Lue keskustelun säännöt.
Onko kukaan onnistunut löytämään ”varaäitiä”?
23.04.2019 |
Tarkoitan siis vanhempaa naista tai äitihahmoa elämään.
Olen hirveiden luonnevikaisten väkivaltavanhempien lapsi, ja lapsuuden kaltoinkohtelun jälkeen vanhempani hylkäsivät kaksi lastaan (minä ja veljeni) kokonaan. Siis lopettivat kaiken yhteydenpidon ja menivät alamäkiluisuun (juopottelua, uhkapelasmista jne).
En ole ollut tekemisissä 20 vuoteen, aina välillä yritin ottaa yhteyttä mutta vanhemmat ei vastaa yhteydenottoihin. Eivät ole halunneet nähdä lapsenlapsiaaan eivätkä ole tulleet esim häihin tai ristiäisiin.
Olen raskaanaja mulla on kova”äidinkaipuu” ja kaipaisin vanhempaa naista elämääni. Olen koko aikuisikäni ollut äiditön (oikeastaan olin sitä lapsenakin, mulla ei turvallista välittävää äitiä ollut silloinkaan).
En siis kaipaa ”äiti-äitiä” vasn ystävää joka olisi eri ikäinen ja elämänkokemusta omaava. Mistä voisin löytää tällaisen? Spr ystäväpalvelu? Seurakunta?
Ennenkuin joku ehtii mesottamaan että ”hoida itse kakarasi” niin korostan etten etsi lastenhoitajaa. Vaan ITSELLENI ystävää jota toki itsekin autan aina kuin mahdollista.
En tiedä... tää varmaan kuulostaa tosi oudolta niistä joilla ON hyvä äiti. Äidittömät ehkä tajuavat mitä tarkoitan.
Kommentit (16)
En, ei ole ollut tarvetta. Mutta voisin hyvin kuvitella olevani "varaäiti". Omat lapseni ovat jo aikuisia, mutta kummallakaan ei ole kiinnostusta hankkia lapsia. Ei sillä, että lapsenlapsia olisin koskaan odottanutkaan, mulle on tärkeintä, että lapseni ovat tyytyväisiä elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo... kyllä se vaan on niin että kerran äiditön, aina äiditön.
Mulla sekä isä että äiti olivat täysin sairaita ja tunnevammaisia jo koko elämä on menty ilman isän ja äidin tukea ja välittämistä.
Sitä pärjää kun on pakko.
Olin aikoinaan ns. ystävä tai äitimentori eli teinien äitinä kaverina pienten lasten äidille, jolla ei ollut turvaverkkoa. Valitettavasti jo kolmannella tapaamisella tämä äiti ehdotti, että hoitaisin lapsiaan viikonlopun, koska hänellä oli menoja eikä ketään, joka lapsista ilmaiseksi huolehtisi. Muistutin, että en ole sitä varten vaan enemmänkin juttukaverina äidille. Se "ystävyys" loppui siihen.
Siksi en nyt lasten jo muutettua kotoa uskaltaisi edes kokeilla varaäitinä olemista. Siinä panee itsensäkin likoon.
Kyllä. Minulla on ihana, vanhempi nainen ystävänä. Voisi olla äitini. Ystävyyssuhe äidin kaltaiseen on mahdollista. Mutta muistutan, että suhde ei voi olla vain yksipuolinen. Myös tämän äitihahmon on saatava suhteesta jotain. Minä olen hyvä kuuntelija ja myistan juhlapäivinä.
Mäkin olisin kiinnostunut, tosin enemmän ”varamummosta” lapsilleni (nyt ei ole yhtään mummoa) ja olisin valmis myös maksamaankin koska aiheutuuhan siitä toki vaivaa.
Mutta en myöskään tiedä mistä löytää. Joku care-nettipalvelu tarjosi varamummoa 30e tunti plus alv (melkein 40e tunti) ja tää on liian kallis. Olisin valmis maksamaan 10e tunti plus sivukulut joten tämä kävisi korkeintaan harrastustoimintaa harjoittavalle.
Taitaa jäädä löytymättä. Äidittömyys on kurja juttu kun se aina aktivoituu uudelleen eri elämäntilanteissa.
T. Äiditön
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin aikoinaan ns. ystävä tai äitimentori eli teinien äitinä kaverina pienten lasten äidille, jolla ei ollut turvaverkkoa. Valitettavasti jo kolmannella tapaamisella tämä äiti ehdotti, että hoitaisin lapsiaan viikonlopun, koska hänellä oli menoja eikä ketään, joka lapsista ilmaiseksi huolehtisi. Muistutin, että en ole sitä varten vaan enemmänkin juttukaverina äidille. Se "ystävyys" loppui siihen.
