Mihin harrastukseen et laittaisi lastasi?

Jääkiekko, jalkapallo tai mikä tahansa muu urheilulaji, missä vanhempien pitää myydä grillimakkaraa ja mokkapaloja kentän laidalla. Eikä mitään liian kallista, niin kuin vaikka formulat tai ratsastus.

suojeluskunta, liian epäilyttävän oloista.

Jääkiekkoon tai moottoriurheiluun. Kallista ja vaarallista.

Jos tyttäriä olisi, yrittäisin pitää heidät kaukana painontarkkailua sisältävistä lajeista.

Sellaiseen voimisteluun, jossa venytetään niveliä.

Jääkiekko. Liian kallis, vaativa ja intensiivinen harrastus. Exä oli jääkiekkoilija. Lopulta sortui huumeisiin.

Tankotanssi. Jääkiekko. Molemmissa vammautumisriski korkea. Tai jääkiekossa kai vasta sitten vanhemmissa pelaajissa ku taklataan.

Vierailija kirjoitti:

Jääkiekko, jalkapallo tai mikä tahansa muu urheilulaji, missä vanhempien pitää myydä grillimakkaraa ja mokkapaloja kentän laidalla. Eikä mitään liian kallista, niin kuin vaikka formulat tai ratsastus.

Samat ajatukset. Paitsi, jos lapsella olisi itsellään valtava into harrastaa jotain tällaista lajia ja hän myös selvästi kehittyisi siinä. Mutta uskon, että monen lapsen harrastusrumba on vanhempilähtöstä.

Jääkiekko. Nyrkkeily.

Nyrkkeily. En näe mitään järkeä lajissa, jossa tarkoituksena on aiheuttaa toiselle päävamma.

Jääkiekkoon. Epä-älyllistä, vaarallista ja kallista.

Vierailija kirjoitti:

Sellaiseen voimisteluun, jossa venytetään niveliä.

Herätti mielenkiinnon. Miten niveliä venytetään? Sen tiedän että telinevoimistelu ja Tankotanssi altistaa vatsan kalvojen erkaantumiseen ja tankotanssissa on halvaantumisriski, mutta niveljuttu?

En laittaisi mihinkään, minne ei itse halua mennä. Hyvin yksinkertaista.

Ulkomaanajossa lajeihin en laittaisitko.

Vierailija kirjoitti:

En laittaisi mihinkään, minne ei itse halua mennä. Hyvin yksinkertaista.

Mutta lapsesi voi haluta eri asioita kuin sinä ja hänellä voi olla erilaisia vahvuuksia kuin sinulla.

Minun mielestäni harrastukset kannattaa suhteuttaa lapsen taipumuksiin. Jos kyseessä on runoilijatyyppi, niin sitten kannattaa valita harrastuksia joissa hän pääsee toteuttamaan taiteellista puolta. Jos taas lapsi tykkää hakata puumailalla ikätovereiltaan hampaita irti niin sitten jääkiekko on hyvä valinta.

Kröhöm. Anteeksi musta huumori.

Mutta ihan tosissaan: mielestäni kannattaa yrittää keksiä mahdollisimman rakentava harrastus lapsen taipumuksille.

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestäni harrastukset kannattaa suhteuttaa lapsen taipumuksiin. Jos kyseessä on runoilijatyyppi, niin sitten kannattaa valita harrastuksia joissa hän pääsee toteuttamaan taiteellista puolta. Jos taas lapsi tykkää hakata puumailalla ikätovereiltaan hampaita irti niin sitten jääkiekko on hyvä valinta.

Kröhöm. Anteeksi musta huumori.

Mutta ihan tosissaan: mielestäni kannattaa yrittää keksiä mahdollisimman rakentava harrastus lapsen taipumuksille.

Minun mielestäni kannattaisi antaa lapsen ihan itse keksiä itselleen sopiva harrastus.

Jos mulla olisi lapsi, niin en päästäisi mihinkään sellaiseen harrastukseen, joka vaatii hirveät määrät aikaa / rahaa / kuskausta / muuta energiaa vanhemmilta. Ei koko perheen kaiken energian tarvitse mennä lapsen harrastukseen.

Nyrkkeily ja moottoriurheilu. Moottoriurheilu on pelkkää saasteiden kylvämistä ympäristöön. Nyrkkeily muuten vain vastenmielistä hakkaamista. Nyrkkeilijät ovat aina sen näköisiä että on tullut liian monta iskua päähän.

Jääkiekko ym mikä vie kaiken ajan vanhemmiltakin. Voimistelu ja muut syömishäiriöille altistavat lajit.

Onneksi kukaan lapsista ei ole ollutkaan näistä kiinnostunut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En laittaisi mihinkään, minne ei itse halua mennä. Hyvin yksinkertaista.

Mutta lapsesi voi haluta eri asioita kuin sinä ja hänellä voi olla erilaisia vahvuuksia kuin sinulla.

Siis ihanko rautalangasta? Kyse ei ole minun halusta. Toki itse voin harrastaa vahvuuksieni mukaan. Lapsi harrastaa mitä haluaa, en laita häntä mihinkään.

Vierailija kirjoitti:

Jos mulla olisi lapsi, niin en päästäisi mihinkään sellaiseen harrastukseen, joka vaatii hirveät määrät aikaa / rahaa / kuskausta / muuta energiaa vanhemmilta. Ei koko perheen kaiken energian tarvitse mennä lapsen harrastukseen.

Hilpeä flashback lapsuuteeni: siskoani vietiin harrastuksiin täysin varauksetta. Oli kuoroa, voimistelua, urkuharjoituksia, toista kuoroa, tanssia, kolmatta kuoroa... Ja kun ehdotin että haluaisin alkaa pelata jalkapalloa, vastaus oli (tuskastuneella äänenpainolla): "no kuka sua sinne sitte veis?". En lapsena osannut sivaltaa takaisin vaan tyydyin osaani: sisko pääsee mihin haluaa, minä en minnekään.