Jumissa nettideittailuun?
Itse olen vasta tänä keväänä aloittanut nettideittailun ensimmäistä kertaa. Olen nyt tuttavapiirissäni puhunut asiasta ja törmännyt naisiin, jotka ovat jo vuosia roikkuneet siellä ilman mitään pidempiä katkoja välissä. Itsestä se tuntuu aika yllättävältä. En osaisi kuvitellakaan viettäväni netissä deittaillen vuosia.
Mikä on siellä pysyvästi olevien motiivi? Onko se jonkinlainen sitkeä odotus siitä, että ehkä sitä lopulta tapaisi sen oikean. Mutta onko kukaan oikeasti tavannut sitä oikeaa vasta vuosien nettideittailun jälkeen? Itselläni on jo muutaman kuukauden jälkeen iskenyt paha nettideittiväsymys. Miehiltä tulee koko ajan ehdotuksia, mutta enää ei oikein jaksa keskittyä ja ottaa jokaista edes tosissaan. Treffeillä juokseminen alkaa jo melkein tympiä. Olenko ihan yksin näine ajatuksineni? Mitä te muut olette tässä tilanteessa tehneet? N46
Kommentit (14)
Itse olen parin vuoden aikana oppinut, että netissä ollaan monesta syystä. Osa naisista ei oikeasti hae kumppania. Heille on tärkeämpää vain olla mielenkiinnon kohde. Netissä se on on turvallisempaa kuin hakea huomiota kadulla. Nyt olen jo alkanut tunnistaa nämä rutinoituneet huomionkerääjät.
Itse en miehenä näe tässä suurempaa ongelmaa. Jos nainen miellyttää mitä väliä sillä, miten hän on viettänyt aikansa ennen tapaamista. Yhden ainoan kerran tuli vähän ongelmaa siitä, kun selvisi, että nainen pyöritti montaa tällaista deittisivustoa samaan aikaan vaikka jo seurustelimme. Ei niin, että hän olisi tapaillut miehiä, mutta hän ei vaan pystynyt päästämään deittiyhteyksistä irti. Ero tuli, mutta ei tuo ollut pääsyy.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen parin vuoden aikana oppinut, että netissä ollaan monesta syystä. Osa naisista ei oikeasti hae kumppania. Heille on tärkeämpää vain olla mielenkiinnon kohde. Netissä se on on turvallisempaa kuin hakea huomiota kadulla. Nyt olen jo alkanut tunnistaa nämä rutinoituneet huomionkerääjät.
Hah! Yksi varma merkki siitä, että nainen ei ole tosissaan on se, että hän ei ole viitsinyt pitkään aikaan tehdä muutoksia profiiliinsa. Silloin on melkein varmaa, että nainen tulee treffeilläkin " tää on nähty" mielellä.
Miksi naiset on koukussa nettideittailuihin ja tindereihin? Tuleeko siitä hyvä olo kun on surkeampi päivä, kun näkee täyden viestilaatikon ja 50 uutta mätsiä tintsussa, olen sittenkin aika haluttava jne.?
Vierailija kirjoitti:
Miksi naiset on koukussa nettideittailuihin ja tindereihin? Tuleeko siitä hyvä olo kun on surkeampi päivä, kun näkee täyden viestilaatikon ja 50 uutta mätsiä tintsussa, olen sittenkin aika haluttava jne.?
Kyllä näin naisena myönnän, että vaikuttaahan se. Sama kun parisuhteessa toiselta odottaa huomiota ja kauniita sanoja vaikka tietää ettei toinen aina niin "tosissaan" olisi. N48
Olen ollut erilaissa nettideittipalveluissa melkein jatkumona kuusi vuotta eli eroni jälkeen. Muutama lyhyt suhde on ollut välissä, jolloin netti jäi sivuun. Olenko jotenkin huonompi nainen? N57
Etsin elämänkumpoania tosissani. En vain ole vielä löytänyt.
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut erilaissa nettideittipalveluissa melkein jatkumona kuusi vuotta eli eroni jälkeen. Muutama lyhyt suhde on ollut välissä, jolloin netti jäi sivuun. Olenko jotenkin huonompi nainen? N57
Et, mutta oletko itse huomannut että sinulla olisi vaikeampi päästä fyysiseen suhteeseen miehen kanssa? M52
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ollut erilaissa nettideittipalveluissa melkein jatkumona kuusi vuotta eli eroni jälkeen. Muutama lyhyt suhde on ollut välissä, jolloin netti jäi sivuun. Olenko jotenkin huonompi nainen? N57
Et, mutta oletko itse huomannut että sinulla olisi vaikeampi päästä fyysiseen suhteeseen miehen kanssa? M52
Aina se on olut ongelma, en tiedä onko nettideittailu siihen vaikuttanut suuntaan tai toiseen. N57
Itse olen myös ollut vuosia erinäisillä nettideittisivustoilla. Onhan ne kovasti muuttuneet. Enää en itse ymmärrä vaikkapa Tinderiä ollenkaan. Se tuntuu olevan tosi hätäisille. Vähän varttuneempien sivustoilla meno on rauhallisempaa ja haaveilu iso osa kokonaisuutta. Jos omalla kohdalle osuu todellinen tapaaminen, se on jo pientä juhlaa.
Ei nettideiteillä ketään tapaa ainakaan ennen kuin sinne tulee jonkinlainen livevideo. Netissä lähetellään viesteja. Tapaaminen on sitten ihan eri juttu.
Itse etsiskelen vakituista hauskanpitoseuraa.
Ällöttää vain ne kaikki varatut, jotka haluavat pettää vaimojaan.
Samoin epätoivoiset, jotka ovat valmiita s* näkemättä edes kuvaa.
Vierailija kirjoitti:
Saman huomion olen tehnyt. Aluksi sitä oli niin innoissaan, että onpa täällä kiinnostavia miehiä. Koko ajan odotti entistä sopivamman, oikean ihannemiehen ilmaantumista. ---
Sitä kutsutaan hypergamiaksi: aina odottaa sitä parempaa ja parempaa, koska totta kai vain paras on kyllin hyvää riippumatta siitä, millainen nainen itse on.
Saman huomion olen tehnyt. Aluksi sitä oli niin innoissaan, että onpa täällä kiinnostavia miehiä. Koko ajan odotti entistä sopivamman, oikean ihannemiehen ilmaantumista. Sitten ennen kuin itsekään tajusi niin mieliala kääntyi aivan päinvastaiseksi. Kaikki alkoivatkin tuntua samanlaisilta. Kukaan ei erottunut joukosta. Siinä vaiheessa oli enää aivan mahdotonta päästä oikean mielialaan, jossa mitään suhdetta olisi alkanut syventämään.
Itse tein niin, että lopetin kokonaan nettideittailun, pidin vähän taukoa ja aloin katsomaan miehiä ihan arkielämässä sillä silmällä. En tiedä kävikö vain tuuri, mutta parin kuukauden jälkeen tapasin sitten aivan upean miehen. Nyt jälkeenpäin olen asiaa ajatellut ja tietäen hänen sometaitonsa ja -halunsa, tuskin hän olisi huomiotani pystynyt herättämään millään deittipalstalla. Ei minulla mitään nettideittailua vastaan ole, mutta ei se nyt ainakaan ainoa tapa ole löytää kumppani. N42