Siksi en nyt lasten jo muutettua kotoa uskaltaisi edes kokeilla varaäitinä olemista. Siinä panee itsensäkin likoon.
Eikö ystävyydessä yleensäkin laiteta itsensä likoon, ja ystävät joskus hoitaa toistensa lapsia? Eri juttu jos toinen yrittää vain hyötyä, tietenkin.
Vierailija kirjoitti:
Olin aikoinaan ns. ystävä tai äitimentori eli teinien äitinä kaverina pienten lasten äidille, jolla ei ollut turvaverkkoa. Valitettavasti jo kolmannella tapaamisella tämä äiti ehdotti, että hoitaisin lapsiaan viikonlopun, koska hänellä oli menoja eikä ketään, joka lapsista ilmaiseksi huolehtisi. Muistutin, että en ole sitä varten vaan enemmänkin juttukaverina äidille. Se "ystävyys" loppui siihen.
Siksi en nyt lasten jo muutettua kotoa uskaltaisi edes kokeilla varaäitinä olemista. Siinä panee itsensäkin likoon.
Itse en missään nimessä toimisi noin enkä odottaisi lastenhoitoapua (jos sitä sitten joskus olisi niin ilman muuta maksaisin kunnolla). Mutta tätä arvelinkin, ”lokkien” takia kaikki leimautuu sit hyväksikäyttäjiksi eikä kukasn uskalla alkaa tällaiseen :(
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin aikoinaan ns. ystävä tai äitimentori eli teinien äitinä kaverina pienten lasten äidille, jolla ei ollut turvaverkkoa. Valitettavasti jo kolmannella tapaamisella tämä äiti ehdotti, että hoitaisin lapsiaan viikonlopun, koska hänellä oli menoja eikä ketään, joka lapsista ilmaiseksi huolehtisi. Muistutin, että en ole sitä varten vaan enemmänkin juttukaverina äidille. Se "ystävyys" loppui siihen.
Siksi en nyt lasten jo muutettua kotoa uskaltaisi edes kokeilla varaäitinä olemista. Siinä panee itsensäkin likoon.
Eikö ystävyydessä yleensäkin laiteta itsensä likoon, ja ystävät joskus hoitaa toistensa lapsia? Eri juttu jos toinen yrittää vain hyötyä, tietenkin.
Ohis...kyllä, mutta ei mun kolmekymppisiä lapsiani enää tarvitse hoitaa.
Ihmiset on nykyään itsekkäitä ja sisäänpäinkääntyneitä, kukaan ei auta ketään. Ei edes verisukulaiset tai omat vanhemmat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla on hyvä ystävä, joka on vain 6 vuotta vanhempi kuin esikoiseni. Hänellä on melko samantapainen tausta kuin aloittajalla. En ole koskaan ajatellut olevani hänelle "varaäiti", mutta nyt kun otit puheeksi, niin kyllähän ystäväni monesti kysyy multa neuvoa samantapaisiin asioihin kuin oma tyttärenikin. "Tutustuimme" aikoinaan Kaksplussan keskustelupalstalla ja oikeasti tutustuimme livenä, kun hänen lapsensa oli eskarilainen. Nyt tuo lapsi on jo menossa inttiin.
Itse haluaisin olla tuollaisessa roolissa, mutta ikäväkseni olen vielä liian nuori. Ehkä 20v kuluttua voisin ottaa tälläisen äitiroolin. Itselläni ei ole lapsia, mutta voisin mielelläni olla sijaisäiti muille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiva kuulla että jotkut on onnistuneet tässä (tai jotkut ovat itse varaäitejä)!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mihin aikuinen äitiä tarvitsee?
Tällanen kommentti tulee liki aina hyvän äidin lapselta jolla oma äiti auttaa, hoitaa lapsia, poimii marjat pakastimeen, soittelee ja välittää, järjestää joulut ja ostaa lahjat. Se äiti on nniin itsestäänselvä kuin ilma jota hengittää, että äidittömille voi aitten ällistellä ja ihmetellä että mitä oikein valitat, aikuinen ei äitiä tarvitse.
Ap
Olen itse 22-vuotias ja äitini oli narsisti, emme pidä yhteyttä. En tiedä miksi, mutta minulla on voimakas tarve toimia ns. isosiskohahmona jollekkin nuorelle 11-16-vuotiaalle tytölle samassa tilanteessa, sillä itse olisin tarvinnut elämääni jonkun naisen mallin tuossa iässä. Varasiskon homma sopisi mulle. Se olisi ihanaa, olen aina halunnut nuorempia sisaruksia muutenkin.
Minäkin haluaisin isähahmon. Joku nuori mies olikin etsinyt ilmoituksella isähahmoa ja saanut kivasti vastauksia. Mutta en tiedä saisinko näin nuorena naisena vaan jotain pervojen vastauksia?