Voi jestan ton epäonnen postauksia

Äitienpäiväpostaus oli tavallaan ihan hyvä. Siis noin yleisesti ottaen minusta on ihan hyvä kirjoittaa siitä, mies voi olla hyvä mies ja isä, vaikka äitiempäivät mokaisikin. Toisaalta E on näistä T:n mokauksista avautunut ja valittanut ennenkin, että nyt kun kerran kaikki sujui hyvin, olisin ennemmin keskittynyt siihen.

Tässä tuli nyt ensimmäinen mielikuva, että TAAS meni äitienpäivä täysin penkin alle T:n takia. Otsikko antoi selvästi ymmärtää näin ja postauksessa itsessään keskityttiin tosi pitkään kuvailemaan kaikkia menneitä äitienpäivätragedioita. Vasta ihan lopussa sitten kerrottiin, että mutta nyt on pari viimeistä vuotta mennyt hyvin ja T on ryhdistäytynyt. Jotenkin jäi halju olo, että lähes koko postaus ensin valitettiin menneistä äitienpäivistä ja tämä nyt onnistunut sellainen kuitattiin parilla "oli ihanaa"-virkkeellä. Olisi vaikka tehnyt oman postauksen tästä hyvästä äitienpäivästä, ja kertonut tämän T:n kasvutarinan sen jälkeen erillisessä postauksessa. Ehkä sitten ei olisi jäänyt mielikuvaa, että taas oli valittaminen ja oman epäonnen korostaminen pääosassa.