Olen ihan sekaisin - tuli soitto perjantaina että

turvallisen pysyvän aikuisen syliä?

Meidän pph ainakin on järjestää lapsille tosi paljon kaikkea: retkiä oman porukan sekä läheisten ryhmisten kanssa, käy kaupungin järjestämien kerhojen musiikkituokioissa, askartelee, ym. ym.

on vähän ajateltu juuri tätä että voipi olla että tämä oli kohtalon hyvä sormi. Mutta silti, jos sitten ei tunnukaan hoitaja hyvältä, valittaminen ei ilmeisesti muuta mitään?

Ja voihan sitä ajatella että on ainakin vuoden pph:lla ja sitten tarhaan kun tulee isommaksi ja saa niitä virikkeitäkin enemmän. Ja voihan käydä niinkin että hoitaja ehdottaa tälle vilkkaalle muksulle tarhaa....

Vierailija:

eli hoitopaikkahakemukseen emme laittaneet vaihtoehdoksi pph:ta laisinkaan, vaan ensisijaiseksi ryhmiksen ja sitten päiväkodin. Ja meille osoitettiin paikka perhepäivähoitajalta. Aluksi olimme mieheni kanssa molemmat ajatusta vastaan, pitkälti samoista syistä kuin sinäkin miehesi kanssa, mutta ajatusta tarkemmin pohdittuamme päätimme kuitenkin olla avoimia tällekin vaihtoehdolle. Kävimme tapaamassa tulevaa hoitajaa useampaankin otteeseen ja hän vaikutti ihan fiksulta tyypiltä, joten otimme paikan vastaan, eikä ole tarvinut katua. Lapsi oli aloittaessaan vielä muutamia kuukausia nuorempi kuin teillä, ja hyvin pian olimme tosi tyytyväisiä, että hän on pph:lla, jossa riittää syliä, järjestelyt ovat joustavia ja meno on paljon stressittömämpää kuin isossa tarharyhmässä. Ja kun ensi kertaa näin, kuinka lapsi aamulla kiipesi hoitajan syliin ja antoi tälle pusun poskelle, vakuutuin lopullisesti siitä, että pienelle lapselle on tosi ihana kun voi kiintyä yhteen tuttuun hoitajaan eikä pahimmassa tapauksessa joudu joka aamu eri hoitajan syliin.. Toki päiväkotihoidossakin paljon hyviä puolia, mutta kyllä pienille pph on monesti tosi hyvä ratkaisu!

ja ulkona ollessaan vetää röökiä ja kerran meinasi lapsi jäädä auton alle kun päästi sen parkkipaikalle sellaisella mopoautolla. Järkkyä, ikinä en veisi perhepäivähoitajalle. Mutta tämä onkin vain 1 tapaus ja muut voivat olla hyviäkin, ja yleistää ei tietenkään voi. Mutta mutta...

Vierailija:

ja ulkona ollessaan vetää röökiä ja kerran meinasi lapsi jäädä auton alle kun päästi sen parkkipaikalle sellaisella mopoautolla. Järkkyä, ikinä en veisi perhepäivähoitajalle. Mutta tämä onkin vain 1 tapaus ja muut voivat olla hyviäkin, ja yleistää ei tietenkään voi. Mutta mutta...

pph-vastaavalle ilmoituksen. Ei kai ne nyt röökiä saa lasten nähden vetää?

Meillä poika on ollut hyvällä pph:lla tähän asti. Verrattuna kummityttööni, joka on tarhassa, meillä on ollut paljon vähemmän erilaisia nuhakuumeita, vatsapöpöja yms. Samalla olemme vielä säilyneet ilman täitä ja kihomatoja, mutta tämä on ehkä vain sattumaa

mutta sitä vastausta siitä valitusoikeudesta en ole vielä saanut. Onko sitä?



toi tautikierrepointti on kyllä varmaan ihan totta



ap

Kukapa voisi oikeasti inhota alle 2v lasta? Pikemminkin päin vastoin. Kaikki perhepäivähoitajat, joita itse tunnen suorastaan taistelevat niistä vauvoista ja pikkulapsista. :) Äitini on pph, minä olen ollut 2v pph (halusin jäädä äitiysloman jälkeen vielä pariksi vuodeksi kotiin lapsen kanssa ja tämä oli meidän ratkaisu), oma lapseni on pphoidossa ja tuttaviemme lapsista moni myös.



