Pakkomielteinen ystävien hankinta

Ihmetyttää eräs ystäväni, joka ei enää tänä päivänä oikeastaan ole ystäväni, ehkä kaveri vaan. Hänellä on tapana aina haalia itselleen kavereita pakkomielteen omaisesti. Kun hän tutustuu uuteen ihmiseen joko minun tai jonkun muun ystävän kautta, hän alkaa pommittaa henkilöä viesteillä ja Facebookissa jakelee sydämiä ja lauseita, miten hän yht´äkkiä löysi sielunkumppanin ym. Tällä keinolla hän yrittää keplotella ihmisten suosioon. Totuus on kuitenkin aina se, että nämä uudet ystävät eivät oikeastaan ole ystäviä, sillä hän on aina se, joka ottaa yhteyttä, pyytää eri paikkoihin jne. Olen miettinyt, että hänellä on valtava tarve miellyttää ja hakea hyväksyntää. Ei oikea ystävyys synny tällä tavalla. Ymmärrän, että joskus tapahtuu se, että jonkun ihmisen kanssa vaan kolahtaa, ja ystävyys syntyy nopeasti. En usko kuitenkaan tässä tapauksessa siihen, sillä tämä asia tapahtuu aina, kun hän törmää johonkin uuteen ihmiseen.