Minulla on ihana pieni asunto
Asun viimein yksin ja siellä missä haluan. Enää ei kukaan mies vaivaa ja häiriköi. Minulla on kaunis pieni asunto täynnä kirjoja. On neulekori, työpöytä, oma lukunurkkaus, kauniit maisemat ikkunasta. Katson ulos kesään ja näen ihmisiä puistossa, jostain kuuluu ambulanssin ääni. Saan olla rauhassa ja kirjoitan siitä teille tänne, koska korkkasin juuri lempiolueni ja se kajahtaa tottumattomalla kuulaan saman tien.
Tätä päivää on odotettu. Ikinä enää en suostu asumaan kenenkään toisen kanssa, enkä anna kenenkään hallita aikaani ja elämääni. Minulla on rauha ja vapaus.
Kommentit (6)
Kuulostaa ihanalta, nauti!
Ja tunnistan fiiliksen, siinä ollut itsekin. Ja ihanaa se olikin miktei viitisen vuotta. Sitten alkoi ahdistaa yksinolo tyhjässä (=ei muita läheisiä jakamassa arkea) kodissa.
No, nykyään taas asun puolison kanssa.
Ihanaa tämäkin, ja se yksinolo tuli kyllä tarpeeseen, enää en haikaile tai jossittele, kaikki kokeiltu 🙂
Oi! Ihan kun mun kirjoitus!
Erosin vuosi sitten huonosta avoliitosta ja löysin itselleni täydellisen kodin!! Täällä on puuhella, mikä on talvella aivan ihana! Kauniit maisemat ikkunasta, ihanat naapurit. Ei mitään häiriköitä ikinä. En olisi uskonut että asuntoon voisi rakastua! Vaikka vuokralla asun niin pidän tätä niin omana. Huolehdin tästä niin kaikella rakkaudella.
Täällä on hyvä hengittää ja olla. Ei ole miestä määräämässä. Onni on oma kaunis 20neliön TÄYDELLINEN koti!
Onnitteluni sinulle.
Samoin minä olen tehnyt ratkaisuni ja kaikki on hyvin taas.
M-55
Good for you. Pidä hauskaa!