Miten nuo peruskoulun luetunymmärtämistestit on niin vaikeita?

Kyse on myös vastaamistekniikasta.

Aluksi on helppoja tehtäviä, mutta lopussa yleensä soveltavia ja kokonaisuuden ymmärtämistehtäviä. Joskus näin opettajanakin on mietittävä tarkasti oikeaa vaihtoehtoa.

Vierailija kirjoitti:

Aluksi on helppoja tehtäviä, mutta lopussa yleensä soveltavia ja kokonaisuuden ymmärtämistehtäviä. Joskus näin opettajanakin on mietittävä tarkasti oikeaa vaihtoehtoa.

Mutta onko seenää lukemisen ymmrtämistehtövä jos joutuu päättelemään asioita jota ei kerrota tekstissä. Silloin testi on päättelytehtävä, ei lukemisen ymmärtäminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aluksi on helppoja tehtäviä, mutta lopussa yleensä soveltavia ja kokonaisuuden ymmärtämistehtäviä. Joskus näin opettajanakin on mietittävä tarkasti oikeaa vaihtoehtoa.

Mutta onko seenää lukemisen ymmrtämistehtövä jos joutuu päättelemään asioita jota ei kerrota tekstissä. Silloin testi on päättelytehtävä, ei lukemisen ymmärtäminen.

Sori kirjoitusvirheet. kirjoitan tätä kipeänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aluksi on helppoja tehtäviä, mutta lopussa yleensä soveltavia ja kokonaisuuden ymmärtämistehtäviä. Joskus näin opettajanakin on mietittävä tarkasti oikeaa vaihtoehtoa.

Mutta onko seenää lukemisen ymmrtämistehtövä jos joutuu päättelemään asioita jota ei kerrota tekstissä. Silloin testi on päättelytehtävä, ei lukemisen ymmärtäminen.

Sehän on juuri se lukemisen ylin taso, päättely ja johotpäätökset ja seuraukset luetusta! Juuri se, mitä ei kerrota suoraan tekstissä. Siihen aina pyritään opettamisessa, soveltamaan opittua.

Olisiko antaa esimerkkiä? Ei ole enää peruskouluikäisiä lapsia, ja silloin ne oli ihan ymmärrettäviä.

Niissä on kyllä usein oudot vaihtoehdot, monesti niin että useampi käy. Ei tosiaan opettajanakaan välttämättä saisi täysiä.

Juuri oli vitosluokkalaisella tehtävä jostain superälykkäästä miehestä ja kysyttiin että oliko älykkyydestä miehelle hyötyä. No tytär vastasi että kyllä (koska mies mm. oppi kieliä todella helposti ja hallitsi yli 10 kieltä jne.), no vastaus olisi pitänyt olla ei, koska mies kuitenkin tunsi itsensä onnettomaksi. Mun mielestä tuossa ei ollut selvää oikeaa vaihtoehtoa, asian voi katsoa monelta kantilta. Usein nuo testien kysymykset ovat juuri sellaisia, että yksiselitteistä oikeaa vastausta ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Juuri oli vitosluokkalaisella tehtävä jostain superälykkäästä miehestä ja kysyttiin että oliko älykkyydestä miehelle hyötyä. No tytär vastasi että kyllä (koska mies mm. oppi kieliä todella helposti ja hallitsi yli 10 kieltä jne.), no vastaus olisi pitänyt olla ei, koska mies kuitenkin tunsi itsensä onnettomaksi. Mun mielestä tuossa ei ollut selvää oikeaa vaihtoehtoa, asian voi katsoa monelta kantilta. Usein nuo testien kysymykset ovat juuri sellaisia, että yksiselitteistä oikeaa vastausta ei ole.

Tästähän on kysymys esimerkiksi kaunokirjallisuudessa ja kirjallisuusanalyysissa. Johtopäätösten teko jää lukijan vastuulle. Ansiokas vastaus olisi minun nähdäkseni sellainen, jossa pohditaan että mitä hyöty lopulta on, tai mitä asioita mies itse eniten halusi. Mutta perinteisesti suomalaisessa koululaitoksessa on suosittu yksinkertaisempia ja yksiselitteisempiä tehtäviä.