Te jotka kärsitte kroonisesta kivusta: Avatkaa tätä vähän mulle.
Minulla on eräs sukulainen, joka omien puheidensa mukaan kärsii kroonisesta kivusta, jonka vuoksi on työkyvytön. Okei, ei siinä mitään, mutta tällä sukulaisella on neljä koiraa, kaksi kissaa ja kaksi hevosta, joita kyllä jaksaa hoitaa, lenkittää ja ratsastaa. Miten tuollainen henkilö ei sitten kykene työntekoon, siis millaiseen työntekoon? Minusta todella ristiriitaista, jos jaksaa neljä isoa koiraa lenkittää monta kertaa päivässä, hoitaa tallityöt ja ratsastaa, mutta sitten ei pysty käymään töissä.
En kysy tätä tuomitakseni tai arvostellakseni, vaan haluaisin tietää, minkälainen kipu estää esimerkiksi myyjänä tai siivoajana toimimisen, mutta ei nuita edellä mainittuja toimintoja päivittäin?
Kommentit (19)
Hän ei varmaan asu kaupungissa? Koirat voi lenkittää samalla kun hevoset ja kissoissa ei ole sitäkään vähää työtä.
Tai sitten hänellä voi olla esimerkiksi krooninen kipusairaus + skitsofrenia diagnoosina ja eläkkeen perusteena,
mutta ei halua kertoa kaikkea kaikille.
Suomessa ei hevin pääse eläkkeelle ennen aikojaan. Voit olla ihan huoletta, Kela on ihan takuulla varmistunut siitä, että tuttavasi todella on työkyvytön. Ja kuten sanottu, omaan tahtiin kotona puuhastelu on aivan eri asia kuin kokopäivätyö.
Itselläni oli niinkin pieni vaiva kuin kantakalvon tulehdus molemmissa jaloissa. Kesti 1,5 vuotta. Pääsin tutustumaan siihen mitä kroonistunut kipu tekee ihmiselle. En ole sen jälkeen kyseenalaistanut kenenkään kivuista johtuvia ongelmia.
Kipu itsessään syö jaksamista. Nukuin huonosti, stressitaso oli korkea jne. Työpaikalla pitäisi olla hyväntuulinen ja skarppi eikä siellä pysty liikkumaan omaan tahtiin. Seisomatyötä en olisi voinut tehdä ollenkaan. Toimistotyössä paha taas on liikkumattomuus. Eli mulle oli parasta kevyt liikkuminen omaan tahtiin. Koirat lenkitin ongelmitta. Koirani eivät myöskään ottaneet nokkiin pikkutorkuista tai sumuisesta ajatuksen juoksusta kipujen pahentumisvaiheessa.
Minä kärsin selän,käsien ja jalkojen kroonisesta kivusta jonka vuoksi jäin pois siivoojan työstä kun päivän kävely ja kumartumiset oli liikaa. Kokeiltiin toimistotyötä mitä selkä ei kestänyt ja niska/hartiaseudun jännitys aiheutti järkyttävän päänsäryn. Ei auttanut lääkitys eikä hieronta/kuntoutus . Lopulta sain eläkepäätöksen pitkän taistelun jälkeen. Kiputila vaihtelee, hyvinä päivinä voin tehdä hyvinkin rasittavia hommia,huonona en pääse ylös sängystä. Tämä ei näy päällepäin mitenkään joten jos minua ei tunne ei tiedä mitä hevettiä on kipupotilaan elämä toisinaan.
Mä en pysty istumaan kuin vartin kerrallaan ja nukkumaan 2-4h yössä. Kivut estää muun
Päivällä - hullu kesäihminen kun olen- nakersin pihaan 1x1m istutusalueen lapiolla ja kävin pilateksessa koska muuten olisin liikuntakyvytön.
Seuraavat 5pv tulevat olemaan helvettiä, lihakset ja nivelet särkee hulluna. Burana slow on ihan turha ja muuta en kestä. Tälläkin hetkellä tuntuu kuin kädet repeytyisivät irti.
Pystyn yhä matkustamaan jos lento ei kestä yli 6h. Vartin välein joudun hieromaan selkääni ja lonkkiani ja jaloittelemaan. Lämpimässä kohteessa kivut hellittää ja olen lähes normaali edes muutaman päivän
Päällepäin ei kukaan arvaa että öisin suunnittelen itsemurhaa kipujen takia. Edes perhweni ei tiedä kuinka kipeä olen
Mulla kroonista selkäkipua ollut pian 20v, ja mulla tosiaan on kaksi koiraa, joita lenkitän päivittäin. En mitenkään pystyisi olemaan siivoojana, enkä myyjänä... Jos kipu vie jalat alta, auttaa poikani koirien kanssa.
Kivut syövät usein mielenterveyttä, uniongelmista kärsii moni.
Mulla on reumaatikko sukulainen, joka voi kyllä lenkittää koiraa ja ratsastaa/hoitaa hevosta. Mutta näitä voikin tehdä omaan tahtiin ja pitää taukoja tiheään ja kko homma kestää yhteensä pari kolme tuntia påivässä (vaikka pikku pätkissä).
Minkä työnantajan palveluksessa voi tehdä omaan tahtiin, pitää tiheästi taukoja ja työpäivä jää kolmeen tuntiin?
Tiedän yhden, jolla on invapysäköintikortti nivelkipujen takia ja kehuu lenkittävänsä koiriaan 2 tuntia päivässä. En käsitä.
