Vauvan kanssa reilaamaan - Missä järki?!
Ihmiset ovat innostuksissaan ja ilmastonmuutostuskissaan ryhtyneen yhä enemmän matkustamaan maata pitkin. Seuraan samannimistä fb-ryhmääkin, joka on tosi aktiivinen
Siellä on paljon ihmisiä, jotka kyselevät tyyliin "olen aivan innoissani, olen lähdössä 4 ja 1 v kanssa Espanjaan junalla / bussilla. Mitä kantsii pakata mukaan? Rattaat nyt ainakin, mutta..." Tai tyyppejä, jotka reilaavat pitkin Eurooppaa muutaman kuukauden ikäisen vauvan kanssa "seuratkaa meidän matkaa instassa!" Heihin suhtaudutaan ihaillen, kun uskaltavat ja viitsivät.
Mulla on lapsia ja olen matkustanut aika paljon. Vaikea on ymmärtää, mitä hauskaa 2-vuotiaalle on junassa tai bussissa istuminen tuntikausia, kun tuon ikäiselle elämys olisi joku kotieläinpiha tai eväsretki uuteen leikkipuistoon. Tai millaista vauvalla on keikkua pitkin Eurooppaa rintarepussa uudesta maasta toiseen, kun tuon ikäinen kai arvostaa eniten rintamaitoa ja värikkäitä hymynaamakuvia.
Välillä tuntuu, että vanhemmilta on kateissa taito sietää arkea ja se kyky asettua pienen lapsen asemaan. Mut saahan näistä hei ihania instakuvia.
Kommentit (21)
Hei ei siinä ole kyse vauvan tai lapsen haluista. Vaan vanhemman haluista matkustaa! Kun minä haluan!
Vierailija kirjoitti:
Hei ei siinä ole kyse vauvan tai lapsen haluista. Vaan vanhemman haluista matkustaa! Kun minä haluan!
Niin?
Ja ei saisi, koska ap ei halua hänen matkustavan?
Joskus varsinkin ekan lapsen kanssa on vaikeaa asettua vanhemman rooliin ja tosiaan nähdä se maailma lapsen silmin. Itsekin rehasin esikoista vauvana ties missä pippaloissa ja 'harrastuksissa', kun halusin näyttää itselle ja kavereille, ettei äitiys ole mua muuttanut. Hah.
Seuraavien lasten kanssa oli järkeä ja kokemusta enemmän. Osasi nauttia pesimisestä ja rauhassa olemisesta, kun tiesi kuinka äkkiä vauvavuosi on ohi. Ei tulisi mieleenkään lähteä allekouluikäisen kanssa reilaamaan. Sen sijaan joku 10 v saisi jo matkasta irti varmaan itsekin.
Miten se lapsi siitä kärsii? Itse olen alle 1-vuotiaana käynyt Niilin risteilyllä, reilaamassa Euroopassa sekä road tripilla USAn etelävaltioissa. Eipä se minua ole huonommaksi muuttanut, ehkä ainut harmitus on ettei näin hienoista reissuista ole omia muistikuvia, valokuvia vaan!😁
Porukat oli tottuneita reissaajia, pakkasivat mukaan kuukauden Piltit, Bonat ja kotimaiset ruuat ja vauvarepussa matkustin helposti ilman rattaita (jotkut pienet matkarattaat oli mukana).
Harmittaa kun ihmiset miettii ettei lasten tai vauvan takia voi tehdä asioita!
Kaveri lähti pari vuotta sitten miehensä ja 3-v lapsensa kanssa kuuden kuukauden reissulle ympäri Pohjois-Amerikkaa, tekivät IT-nomadeina töitä tien päällä ja lapsi pääsi kokemaan vaikka mitä!
Vierailija kirjoitti:
Kyllähän lapsi tottuu insestiinkin jos vanhempi ajattelee että ei se sitä haittaa eikä haittaa vaikka vähän haittaisikin, että kai vanhemmat saa lastensa kanssa tehdä mitä huvittaa. Not.
Siis vertasit juuri insestiä ja matkustamista toisiinsa? Kuinka kiero sun ajatusmaailma oikein on?
Meillä muksu on reissannut ihan pienestä pitäen. Matkaa mummolaan on 600 kilometriä ja on ihan lomailtukin. Niitä hymynaamakuvia on katseltu sujuvasti reissussakin ja aina on löytynyt leikkipuistoja ja eväitä. Tyyppi tietää, että lentokoneessa jokainen istuu omalla paikallaan ja vyöt on kiinni, kapteeni käskee. Hän nukkuu hyvin kotona ja reissussa. Kun on pienestä pitäen menty niin muksusta on tullut loistava reissaaja. Meillä on aina pidetty päivämatkat sopivina ja keksitty kivoja taukoja matkustuspäiville, ei ne pitkät etapit ole kivoja aikuisillekaan.
Kyllä kun lapsen tekee tähän maailmaan pitäisi äidin ymmärtää pysyä kotona kiltisti se 18 vuotta. Sen jälkeen voi vasta lähteä reissaamaan.
Äly hoi! Älä jätä.
Sairashan tuo yksi tyyppi on, olisit ilmianatanut viestin, etkä lainannut sitä.
Vierailija kirjoitti:
Joskus varsinkin ekan lapsen kanssa on vaikeaa asettua vanhemman rooliin ja tosiaan nähdä se maailma lapsen silmin. Itsekin rehasin esikoista vauvana ties missä pippaloissa ja 'harrastuksissa', kun halusin näyttää itselle ja kavereille, ettei äitiys ole mua muuttanut. Hah.
