkin pitkälle. Nyt olen toiminut päätoimisena yrittäjänä kuutisen vuotta ja siihen nähden voisin kuvitella, että mitään niin aikaavievää ei ehkä tulisi vastaan opiskellessa mitä kuluneet vuodet ovat olleet.

Mietin vain, ettei käy niin, että lapset kärsivät poissaolostani seuraavat kolme vuotta. Kai koulussa on jotensakin inhimillistäkin opiskella? Vai onko 🙈

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten perhetilanteesi tukee vuorotyötä? 

Ei sairaanhoitajan ole mikään pakko tehdä vuorotyötä.

Oliko ap jo valmistunut sairaanhoitajaksi? 

Ap. kirjoitti:

Uskon, että mahdollinen vuorotyöpuoli hoituu. Mies voi pitkälti määrittää omat työaikansa itse, joten sen puoleen ei lasten tarvitse olla yksin. Ja on kokemusta opiskelusta, hyvinkin pitkälle. Nyt olen toiminut päätoimisena yrittäjänä kuutisen vuotta ja siihen nähden voisin kuvitella, että mitään niin aikaavievää ei ehkä tulisi vastaan opiskellessa mitä kuluneet vuodet ovat olleet.

Mietin vain, ettei käy niin, että lapset kärsivät poissaolostani seuraavat kolme vuotta. Kai koulussa on jotensakin inhimillistäkin opiskella? Vai onko 🙈

Voi pyhä jeesus...Kautta aikojen on kasvanut terveitä aikuisia perheistä, jossa äidit ovat opiskelleet ja käyneet töissä ja ollet vähän pidempiäkin aikojen pois kotoa. 

Ap. kirjoitti:

Uskon, että mahdollinen vuorotyöpuoli hoituu. Mies voi pitkälti määrittää omat työaikansa itse, joten sen puoleen ei lasten tarvitse olla yksin. Ja on kokemusta opiskelusta, hyvinkin pitkälle. Nyt olen toiminut päätoimisena yrittäjänä kuutisen vuotta ja siihen nähden voisin kuvitella, että mitään niin aikaavievää ei ehkä tulisi vastaan opiskellessa mitä kuluneet vuodet ovat olleet.

Mietin vain, ettei käy niin, että lapset kärsivät poissaolostani seuraavat kolme vuotta. Kai koulussa on jotensakin inhimillistäkin opiskella? Vai onko 🙈

Miten ne lapset siitä kärsii jos ovat esim. päivähoidossa tai isänsä kanssa?

Kiitos teille vastauksista. Tämä liennytti huolta. Koulunkäyntiajoista on jo vuosia ja silloin vielä olin perheetön. Kyllä huolestutti kun valintapäätös tuli, että mihin olen hyppäämässä mukaan. Eli odotettavissa jotain inhimillisempää kuin yrittäjyyden 24/7 tahti. Se olisi kyllä hienoa.

Toinen kysymys jos joku jaksaa vastata:

Itseä kiinnostaa myös ulkomaan harjoittelujaksot. Uskon, että ne ovat varmasti myös vaativia ja varmaan hermoja vieviäkin kun on paljon uutta opittavaa lyhyessä ajassa. Kuitenkin olisi hienoa lähteä hetkeksi esim. Norja/Ruotsi/Englanti-alueelle harjoitteluun ja ottaa perhe mukaan ainakin käymään. Onkohan liian kiiltokuvamaista toiveajattelua, että vapaa-ajalla jaksaisi muutakin kuin nukkua?

Ap. kirjoitti:

Uskon, että mahdollinen vuorotyöpuoli hoituu. Mies voi pitkälti määrittää omat työaikansa itse, joten sen puoleen ei lasten tarvitse olla yksin. Ja on kokemusta opiskelusta, hyvinkin pitkälle. Nyt olen toiminut päätoimisena yrittäjänä kuutisen vuotta ja siihen nähden voisin kuvitella, että mitään niin aikaavievää ei ehkä tulisi vastaan opiskellessa mitä kuluneet vuodet ovat olleet.

Mietin vain, ettei käy niin, että lapset kärsivät poissaolostani seuraavat kolme vuotta. Kai koulussa on jotensakin inhimillistäkin opiskella? Vai onko 🙈

Miksiköhän nyt meni tunteisiin? :D Rouva Virtanen ei ole ollut ammatti enää vuosikausiin ja edelleen joku äiti miettii kärsiikö lapset siitä, että äiti on poissa kotoa  muutaman tunnin päivässä. Ei ne kärsi. Se opiskelu ei tule koko ajan olemaan inhimillistä ja väistämättä joudut miettimään kumpi tulee ensin nuo oman egosi jatkeet vai opinnot. 

