Keskenmenon kokeneet

Uusi raskaus alkoi noin puolen vuoden kuluttua.

Vierailija kirjoitti:

Uusi raskaus alkoi noin puolen vuoden kuluttua.

Sama, mutta sekin meni kesken, viikkoja molemmilla 12. Mutta siitä sitten 3v. ja yllätys yllätys raskaus, ja ihana poika!

Noi on tosi raskaita ja yksinäisiä suruja, mulle ainakin. 

Kyllä näitä luulis enemmän olevan?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näitä luulis enemmän olevan?

On enemmän, itse asiassa aika iso osa raskauksista päättyy keskenmenoon. Mutta eihän noita varhaisia keskenmenoja edes välttämättä tunnista keskenmenoksi.

Mulla on kolme lasta ja kolme keskenmenoa

Esikoisen ollessa n kaksi sain keskenmenon ihan alussa (n rv6). Kolmen kuukauden kuluttua tulin uudestaan raskaaksi ja lapsille tuli ikäeroa 3v1kk

Toisen lapsen ollessa n puolitoista vuotias, olin taas raskaana. Tämä raskaus meni kesken 8+5

Tästä meni n vuosi ennen kuin olin taas raskaana. Valitettavasti tämäkin raskaus meni kesken alussa n rv6

Ja taas meni yli puoli vuotta ennen kuin olin uudelleen raskaana.

Kuopus syntyi esikoisen ollessa 7v ja keskimmäisen ollessa 3v11kk

Valtavan raskaita kokemuksia, joita en toivoisi kenellekäön, mutta näin jälkikäteen olen ihan tyytyväinen lasten ikäeroon

Sain keskenmenon 6+2. Yhdet menkat tuli normaalisti ja raskaus alkoi sen jälkeen. Sen jälkeen kaksi  lasta lisää, ei keskenmenoja.

Minulla oli myös varhainen keskenmeno. Raskaustesti ehti olla viikon ajan positiivinen ennen vuodon + kramppien alkamista. Uusi kuukautiskierto lähti heti käyntiin (kävin yksityisellä gynekologilla tarkistuksessa) ja tulin raskaaksi jo tässä seuraavassa kierrossa. Tämä raskaus eteni ilman ongelmia ja tyttövauva syntyi täysiaikaisena.

Sain keskenmenon viikolla 10 eikä se surettanut yhtään. En vaan voinut sille mitään, pidin niin itsestäänselvyytenä sitä, että iso osa menee kesken. Suorastaan ärsytti, kun kaikki oletti, että olen ihan rikki tai muuta vaikka en itkenyt enkä asiaa edes pohtinut kuin sen hetken. Ainoa mikä ärsytti, oli se vuoto.

Kaikki keskenmenoa käsittävät jutut ovat vain surua ja muuta, sitten pidetään epänormaalina jos ei itke sen vuoksi. En vaan osannut suhtautua koko raskauteen mitenkään sen ihmeemmin ja tiesin ia tunnen tilastot kyllä.

Tulin vahingossa heti raskaaksi uudestaan.

Itsellä todettiin ultrassa keskeytynyt keskenmeno 11.viikolla joka hoidettiin lääkkeellisellä keskeytyksellä. Uudestaan raskaaksi tulin keskeytyskiertoa seuraavasta, nyt viides viikko menossa. Saa nähä kuinka käy

Toinen raskaus kesken viikolla 12. Toisella kierrolla sen jälkeen jälleen raskaana.

Keskenmeno on jättänyt ainakin mulle jatkuvan pelon. Ei uskalla nykyisestäkään raskaudesta iloita, kun koko ajan on takaraivossa tunne, että onkohan kaikki kunnossa ja mitä jos menee taas kaikki pieleen...

Hei!

Kiitos kaikille vastauksista. Helpottaa kun saa toivoa muilta keskenmenon kokeneilta. Eiköhän tässä päästä hiljalleen eteenpäin ja uudelleen yrittämään.

No, mulla on ollut 9 keskenmenoa joista osa vielä melko myöhäisillä viikoilla.

