Hei te lapsettomuudesta kärsivät?
Miten kerron lapsettomuushoitoja läpikäyvälle siskolleni, että olen (vahingossa) raskaana? Tuota vahingossa ei kai pidä ainakaan sanoa :)
Siskoni on yrittänyt jo ainakin 3v saada lasta ilman tuloksia. Minun lapsilla tulee ikäeroksi n.1,5v ja tämä raskaus ei ollut toivottu, mutta lasta jo odotellaan kovasti. Edellisen raskauden aikana en huomannut ainakaan, että siskoni olisi ollut mitenkään katkera tms, mutta voin vain kuvitella miltä tuntuu kun toinen vain ilmoittelee raskauksistaan ja itsellä ei onnistu.
Tekisi mieleni pahoitella siskolleni, että olen raskaana :) mutta ei kai se ihan niinkään mene.
Miten itse suhtaudut vauvauutisiin ja miten toivoisit ne kerrottavan?
Kommentit (8)
Varmaan kannattaa ajoittaa se kertominen sellaiseen hetkeen, jolloin siskosi on siinä hoidon vaiheessa, jolloin on toivoa ilmassa, ettei siis ainakaan silloin kun toisella on taas vuoto alkanut... JOS siis tiedät niin tarkaan siskosi tilanteista.
Ja ihan neutraalisti vaan kertoa, ilman turhia tuuletuksia, eikä varmaan kannata mainita siitä vahingosta mitään...
enhän minä siskoasi tunne, mutta siis tämä olisi minun mielipiteeni asiasta.
pikkusisko on mulle maailman rakkain ihminen (mielestäni miestä ja siskoa ei voi verrata, kumpaakin rakastan omalla tavallani). Itse olen kärsinyt lapsettomuudesta muutaman vuoden, mutta silti iloitsin vilpittömästi, kun sisko ilmoitti tulevasta perheenlisäyksestä. En osaa häntä kadehtia samalla tavalla kuin ehkä helposti lisääntyviä ystäviäni... En osaa nyt paremminkaan selittää. Loukkaantuisin kyllä syvästi jos sisko pimittäisi pitkään tietoa raskaudestaan.
Sinä aikana, kun siskoni on ollut lapsettomuushoidoissa, meille on tullut kaksi lasta. Voitte vaan kuvitella kuinka vaikeaa on ollut asiasta kertoa... Mutta kerroin heti aluksi, ihan niinkuin kaikille muillekin. Välillä oli sellainen olo, että " anteeksi kun olen raskaana" , mutta tajusin ettei se ketään auta. Ei tuo lapsi olisi siskoni kohtuun mennyt jos meille olisi jäänyt tulematta.
Aikansa on siskoni asiaa sulatellut ja ihan hyvin lopulta suhtautunut. Missään vaiheessa en ole hehkuttanut hänelle raskauttani, sen olemme tehneet mieheni kanssa kaksin :)
Mutta pakko myöntää, kun toinen lapsemme syntyi ja sisko ei tullut sairaalaan katsomaan (ei kuulema pystynyt), se tuntui aika loukkaavalta :(
Vierailija:
Mutta pakko myöntää, kun toinen lapsemme syntyi ja sisko ei tullut sairaalaan katsomaan (ei kuulema pystynyt), se tuntui aika loukkaavalta :(
Olisiko ollut kivaa, jos siskosi olisi tullut paikalle? Mietihän sitä!
SILLOIN se tuntui pahalta, ei nyt.
6
Se että alat asiaa pimittämään tai pahoittelemaan pahentaa vain asiaa.
Toisaalta jos tiedät tarkkaan tuon siskosi lapsettomuushoitoaikataulun jne. niin ei tosiaan ehkä sinä päivänä kun menkat on just alkaneet tai kesken " lapsettomuusvuodatuksen" .
Mä ainakin ihan poikkeuksetta sen 4,5-vuoden aikana kun omaa odoteltiin ilin ihan vilpittömästi iloinen ja innostunut kaikista vauvauutisista kun ne mulle kerrottiin. Yleensä se itsesääli iski sitten myöhemmin yksin kotona ollessa, mutta olisi iskenyt varmasti muutenkin.
JA tosiaan sitten kun vauva syntyy ei kannata asettaa mitään ennakko-odotuksia siskon käytökselle. Voi olla mitä vaan välttelystä (huono ajankohta menossa) ylitsevuotavaan huomionosoittamiseen (otanpa ilon irti sitten muiden vauvoista kun kerran en omaa saa).
Sisko kertoi mulle että tulee toinen vauva. Ihan normaalisti vaan sanoi. Minusta ok tapa.