En oo valmistunut vaan vasta siis aloittamassa sairaanhoitajan koulutusta. Joku toinenkin vastaili täällä lisäkseni niin menneet hieman kyselyt ristiin 😀

ap. kirjoitti:

Kiitos teille vastauksista. Tämä liennytti huolta. Koulunkäyntiajoista on jo vuosia ja silloin vielä olin perheetön. Kyllä huolestutti kun valintapäätös tuli, että mihin olen hyppäämässä mukaan. Eli odotettavissa jotain inhimillisempää kuin yrittäjyyden 24/7 tahti. Se olisi kyllä hienoa.

Toinen kysymys jos joku jaksaa vastata:

Itseä kiinnostaa myös ulkomaan harjoittelujaksot. Uskon, että ne ovat varmasti myös vaativia ja varmaan hermoja vieviäkin kun on paljon uutta opittavaa lyhyessä ajassa. Kuitenkin olisi hienoa lähteä hetkeksi esim. Norja/Ruotsi/Englanti-alueelle harjoitteluun ja ottaa perhe mukaan ainakin käymään. Onkohan liian kiiltokuvamaista toiveajattelua, että vapaa-ajalla jaksaisi muutakin kuin nukkua?

Olin Engalanissa töissä lähes 12 vuotta ja muutetiin takaisin, kun vanhempi lapsi aloitti koulun. Kaikki täällä on paljon helpompaa lasten kanssa ja sitä vapaa-aikaa jäi siellä huomattavasti vähemmän. Hoitajapula oli vaan niin huutava siellä, että sinne en ainakaan lähtisi. Se onko tuo toiveajattelua riippuu ihan siitä miten osallistuva sinun miehesi on siinä arjessa. Jos olet tähän asti hoitanut kaiken on vähän haasteellista lähteä sitä suuntaa muuttamaan jo pelkästään noiden opintojesi vuoksi.

Ap. kirjoitti:

Uskon, että mahdollinen vuorotyöpuoli hoituu. Mies voi pitkälti määrittää omat työaikansa itse, joten sen puoleen ei lasten tarvitse olla yksin. Ja on kokemusta opiskelusta, hyvinkin pitkälle. Nyt olen toiminut päätoimisena yrittäjänä kuutisen vuotta ja siihen nähden voisin kuvitella, että mitään niin aikaavievää ei ehkä tulisi vastaan opiskellessa mitä kuluneet vuodet ovat olleet.

Mietin vain, ettei käy niin, että lapset kärsivät poissaolostani seuraavat kolme vuotta. Kai koulussa on jotensakin inhimillistäkin opiskella? Vai onko 🙈

Uskon, että mahdollinen vuorotyöpuoli hoituu...

Tämä puoli on puhuttu läpi ja isä on osallistunut jo nyt siihen perheen yhteiseen arkeen?

Vierailija kirjoitti:

Ap. kirjoitti:

Uskon, että mahdollinen vuorotyöpuoli hoituu. Mies voi pitkälti määrittää omat työaikansa itse, joten sen puoleen ei lasten tarvitse olla yksin. Ja on kokemusta opiskelusta, hyvinkin pitkälle. Nyt olen toiminut päätoimisena yrittäjänä kuutisen vuotta ja siihen nähden voisin kuvitella, että mitään niin aikaavievää ei ehkä tulisi vastaan opiskellessa mitä kuluneet vuodet ovat olleet.

Mietin vain, ettei käy niin, että lapset kärsivät poissaolostani seuraavat kolme vuotta. Kai koulussa on jotensakin inhimillistäkin opiskella? Vai onko 🙈

Uskon, että mahdollinen vuorotyöpuoli hoituu...

Tämä puoli on puhuttu läpi ja isä on osallistunut jo nyt siihen perheen yhteiseen arkeen?

Tuo asia pitää tietää jo ennen koulun alkua, että on sekä a ja b suunnitelma. Siellä koulussa on läsnäolopakko. Ei sinne lähdetä musta tuntuu pohjalta. . Jotkut kurssit voi olla suunniteltu siten, että jos niitä ei suorita silloin kun se on suunniteltu, niin sen suorittaminen on mahd vasta puolen vuoden päästä ja jos yhtä kussia ei suorita niin sit ei pääse etenemään seuraavalle kurssille. Ja se eka vuosi on rankin.