Onhan niitä mätämunia toki joukossa, mutta onneksi puskaradio kertoo niistä tapauksista kyllä aina vanhemmillekin. Jos eivät omat lapset vielä itse osaa kertoa.



Tässä pari kokemustani pphoitajista:



Ensin oma äitini:

Äitini on toiminut 30 vuotta perhepäivähoitajana ja vaikkei hän itse kovin usein lasten kanssa " leiki" (ei ole aikaa, kun pitää laittaa ruokaa, vaihtaa vaippoja ja tehdä jotain kotitöitäkin ja miksipä aikuisen aina pitäisi leikkiäkään, jos lapset tykkäävät leikkiä keskenäänkin), niin silti hän on mielestäni aivan mahtava hoitaja. Koko uran ajalla on sattunut 1 ainoa lääkärihoitoa vaatinut vahinko (lapsi juoksi suoraa päin omenapuunoksaa, vaikka häntä juuri oli asiasta varoitettu). Äitini on sellainen mukava, mutta jämäkkä hoitaja. Hänellä on lapsille omat rajansa, eikä kellekään niistä suoda erityisoikeuksia. Hänen mielestään vanhemmat saavat kotona kasvattaa omalla tavallaan, mutta hoidossa lapset noudattavat hänen sääntöjään (eli ei juosta sisällä, ei lyödä/purra tai joutuu arestipenkkiin, ei saa ottaa toisen kädestä, pöydästä noustaan vain luvan kanssa pois, pihasta ei poistuta ilman lupaa jne) - vaikka nämä säännöt ovat hyvin yksinkertaisia ja joko ihan lapsen turvallisuutta ajatellen laadittuja tai ns hyviin käytöstapoihin kuuluvia, on niistä jotkut vanhemmat aluksi purnanneet, ennen kuin ovat ymmärtäneet mistä on kyse.

Kesäisin varsinkin äiti on lasten kanssa ulkona lähes koko päivän. Sisälle menevät lähinnä nukkumaan tai sadetta suojaan (kesällä usein syövätkin pihalla). Meillä on kotona pihassa lapsille 3 keinua (myös vauvakeinu), iso hiekkalaatikko, leikkimökki, iso nurmikko, paljon leluja eri ikäisille lapsille. Samoin sisällä on valtavat määrät eri ikäisten lasten leluja. Niistä suurin osa on piilossa ja niitä sitten tuodaan tarpeen mukaan aina esille " uusina" . Voin sanoa että ainakaan äitini hoidossa kukaan lapsi ei koskaan ole ollut tylsistynyt. Jos tylsyys iskee, keksii äiti aina lapselle jotain kivaa puuhaa. Ja sylistä ei koskaan ole ollut puutetta. Äidin syliin pääsee aina kun haluaa ja isoon syliin mahtuu tarpeen vaatiessa useampikin huomiota tarvitseva lapsi. Äitini kunnassa otettiin joku vuosi sitten käyttöön ruokalistat, eli äiti tekee joka viikolle etukäteen ruokalistan ja laittaa sen eteiseen esille niin, että vanhemmat voivat lapsia hakiessaan ja tuodessaan tarkistaa mitä ruokaa on tarkoitus sillä viikolla syödä. Äiti myös lukee lapsille joka päivä.

Joka päivä äiti käy hoitolasten kanssa 1km päässä sijaitsevalla ryhmäpäiväkodilla leikkimässä.



