Lue keskustelun säännöt.
Juttelin eilen puhelimessa äitini kanssa
21.05.2019 |
Ja vaikka puhelut (välillä lopetimme ja sitten soitin uudestaan) loppuivat suhtkoht neutraalisti, niin jäi silti v*tutus. Kerroin että valmistuttuani haen jatkokoulutukseen x (yliopiston koulutusala, jonka avulla saa hyvän ammatin), niin reaktio oli jotenkin todella negatiivinen. Äitini on jankuttanut vuosikausia, että olet kohta x-vuotias, enkä ymmärrä miksi hän tekee asiasta niin suuren numeron. Vuosi vuoden jälkeen.
Äidillä on kauhean vahva ajatus, että työ on supertärkeää ja aina täytyy tehdä työtä, oli se p*skaa tai ei.
Minä olen tajunnut, että haluan keskittyä vetämään tämän koulun loppuun ja hakea yliopistoon. Tehdä työtä jos sitä satun saamaan. Siis sellaista, joka ei vie energiaa liikaa ja v*tuta jatkuvasti.
Minulle tuhat kertaa tärkeämpää on kunnollinen tutkinto ja hyväpalkkainen ns. loppuelämän ammatti.
Mutta äidillä on jokin ihmeellinen pakkomielle ja suorastaan suututtaa, että hän yrittää koko ajan jankuttaa minulle siitä että ikää tulee. Eiköhän sitä tule joka päivä jokaiselle enkä minä ole mikään vanha, vaikken ole viime viikolla 18 vuotta täyttänyt.
Äiti on kasvanut totaalisen erilaisessa maailmassa, jossa on näköjään toitotettu työn tärkeyttä. Mutta kun hän ei päivity nykyaikaan. Ja sitten minä, joka haluan opiskella kunnon ammatin, saan vain saarnaa siitä että en tee jotain p*skahommia. Äitini kysyi vielä, että olenko varma että tällä koulutuksella on hakukelpoisuus yliopistoon. No en kai minä päästäni keksi asioita. Jotenkin suututtaa, että äiti kuvittelee etten edes ymmärrä yhtään mitään.
Kommentit (9)
Kyllä kannattaa hankkia kunnon tutkinto, ehdottomasti. Mutta kannattaa pitää myös huolta siitä, että siinä sivussa hankkii jonkinlaista työkokemustakin, vähintään kesäisin. Se helpottaa hyvin todennäköisesti valmistuttuasi työllistymistä paljon. Lisäksi opinnot kannattaa tehdä järkevässä ajassa valmiiksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kannattaa hankkia kunnon tutkinto, ehdottomasti. Mutta kannattaa pitää myös huolta siitä, että siinä sivussa hankkii jonkinlaista työkokemustakin, vähintään kesäisin. Se helpottaa hyvin todennäköisesti valmistuttuasi työllistymistä paljon. Lisäksi opinnot kannattaa tehdä järkevässä ajassa valmiiksi.
Toki työ on aina tärkeää. Mutta minulla ei riitä energia kaikkeen. Olisin halunnut kuulla, että olen fiksu kun olen päättänyt hakea yliopistoon ja että se on erittäin hyvä päätös. Sen sijaan sain muistutuksen, että olen kohta x-ikäinen enkä ole tehnyt sitä enkä tätä. Voi vttu.
Kannattaa syödä hyvä aamiainen ennen kuin soittaa äidilleen tai ylipäätään kenellekään. Siitä tulee rauhallinen ja tasapainoinen olo.
Minä syön aamulla lautasellisen graham-puuroa, johon löräytän hiukan kaurakermaa ja päälle ripottelen ruokosokeria.
Opiskelu on hyvä asia, mutta minkä ikäinen on "ei viime viikolla 18 täyttänyt"?