Seuraavien lasten kanssa oli järkeä ja kokemusta enemmän. Osasi nauttia pesimisestä ja rauhassa olemisesta, kun tiesi kuinka äkkiä vauvavuosi on ohi. Ei tulisi mieleenkään lähteä allekouluikäisen kanssa reilaamaan. Sen sijaan joku 10 v saisi jo matkasta irti varmaan itsekin.
Mulle taas kävi päin vastoin. Esikoisen vauva-aikana kävin enintään Vauvoille Virallisesti Hyväksytyissä aktiviteeteissä kuten vauvajumpassa ja avoimessa päiväkodissa ja perhekahvilassa, ettei vain lapsi stressaannu tai koe olevansa toissijaisessa roolissa elämässäni (ja ettemme vain häiritse muita). Sekin vähän mitä taaperoiässä sitten reissattiin (sukulaisia katsomaan Englantiin) yritettiin tehdä mahdollisimman lapsen ehdoilla, mikä tarkoitti sitä että loppujen lopuksi se napero veti sikeitä kantorepussa koko eläinpuistoreissun ajan, joten oltaisiin aivan yhtä hyvin voitu mennä taidenäyttelyyn tai ravintolaan.
Toisen lapsen kanssa sitten hoksasin, että sille pienelle ei ole niin ratkaisevaa missä ympäristössä se syli, maito, hymy ja hellyys sijaitsee, ja minä voin huomioida yhtälössä sekä omat, puolison että sisaruksen tarpeet. Kun vauvan perustarpeista huolehditaan, sille on ihan sama onko se lissabonilaisessa metrossa vai kuopiolaisessa paikallisliikenteen bussissa, ja jos minä tulen onnelliseksi Lissabonissa, niin sinne vain.
Tosin minä en tulisi reilillä onnelliseksi vaan stressaantuneeksi, joten meille se ei ole sopiva matkustustapa. Mutta esimerkiksi yksi ystäväni lähti 1- ja 7-vuotiaiden lasten kanssa, ja hauskaa kuului olleen.
Ei se lapsi reissaamisesta kärsi, korkeintaan reissu osoittautuu liian rankaksi vanhemmille.
1, 2 ja 4 vuotias eivät ole vauvoja.
Hienoa että ihmiset antavat lapsen nähdä normaalia elämää. Nykyvanhemmat eivät pärjää lomalla lasten kanssa ellei ole lapsiystävällinen hotelli, leikkipuistot ja uima-altaat, lastenvahteja, valmiit ateriat ja 10 vara-akkua ipadiin ettei lapsi vaan pääse tylsistymään.
Reissatessa on virkistävää nähdä, kuinka joillekin on ihan luontevaa lähteä vaikka talvella vuoristoon telttailemaan lasten kanssa.
Aina tälläkin palstalla äidit usein hokee lapsettomille että ei lastensaamisen tarvitse muuttaa tai huonontaa elämää, samalla tavalla voi matkustaa/nauttia parisuhteesta/nähdä ystäviä/urheilla/elää kuin ennen lapsia, mistään ei tarvitse luopua jne. Ja sitten kuitenkin paheksutaan jos joku lapsia hankittuaan kehtaa jatkaa noita asioita kuin ennenkin.
Ja tosiaan en usko että noita reissuja lasten takia tehdään vaan enneminkin lapsista huolimatta halutaan matkustaa, nähdä maailmaa ja elää sitä omannäköistä elämää.
Mitä se päiväkoti/alle -ikäinen saa irti tuollaisesta matkustelusta? Oppii kaikenlaista joo, mutta nuo reissut unohtuvat nopeasti. Kuinka moni teistäkään muistaa tarkasti mitä teki tuossa iässä?
Mun kolmevuotias oli aivan innoissaan junassa, se oli koko loman kohokohta pojalle jos eväsretkeä puistonpenkillä ei lasketa. Paljon kivempi oli meille kaikille se junamatka kuin lentomatka.
Mutta olisiko mun pitänyt siis jäädä vain kotiin koska mulla on myös vauva joka ei koko hommasta oikeen mitään tule luultavasti muistamaan. Vai mikä ap sun pointti oli?
No lentäenkö ne matkat olisi parempia? Fiksut menee junalla.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se päiväkoti/alle -ikäinen saa irti tuollaisesta matkustelusta? Oppii kaikenlaista joo, mutta nuo reissut unohtuvat nopeasti. Kuinka moni teistäkään muistaa tarkasti mitä teki tuossa iässä?
Miksi sen pitäisi muistaa tuosta reissusta jotain? Tuskin reilaamaan on lapsen takia lähdetty.
Vierailija kirjoitti:
Mitä se päiväkoti/alle -ikäinen saa irti tuollaisesta matkustelusta? Oppii kaikenlaista joo, mutta nuo reissut unohtuvat nopeasti. Kuinka moni teistäkään muistaa tarkasti mitä teki tuossa iässä?
Miksi lapsille kannattaa lukea? Käyttää muskarissa tai vauvauinnissa? Tarjota erilaisia ruokia? Halata tai pitää sylissä? Eihän se niistä mitään muista...
Pienten lasten kanssa matkustaminenhan on paljon helpompaa kuin semi-isojen lasten. Eikä ole sidottu mihinkään koulujen aikatauluihin.
Oletko ap matkustanut lentokoneessa pienten lasten kanssa? Jos olisi pitkä loma niin itse mielummin kyllä kulkisin junalla. Silloinhan jo se kohteeseen siirtyminen olisi lomailua.
Etelä- ja Keski-Euroopassa on säännöllisesti mm. tuhkarokkoepidemioita. En lähtisi vielä rokottamattoman vauvan kanssa reissuun.
Kirjoittaa hän av-palstalle ja jupisee itsekseen katkeruuta kihisten vastauksia odotellessaan.