Se joutuu tekemään kaikkea mistä kerroitkin päivittäin niin ei se sen lisäksi jaksa töissä käydä ja se vaan lisäisi kipuja
No juuri näin, kuten täällä on selitettykin. Toistuvat samanlaiset liikkeet ja/tai yksitoikkoinen seisoma- tai istumatyö ei käy, sen paremmin kuin jatkuva liikkuminenkaan. En lenkitä koiriani kuitenkaan 8 h putkeen, joten se onnistuu ja toimii kivunhallintakeinona ja kuntouttavana toimintana. Välillä kyllä joudun pyytämään apua koirien hoitoon, kun tilanne on todella paha.
Olen tosin töissä, koska uudelleenkouluttauduin sellaiseen työhön, että voin päivän aikana istua, seistä, vaikka maata ja välillä jumpata tai hoitaa kylmällä tai lämpimällä. Silti työpäivän aikana ja sen jälkeen olen helvetin kipeä, välillä tekisi mieli heittää hanskat tiskiin, mutta teen tätä kuitenkin niin kauan kuin voin.
Vierailija kirjoitti:
Tiedän yhden, jolla on invapysäköintikortti nivelkipujen takia ja kehuu lenkittävänsä koiriaan 2 tuntia päivässä. En käsitä.
Ei kipujen kanssa voi jäädä päiväksi sänkyyn makaamaan... 2 tuntia liikkumista vs 8h siivousta...
Itse kärsin kroonisesta hermosärystä, jonka takia eläkkeellä.
En pysty pitämään eläimiä, koska kaikkina päivinä en pääse edes sängystä ylös kipujen takia.
On myös aikoja, jolloin minusta ei huomaa päällepäin mitään kovin erityistä.
Väsymys on, mikä näkyy eniten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiedän yhden, jolla on invapysäköintikortti nivelkipujen takia ja kehuu lenkittävänsä koiriaan 2 tuntia päivässä. En käsitä.
Ei kipujen kanssa voi jäädä päiväksi sänkyyn makaamaan... 2 tuntia liikkumista vs 8h siivousta...
Mulla on se kortti siksi, ettei tarvitse itseä rasittaa tappiin asti pelkällä asioilla käymisellä vaan jaksan myös liikkua jonkin verran itselle sopivalla tavalla, esim käydä hissukseen lenkillä. Ja silloin, kun oon ihan paskana, pystyn kuitenkin vielä kaupassa käymään. Elämän pitää olla mielekästä myös kivuista kärsivälle ja mitä pitemmälle näin halpa keino auttaa jaksamaan, sen parempi. Mutta tottakai siitäkin voit olla kateellinen.
Kiitos vastauksista.
En epäillytkään, että sukulainen olisi jotenkin "huijannut" lääkäreitä tai Kelaa.
Ymmärrettävää tosiaan tuo, että tahdin voi kotona päättää ihan erilailla kuin töissä.
Ap
Kiitos, että kysyit.
Itse käyn töissä ja vammauduttuani vain kouluttauduin lisää mahdollistaakseni sen, että saan töitä, joita voin tehdä.
Olin ensimmäistä kertaa tosi pitkällä lomalla ja tajusin, että jaksan ja voin paljon paremmin ilman työpäiviä, lääkitystä pystyi jättämään sivuun, unet paranivat ja kivut vähenivät. Niihin on jo tottunut niin, etten uskonut enää niin käyvän. Aloin ensi kerran miettiä, että työssä tsemppaaminen ehkä viekin elämäni ilon väsymykseen ja kipuun. Olen aiemmin ajatellut, että omanatvontuntoni vaatii, että pysyn työssä kiinni.
Kipu on h-vettiä. Eikä näy päälle minustakaan, tsemppaan hienosti.
Itselläni ei ole kroonista kipua vaan ibs. Pelkästään siitä johtuvat kivut ovat kamalat, puhumattakaan siitä jatkuvasta pahoinvoinnisti ja pyörrytyksestä. En tiedä mitä teen kun joudun nyt jossain vaiheessa töihin menemään ammattiopiston jälkeen. En osaa sanoa miltä krooninen kipu tuntuu koska tätä ei voi siksi määritellä, mutta täytyy sanoa että olette vahvoja, todella vahvoja.
Itselläni myös krooninen pääkipu. Ei näy missään kun on koko ikänsä kipua peitellyt, hymy naamalla pusketaan menemään. Koska fyysinen toiminta ei aiheuta ongelmaa; voi aika hyvin tehdä kaikkea, myös töitä, mutta ajatustyö on välillä todella takkuista. En ole missään sellaisessa työtehtävässä missä ajattelemattomuus voisi vaikuttaa mihinkään vakavasti. Kotona makaan pimeässä ja toivon että pää tipahtais irti nii ei enää sattuis. Tavallaan "helpompi"krooninen kipu kuin esim selkäongelmat, mutta vaikuttaa niin paljo psyykeeseen että välillä tekis vaan mieli heittää pyyhe kehään ja jättäytyä pois työelämästä ja muuttaa korpeen ilman kirkkaita ruutuja tai valoja.
Tietyt toistuvat liikkeet voivat pahentaa oireilua. Kotona pystyy pitää taukoja välissä ja käydä esim. koiran kanssa lenkillä omaan tahtiinsa. Jos istuminen pahentaa kipua, kaupan kassalta on vaikea poistua yhtäkkiä muualle. Krooniseen kipuun liittyy usein henkistä oireilua ja unettomuutta, mikä vaikuttaa työssä jaksamiseen. Kipuun myös voi liittyä pahenemisjaksoja. Työ luultavasti myös pahentaa kipua.
Joidenkin kipujen kohdalla on parempikin pysyä aktiivisena kotona, vaikka ei töihin pystykään. Sängyssä makaaminen ei ole kuntouttavaa kivulle eikä mielelle. Eläimillä taas on terapeuttinen ja stressiä lievittävä voima.