Keskustelu miehen kanssa yhteisen lapsen kasvatuksesta

Olemme saamassa mieheni kanssa ensimmäisen yhteisen lapsen. Miehelläni on ennestään 2 omaa lasta, iältään 4-6v.
Tulen lasten kanssa hyvin toimeen, ja olen asennoitunut niin, että vaikka olen ns vastuullinen aikuinen heidän elämässään, on kasvatus kuitenkin heidän vanhempiensa tehtävä. Tiettyyn rajaan asti tietysti huolehdin yhteisten sääntöjen noudattamisesta.
En ole kuitenkaan täysin samaa mieltä kaikissa niissä ratkaisuissa joita mieheni on lastensa kanssa tehnyt. Nyt kun olemme saamassa yhteisen lapsen, tulisi meidän piakkoin puhua lapsemme kasvatuksesta jo hieman valmiiksi. Esimerkiksi mielestäni pienten lasten kanssa ei neuvotella tietyistä asioista, ei tarkoittaa ei. Jos karkkipäivä on sovittu olevan kerran viikossa, se ei tarkoita sitä että hankitaan kaapit täyteen tuona päivänä herkkuja ja niitä syödään seuraavat 4 päivää. Lisäksi mieheni mielestäni on jatkuvasti hankkimassa aivan liikaa materiaa lapsilleen vain jotta pääsee näkemään miten iloisia lapset ovat sen hetken uudesta lelusta ( kahden päivän kuluttua kinuavat jo muuta).
Edellä joitakin esimerkkejä joista olen eri mieltä. Koen, että saman katon alla tulee olla yhteiset säännöt, varsinkaan lapsista ei kukaan voi saada etuoikeuksia meiltä. Tiedostan myös etten täysin voi rynniä toisen mielipiteiden yli koska yhtälailla hän on vanhempi kuin minäkin.

Haluaisin kokemuksia muilta, minkälaisia keskusteluja ja ratkaisuja teillä on ollut samankaltaisessa tilanteessa?