Haluaisin jutella suhteestani vanhempiini ja äitipuoleeni, mutta ei täällä voi sen yhden äitihullun takia

On näköjään näin pyhinä aikaa miettiä omia perhesuhteitaan, ja joskus tuntuu että sitä on niin elänyt siinä omassa kuplassaan, ettei vieläkään, edes aikuisena osaa sanoa mikä oli normaalia. Ja sekin, ettei ole ihan varma omasta osuudestaan, koska oli lapsi ja teini (ja myöhemmin nuori aikuinen ja sitten aikuinen). Joskus olisi kiva kysyä ulkopuolisilta, että mitä sinä ajattelisit tästä, mutta kerran kun yritin, se yksi tuli pilaamaan koko ketjun.

Onko täällä muita, joita olisi lapsena syrjitty ja myöhemmin syytetty sitten siitä, että syrjittiin? Että oma moka, koska nyt vain olit sellainen ja tällainen ja et yrittänyt tarpeeksi. Ja nyt puhun isästä ja "äitipuolesta", ja en ole Äitihullu.