Sitten lapseni hoitaja:

Hänkin toiminut alallla jo kymmeniä vuosia, käsittääkseni lähes 40 vuotta ja jää parin vuoden kuluessa eläkkeelle.

Hän on ehkä hellämielisempi hoitaja kuin äitini. Ei laita lapsia arestiin tms, vaan jos joku lapsi osoittautuu liian villiksi ryhmään, ehdottaa hän suoraan vanhemmille päiväkotia. Ymmärrän itse varsin hyvin hänen metodinsa, koska en itsekään enää varmaan 30-40 vuoden jälkeen jaksaisi joka päivä komentaa samoista asioista jne. Pitää kuitenkin sen verran kuria, että lapset oppivat leikkimään ns " siivosti" , riitelemättä.

Hänellä on tarkat rytmit ja päiväohjelmat. Lapset ulkoilevat 2 krt/pv kerrostalon pihalla ja kerran viikossa käyvät läheisen päiväkodin pihalla tapaamassa muita lapsia. Hänkään ei varsinaisesti leiki vaan seuraa sivusta lasten leikkejä. Autotie on lähellä, joten parempikin näin, koska tarkkana saa olla. Onneksi piha on iso, joten hoitaja kyllä huomaa ajoissa jos joku lähtee tietä kohti taapertamaan.

Hänelläkin on leluja ihan sopivasti. Tytöille nukkeja ja pojille autoja. Enimmäkseen kuitenkin sisällä ollessa askarrellaan, syödään ja nukutaan. Hoitaja on ennen kaikkea äärettömän mukava ja lapsista aidosti välittävä. Sellainen mummomainen ihana täti. Kaikki lapset syövät erittäin hyvin tällä tätillä, eli ruoka taitaa olla myöskin satumaisen hyvää. Tämä täti myös laulaa lapsille paljon ja opettaa erilaisia loruja.



Minä hoitajana:



Minulle tämä työ ei ollut se elämäni kutsumus, joten eroan siinä äidistäni ja lapseni hoitajasta. Minulla oli toki omat säännöt ja jonkinlaiset rytmit, mutta yritin jonkun verran ehtiä myös leikkimään lasten kanssa ja koska jostain piti aina tinkiä, niin se nyt oli se kellontarkka rytmi. Eli minun hoitopaikassani nukuttiin aina samaan aikaan ja syötiin samaan aikaan, mutta ulkoilut ja askartelut olivat sitten joka päivä hiukan eri aikaan. Leluja luonnollisestikaan ei niin paljon kuin monella muulla, koska oma lapseni oli tämän työn aloittaessani vasta 1v. Ryhmän pidin pienenä, eli suurimmillaankin minulla oli vain 4 vierasta lasta. Pääosin tuon parin vuoden aikana oli omani lisäksi vain 2 lasta. Näin siksi, että todella halusin antaa lapsille enemmän sitä huomiota. Työ oli toki antoisaa, mutta joka päivän päätteeksi olin väsynyt. Eli en olisi elämäntyönä jaksanut ja voisin kuvitella että 5v myöhemmin olisin ollut työhöni kypsynyt apaattinen hoitotäti, joka laittaa lapset " karsinaan" ja korkeintaan antaa toisinaan hiukan hiukopalaa heille ;-D Ehkä hiukan kärjistetysti, mutta tuo 2v meni kuitenkin ihan hyvin ja ennen kaikkea lapset viihtyivät ja kun ryhmä oli pieni, olivat kaikki lapset kuin omiani.





Tässä minun kokemukseni.

En halua lapsia (4 ja 2,5) päiväkotiin. Olisin toivonut kodinomaista, pientä porukkaa, jossa lapsilla myös omaa rauhaa. Ei yhdelläkään pph:lla paikka sisaruksille.



Nyt ne joutuu päiväkodissa eri ryhmiinkin. Olen surullinen. Mietin, että olisinko kuitenkin vielä puoli vuotta kotona, vaikka rahat on loppu. Pääsisivät edes samaan ryhmään.