Vaihdoin lapsettomuusklinikkaa ja kaikki tehtiin muuten samoin mutta mukaan otettiin kortisoni alkuraskauteen, sitten viimein onnistui.

Km:t on hyvin tavallisia ja varmasti sullakin on tuttuja joilla on useita km:ia. Sieltä voisi saada tukea?

Minulla todettiin ensimmäisessä 12vk ultrassa keskeytynyt keskenmeno rv 8. Olimme varhaisraskauden ultrassa kuulleet pienen sykkeen ja hoitaja vakuutti tuolloin, että keskenmeno on hyvin epätodennäköinen tämän jälkeen. Luottavaisin mielin putosimmekin tyhjyyteen sitten 3 kk ultrassa. Tämän jälkeen kaksi lääkkeellistä keskeytysyritystä eivät onnistuneet ja jouduin lopulta kaavintaan. Rankka ja surullinen prosessi, mutta olin onnekas kun tulin jo kaavinnan jälkeisestä kierrosta raskaaksi. Nyt olen yli raskauden puolen välin ja pelko uudesta keskenmenosta on hellittänyt ja olo on kiitollinen.

Uusi raskaus alkoi parin kuukauden päästä. Pelkäsin koko ajan senkin menevän kesken, mutta onneksi niin ei käynyt. Jos ei vielä ikä tule vstaan, niin kehottaisin kyllä toipumaan kauemmin kun itse tein.

Minulla ja sisaruksillani ollut monella 2-3 keskenmenoa ja nyt kaikilla 2-3 lasta. Kukaan meistä ei ole ottanut niitä mitenkään raskaasti, eikä niistä mälvätä vuosia jälkeenpäin. Kuuluu elämään.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä näitä luulis enemmän olevan?

Varmasti on, mutta kaikki ei ehkä halua kertoa omastaan. Itsellänikin oli keskenmeno lähestulkoon samoilla viikoilla kuin ap:lla mutta koska itselläni päällimmäinen tunne oli helpotus, ajattelin ettei oma kokemukseni kuulu tähän ketjuun.

Viikolla 7 tuli kesken, oli  toinen raskauteni, siitä pari kuukautta ja heti kun sain gyneltä luvan yrittää uudestaan, tulin raskaaksi heti. Kohtu oli tyhjä kaavinnan jälkeen ja se kuulema auttaa raskaaksituloa gyneni mukaan. Kaikki meni hyvin sen jälkeen. Keskenmeno johtui siitä, että sikiökalvot puuttuivat. Minä kyllä muistelen tuota kesken mennyttäkin vielä, vaikka siitä on vuosikymmeniä. Lapsi, jonka sain sen jälkeen, tuntui äärimmisen rakkaalta ja lahjalta. Sure rauhassa, toisilla surua kestää kauan, sekin on elämää. Tuo, ettei sitä jäädä "mälväämään" kuulostaa epäinhimilliseltä minusta. Kukin tavallaan.

Melkein kaikki ovat kokeneet saman, vaikka tuskin se lohduttaa nyt sinua. Omista ystävistäni varmaan 90 prosentilla on ollut ainakin yksi keskenmeno.

Itselläni on kaksi lasta ja tavallaan kaksi keskenmenoa. Ensimmäinen lapsi oli kaksonen, mutta asia paljastui vasta kun toinen kaksosista meni kesken viikolla 11. Olin koko ajan luullut odottavani vain yhtä lasta ja säikähdin valtavasti kun vuoto alkoi. En osannut tuota keskenmenoa edes oikein surra, kun helpotus kohdussa vilkkaasti liikkuvasta sikiöstä oli niin suuri verenvuodon jälkeen.

1,5 vuotta esikoisen syntymän jälkeen tulin taas raskaaksi ja keskenmeno tuli juuri samassa vaiheessa kuin sinullakin. En ollut mitenkään surun murtama, mutta kaipuu toiseen lapseen muuttui hyvin voimakkaaksi. Siitä meni kolme kuukautta kun tein positiivisen testin ja saimme sitten toisen lapsen.