Lasu ja psyk.sh :Olet alkolholistina riittävän hyvä äiti

Jäi mietityttämään tämä asia, johon lopulta uskalsin itse hakemaan apua. Olen siis totaali-yh ja alkanut juoda alkoholia myös lasten läsnä ollessa (ne eivät ikinä ole missään muualla) sen verran että itse koen olevani päihtynyt, vaikka määrät vissiin aika pieniä. Lapset ei ole koskaan olleet yksin kotona, aina saaneet ruokaa jne. En ole ollut koskaan väkivaltainen enkä ole huutanut. Mutta olen ollut poissaoleva, ja varmasti lasten silmissä outo koska erilainen. Lapseni ovat nyt 8 ja 12v.
Luulin, että kun vihdoin kehtaan hakea apua, saisin sitä.
Sen sijaan saan kuulla, että mun lapsilla on asiat ihan hyvin kuitenkin, enkä saisi syyttää itseäni liikaa.
Ihana suhtautuminen tietysti sinänsä, mutta tuo myös jättää tilaa liiaksi tälle ajattelulle: Haittaako se niin paljon, jos juon, kun kuitenkin lapset tulee hoidettua??