Kunnan/kaupungin täytyy tarjota hoitopaikka, jos vanhemmat niin haluaa. Eli sehän kattaa kaikki nää pph, tarhat.

Kannattaa kysellä tarkkaan kaikki systeemit.

käy vaklaamassa vähän, miten pph toimii pihalla lastensa kanssa. Siis ennen kuin naamasi on tuttu.

Kävin tutustumassa hoitajaan ja kieltäydyin paikasta. Saimme sitten päiväkotipaikan ihanasta pienestä päiväkodista.

Samasta syystä kuin 6 kirjoitti en huolinut paikkaa. En luota näihin perhepäivähoitajiin.

Huoh....

laittoi koko päiväksi vain videon pyörimään ja itse ravasi parvekkeella tupakalla, niin, että jätti aina oven auki, ja juorusi puhelimessa.

Äitini piti tätä hoitajaa todella ihanana ja sydämellisenä, kun näki häntä vain minut hakiessaan tai tuodessaan.

En tiedä miksen mitään sanonut koskaan äidilleni hoidosta, mutta ei kai pieni lapsi ymmärrä sellaisia juttuja..

Mun tuttava oli käynyt päiväkodissa tutustumassa ja tullut itkien kotiin. Siellä ne pienet parkui lattialla. Hän siirsi sen kokemuksen jälkeen hoitoon viemistä. Samoin tuttavani on ollut päiväkodissa töissä ja sanoi ettei ikinä laittais sinne pientä lasta.

tarjoamanne pph ei ole mun mieleeni, että tarjotkaa toinen, kiitos? Ja jopa saanutkin sitten toisen hoitajan? Itse epäilen että ainakin täällä päin vastaus tuohon olisi, että sori, muut hoitopaikat on jo täynnä, ota tai jätä.

Meillä lapsi vielä kotona, mutta puistoissa yms. nähtyjen kokemusten perusteella sanoisin että noin 80 % pph:ista on aivan surkeita, enkä ikinä veisi lastani heille. Ei minkäänlaista aktiivisuutta/kiinnostusta lasten kanssa leikkimiseen tai muuhunkaan. Aineistoni on toki vain noin 20 pph:n kokoinen, mutta näistä 20:stä kelpuuttaisin ehkä 4-5 omalle lapselleni.



Kannattaa tosiaan seurata hetki ns. ulkopuolisena tulevaa pph:a jos vaan mahdollista.

28: nyt sun teksti ei vedä yhtälinjaa. Ensin sanot että yleistää ei voi ja seuraavassa lauseessa ilmoitat että et veisi pph:lle? Mitä se sitten on jos yleistämistä? Itse olen nähnyt monia hoitajia ja yksikään ei ole ollut epäilyttävä. Minä olen pph ja taatusti kohtelen tenavia hyvin ja saan aina lisää töitä. Tällä hetkellä poika 2v hoidossa ja tuskin se minua kaipaisi vapaalla ja syliin tulisi heti aamusta jos olisin hänelle tyly tms...

Ja kyllä päiväkodissakin näkee yhtä ja toistakin, johonkin ryhmään en lastani haluasi näkemäni perustella kun olen kys paikassa ollut töissä.

Mutta tepähän sen tiedätte ja kaiken teilaatte vaan sen takia että kaikki hoitajat eivät ole sopivia työhönsä.

perhepäivähoidossa monta vuotta. Ja muistiin on jäänyt leikit muiden hoitolasten kanssa. Perhepäivähoitaja oli lähinnä sellainen taustavoima, ei leikkikumppani. Ja kävin usein leikkimässä muiden hoitolasten kanssa myös hoitoajan ulkopuolella. Ja mun mielestäni se ei tee pph:sta huonoa että ei osallistu lasten leikkeihin. Kyllä niiden lasten pitää opetella leikkimään keskenään. Eri asia tietenkin askartelut yms., mutta tarkoitan nyt lähinnä pihaleikkejä.