Oikeasti sitä työkokemusta ihan pikkuisen pitää kerätä, koska cv:ssä on hyvä olla sitä mukana. esim. 10 vuotta pelkkää koulunkäyntiä herättää kysymyksiä. Useimmat hankkivat työkokemusta kesällä tai muinakin aikoina opintojen sivussa.
Jos on jo koulutusta, sillä haet vaikka alasi harjoittelupaikkoja tai osa-aikaduunia opiskelun lomaan. Ei ole olemassa paskaduunia.
Sitten kun haet sitä unelmaduunia, toinen hakija samoilla opinnoilla, mutta työkokemuksella höystettynä vie sen paikan.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen tajunnut, että jos p*skatyöt vievät liikaa energiaa opiskelulta, on parempi olla ilman. Sitten kunnollisella tutkinnolla hakee kunnon töitä ja saa hyvää palkkaa. Mutta äidin maailmassa työ on numero yksi, vaikka se veisi elämänilon ja kaiken energian esim. opintojen suhteen. Ap
Saatat hyvinkin olla oikeassa, mutta ymmärräthän myös, että äitisi ei tarvitse maksaa tätä lystiä, vana jos et mene p*skatöihin rahoittaaksesi elämäsi, tulet sitten toimeen opintotuella ja opintolainalla - ja aikanaan maksat lainat itse pois. Jos et halua lainaa, menet töihin opintosi rahoittaaksesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kannattaa syödä hyvä aamiainen ennen kuin soittaa äidilleen tai ylipäätään kenellekään. Siitä tulee rauhallinen ja tasapainoinen olo.
Minä syön aamulla lautasellisen graham-puuroa, johon löräytän hiukan kaurakermaa ja päälle ripottelen ruokosokeria.
Oletko kokeillut maustaa puuroa esim. mansikkahillolla ?
Selvästi kartat ikäsi kertomista. Minkä ikäinen olet? Jos olet esim. lukiossa, niin tottakai haet opiskelemaan. Toisaalta koskaan ei ole liian myöhäistä opiskella. Tietenkin pitää elantonsa eteen jotakin tehdä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä aloitin AMKssa viime syksynä. Olen vältellyt äidilleni kertomista, juurikin siksi, kun hän ei vaan ymmärrä. Eihän tämä mikään valtion salaisuus ole, mutta joltain oli päässyt, että opiskelen. Siitähän se riemu sitten alkoi... tai lähinnä kettuilu. Mitä mä vanha akka enää koulun penkillä? Pitäs töitä tehdä, sillä sitä palkkaa tulee..
Lähdin opiskelemaan työnantajani rohkaisusta. Tätä kautta pääsen esimiestehtäviin ja isompaan palkkapussiin. Limittäin opiskelen ja käyn töissä. Tätäkään äiti ei ymmärrä, ei sellaista ole.
Koulussa viimeksi kolkytvuotta sitten. Etten mä joka vuosi kouluttaudu. Äidin asenteen tiedän, kun lyttäsi veljen tässä muutama vuosi sitten. Veljen oli pakko kouluttautua kokonaan uudelleen, kun terveys ei kestänyt silloista alaa. Hänestä tuli alan vaihtaja, on nyt viihtynyt. Äidin mielestä veljen olisi pitänyt enemmin ottaa työ kuin työ vastaa kuin lähteä uudelleen koulutukseen. He eivät ole väleissä tällä hetkellä, juurikin äidin lyttäämisen takia.
Duunariperheestä ollaan ja siellä pitäisi pysyä. Ihan turha tämmöisten on haihatella, mitään hattuja ja titteleitä. Työ on se joka kannattaa.
Rasittava!
Voimia ap. Toisesta sisään toisesta ulos.
N47
Minä olen tajunnut, että jos p*skatyöt vievät liikaa energiaa opiskelulta, on parempi olla ilman. Sitten kunnollisella tutkinnolla hakee kunnon töitä ja saa hyvää palkkaa. Mutta äidin maailmassa työ on numero yksi, vaikka se veisi elämänilon ja kaiken energian esim. opintojen suhteen. Ap