Ihmisen menestyminen ihmissuhteissa on kiinni siitä, millaisia vanhemmat ovat. Jos itse et niissä menesty, syy on vanhemmissasi
Vanhempien tehtavänä on kasvattaa ja opettaa lapselle näitä asioita. Moni ei vain itsekään osaa ja on todella surkea siinä, mutta menee silti hankkimaan lapsia. Säälittää tällaiset kehitysvammmaiset luulijat, että heistä on vanhemmiksi ja lapselle ei siitä muka aiheudu mitään pahaa.
Kommentit (7)
Vierailija kirjoitti:
Meillä on niin kuin monella muullakin tilanne että lapset eivät suinkaan samanlaisia ole. Kolme neljästä pärjää sosiaalisesti hyvin ja yksi sitten erakko.
Kärsiikö hän tilanteestaan? Jos, niin sitten se on vanhempien vika.
Ap
Vanhempani ovat juoppoluusereita. Nelikymppisenä olin menestyneempi kuin he yhteensä, mm tienestit 5% parhaimman joukossa.
Kiitos kuitenkin heille: opin alkukodissani miten ei todellakaan pidä elää.
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani ovat juoppoluusereita. Nelikymppisenä olin menestyneempi kuin he yhteensä, mm tienestit 5% parhaimman joukossa.
Kiitos kuitenkin heille: opin alkukodissani miten ei todellakaan pidä elää.
Niin, alkkiskodista on usein paljon helpompi ponnistaa, kuin hyvää tarkoittavien vanhempien kodist.
Ap
Aika paljon vanhempien esimerkki vaikuttaa monessa asiassa. Joko tekee kuten vanhempansa tai tekee just päinvastoin kuin vanhempansa. Ihmissuhteissa on kuitenkin muitakin tekijöitä kuin vain se, millaisen esimerkin on saanut. Luonne vaikuttaa hyvin paljon. Jos on luonteeltaan ujo, alkaa kenties änkyttää tai punastuu puhuessaan, ei tässä asiassa voi ottaa esimerkkiä vanhemmista, jotka eivät ole olleet ujoja, änkyttäneet eivätkä punastuneet.
Itseään voi kuitenkin karaista tekemään asioita, jotka alussa tuntuvat vaikeilta. Kouluaikoina pahin painajaiseni oli esitelmien pitäminen. Sydän hakkasi, vapisutti ja vatsaa väänsi. Sanat sekosivat suussa. Työelämässä kuitenkin ajauduin tehtäviin, joissa piti puhua suurille yleisöille. Ihmisille, jotka olivat fiksumpia ja korkeammin koulutettuja kuin minä. He kuitenkin olivat tulleet kuulemaan asiasta, josta eivät tienneet vielä mitään ja minä taas tiesin todella paljon. Ensimmäisellä kerralla olin varma, että pyörryn kesken esitykseni. Mutta kerta kerralta helpotti. Kun olin puhunut jo lukuisia kertoja, mua ei jännittänyt enää yhtään. Paitsi sitten, kun piti ensimmäistä kertaa vetää esitys vieraalla kielellä. Siihenkin tottui.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani ovat juoppoluusereita. Nelikymppisenä olin menestyneempi kuin he yhteensä, mm tienestit 5% parhaimman joukossa.
Kiitos kuitenkin heille: opin alkukodissani miten ei todellakaan pidä elää.
Niin, alkkiskodista on usein paljon helpompi ponnistaa, kuin hyvää tarkoittavien vanhempien kodist.
Ap
Tämä on kyllä jännä. Yllättävän moni rikkonaisesta tai alkkisperheestä tuleva aikuinen on topakka, omatoiminen ja asioistaan huolen pitävä. Suojelevista kodeista tulee sitten ne peräkammaritapaukset.
Meillä on niin kuin monella muullakin tilanne että lapset eivät suinkaan samanlaisia ole. Kolme neljästä pärjää sosiaalisesti hyvin ja yksi sitten erakko.