Lapselle ei kelpaa enää juuri mikään muu ruoka kuin vaalea leipä nutellalla

Ja kasviksista ei kelpaa muu kuin kurkku eikä sitäkään syö mielellään.

ap

Ei se kuole ruokalautasen ääreen. Alkaa maittaa kun huomaa että nutellaleipää ei itkusta ja kitinästä huolimatta tipu.

Onko lapsi ollut aina noin nirso? Tämä on se kysymys, josta lähdetään!

Itse olet opettanut tuohon. 

eiköhän tämä ollut provo? Mutta ei se lapsi nälkään kuole... jaksaa kiljua pari päivää, kun et anna nutellaa, mutta alkaa kummasti syödä ennen kuin kuolema korjaa. Lapsi ei osaa tapaa itseään nälkään.

Kokeile antaa vielä, sipsejä, karkkia ja pullaa voi tykätä niistä

Hah. Olkoot syömättä. On oppinut jo manipuloimaan asialla, vaikkei sitä ehkä tietoisesti teekään. Tietää että kiukuttelu tepsii. Teet ison karhunpalveluksen jos annat aina periksi. Ei todellakaan tule itseään syömättömyyteen tappamaan, vaikka pariin päivään ei saisikaan Just Sitä Mitä Haluaa.

Jos se tosiaan on niin kauan syömättä, että pyörtyy, oikea osoite on lääkäri/psykologi/ravintoterapeutti.

Lapsi ei kuole lihapatojen ääreen. Minun poikani ei pienenä olisi syönyt kuin muutamia ruoka-aineita. Ei annettu mahdollisuutta nirsoiluun; jos ei kelvannut, niin sitten ei syönyt ja seuraava ruoka oli sitten seuraavana ruoka-aikana. Muutaman kerran skippasi syömisen, mutta nopeasti älysi, että kannattaa syödä ei-mieluista ruokaakin, sillä muuten on koko ajan nälkä.

Nyt poika on 22 v, terve ja urheilullinen nuori mies, joka syö kaikkea ja nauttii ruoasta. Tilanne olisi varmasti toinen, jos olisimme antaneet periksi.

Nämä, jotka sanovat, ettei lapsi tapa itseään nälkään... Ettekö ole koskaan tavanneet lasta, joka kieltäytyy syömästä? Mä olen. Esim. naapurin lapsi joutui sitten lopulta sairaalaan. Samoin mun veljeni lapsi ei yksinkertaisesti syö, jos hänelle ei anna sellaista ruokaa, jota hän syö. Eivät vanhemmat sitä halua.

Jos lapsi ei syö, pitää selvittää, miksei syö. Toiset lapset ovat aisteiltaan herkkiä, luontaisesti nirsoja. Ei heitä pakottamalla saa syömään, vaan pitää etsiä ne ruuat, joita lapsi syö ja sitten koostaa niistä ruokavalio. Totta kai lasta pitää rohkaista laajentamaan sitä ruokavaliotaan, mutta ei se pakolla tule. 

Vierailija kirjoitti:

Nämä, jotka sanovat, ettei lapsi tapa itseään nälkään... Ettekö ole koskaan tavanneet lasta, joka kieltäytyy syömästä? Mä olen. Esim. naapurin lapsi joutui sitten lopulta sairaalaan. Samoin mun veljeni lapsi ei yksinkertaisesti syö, jos hänelle ei anna sellaista ruokaa, jota hän syö. Eivät vanhemmat sitä halua.

Jos lapsi ei syö, pitää selvittää, miksei syö. Toiset lapset ovat aisteiltaan herkkiä, luontaisesti nirsoja. Ei heitä pakottamalla saa syömään, vaan pitää etsiä ne ruuat, joita lapsi syö ja sitten koostaa niistä ruokavalio. Totta kai lasta pitää rohkaista laajentamaan sitä ruokavaliotaan, mutta ei se pakolla tule. 

Kuten todettiinkin, silloin lapsi tosiaan tarvitsee lääkäriä. Tuollaisella ruokavaliolla ei kehity normaalisti, ei aivot eikä kroppa.

Lisään vielä, että lapsi käyttää valtaa juuri tuollaisella nirsoilulla. Jos annat periksi ja lapsi saa Nutellaleivän, niin olet antanut juuri sen reaktion minkä lapsi haluaakin - sinä teet niin kuin hän haluaa. Mietipä jos annat nyt periksi, se vallankäyttö ei suinkaan lopu ruokaan, vaan kohta olet kirjaimellisesti kusessa lapsen kanssa.

Kannattaa laittaa lapselle rajat vielä tuossa vaiheessa, kuritonta 15-vuotiasta et saa enää kuriin.

T. Nro 9

Mä myös sanoisin että lääkäriin ja ravitsemusterapeutille.

MMMURICA! 🇺🇸🇺🇸🇺🇸

Onko sama tapaus kun ei suotunut juomaan kuin virvoitusjuomia? "Vesi alkaa oksettaa!"

Ilmoittaudu supernanny suomi ohjelmaan niin saadaan tänne mamma palstalle kunnon keskustelut pystyyn

Tämä palsta on väärä paikka kysellä nyt tästä ongelmasta. Lapselle on jo selkeästi kehittynyt hyvin vaikea suhde ruokaan ja tarvitette tähän aiheeseen perehtyneen ravitsemusterapeutin pidempiaikaista apua ja ohjausta.

Kerro tk- tai neuvolalääkärissä hyvin avoimesti ja seikkaperäisesti teidän ongelmasta niin sinun pitäisi saada lähete tai hakeudu yksityiselle.

Täällä ihmiset voi huudella mitä vain. Lapsella voi olla kehittynyt ruokaan niin voimakkaita pelkoja ja ahdistuata että todellakin saattaisi vaikka näännyttää itsensä hengiltä kuten esim anoreksiassa vaikka syyt olisi erit. Syitä syömättömyyteen ja valikoivuuteen on paljon ja niitä syitä pitää alkaa selvitellä pian.

Järkyttävää.

Ota lapsi mukaan ruoanlaittoon ja suunnitteluun. Esim. kasvisten pilkkominen (kunhan veitsi on riittävän terävä) onnistuu kyllä 5 vuotiaaltakin. Kun maustat ruokaa, ja maistat sitä itse, anna lapsesikin maistaa, ja kysy, onko sopivasti mausteita. Kun lapsi kokee, että saa itse vaikuttaa siihen, millaista ruokaa syö, hän alkaa syömään paremmin.

Onko lapsi päivähoidossa? Kuinka hän siellä syö?

Vierailija kirjoitti:

Ota lapsi mukaan ruoanlaittoon ja suunnitteluun. Esim. kasvisten pilkkominen (kunhan veitsi on riittävän terävä) onnistuu kyllä 5 vuotiaaltakin. Kun maustat ruokaa, ja maistat sitä itse, anna lapsesikin maistaa, ja kysy, onko sopivasti mausteita. Kun lapsi kokee, että saa itse vaikuttaa siihen, millaista ruokaa syö, hän alkaa syömään paremmin.

Onko lapsi päivähoidossa? Kuinka hän siellä syö?

On hoidossa, siellä syö yleensä sitä mitä muutkin, kun ei "kehtaa" kiukutella kavereiden nähden. Kotona taas on piru irti ja minulle kyllä kehtaa, senkin edestä.

ap